lestadiolaisen kaverini

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "minäpä vaan"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

"minäpä vaan"

Vieras
Tutustuin tähän lestadiolaisnaiseen kymmenen vuotta sitten, ja muutaman vuoden ajan oltiin melko tiiviisti tekemisissä - olihan molemmilla pieniä lapsia. No sittemmin minä lopetin lapsenteon, tekemisissä silti oltiin vielä muutama vuosi sitten melko paljonkin. Viime vuosina ollaan oltu vähemmän tekemisissä, kaveri ei oikein ehdi lenkillekään enää milloinkaan ja en ole kylässäkään käynyt pariin vuoteen vaikka melko lähekkäin asutaankin. Lapsemme ovat silti hyviä kavereita keskenään ja paljonkin tekemisissä. Kaverini sai vauvan jokin aika sitten ja onnittelin häntä ja whatsupissa kyselin synnytyksestä ja viestiteltiin. Oikeastaan viime kesänä ollaan viimeksi nähty kunnolla, kun oltiin lastemme kanssa pari kertaa yhtaikaa ulkoilemassa... lenkille olen joskus pyytänyt, mutta ei hän oikein koskaan ehdi, minkä kyllä ymmärrän. Kaverini on muuttanut perheineen noin 1.5 vuotta sitten ja ei ole minua pyytänyt heillä käymään, itsekään ei ole tullut mentyä kun en oikein ole tiennyt haluaako olla enää niin tekemisissä... En tiedä. Vauvalle sentään ostin pienen vauvalahjan jonka laitoin kaverini tytön mukana hänelle menemään, kun tuo tyttö oli meillä kylässä viikko sitten. Ihmettelen kun kaverini ei ole kiittänyt vauvalahjasta - ei ole ollenkaan hänen tapaistaan. Tämän päiväiseen whatsup-viestiini ei ole myöskään vastannut, mitä myös ihmettelen. Jotenkin pahalta tuntuu tuo... Ehkä hän sitten ajattelee että minä en halua olla enää tekemisissä ja en halua vauvaakaan mennä katsomaan - en tiedä...
 
Mulla lapset on 11, 9 , 8 ja 4-vuotiaat.. Ehkä elämäntilanne jo niin erilainen, minä töissä vammaistenhoitajana jo kolmatta vuotta ja kaveri kotiäitinä ollut yhtä vuoden työputkea lukuun ottamatta aina.
 

Yhteistyössä