V
vierailija
Vieras
Kerrohan O. Partaveitsi, miksi olet sikti lihava, vaikka tiedät kaiken tuon? Miksi on niin pinkeä maha? Onko vaikea tuon mallisen löytää vaatteita?
Katso alla oleva video nähdäksesi, kuinka asennat sivustomme verkkosovellukseksi kotinäytöllesi.
Huomio: Tämä ominaisuus ei välttämättä ole käytettävissä kaikissa selaimissa.
Joo, mutta harvalla toimii.Nimenomaan ei näin. Ihminen ei syö, jos biokemia toimii oikein. Eli ei syödä huvikseen varastoon.
Ei vittu kyllä varmana liho jos hissin sijaan valitsee portaat, autoilun sijaan kävelee.
Monia muita pieniä valintoja joka päivä.
Sit on se mitä suuhunsa pistää. Mutta vain pieni osa sitä jos liikkuu tarpeeksi.
Joo, mutta harvalla toimii.
Lihavuudelle, kuten alkoholismille, väkivaltaisuudelle ja monelle muulle asialle löytyy kyllä geneettinen alttius, mutta loppuviimein kyse on itsekurista.
Alkoholisti voi selvitä, jos luopuu kokonaan alkoholista. Mutta miten käy lihavalle, jos hän luopuu kokonaan ruuasta?Joo, mutta harvalla toimii.
Lihavuudelle, kuten alkoholismille, väkivaltaisuudelle ja monelle muulle asialle löytyy kyllä geneettinen alttius, mutta loppuviimein kyse on itsekurista.
Tätä olen jonkin verran takastellut. Mikäli verensokeri laskee, tuotetaan glukagoneja, jotka ottavat energiavarastot (ensin varastohiilarista eli glykogeenista ts. glukoosi+glukoosi+glukoosi^n ketjusta, sitten rasvat) käyttöön (glukoneogeneesi jne) ts. tuotetaan verensokeria rasvasta, proteiineista jne (verensokerin homeostaasin ylläpitämiseksi).
Mikäli on aina elänyt siten, että ahtaa kroppaansa pääosin nopeita hiilareita eikä koskaan elä varastoilla, nämä "koneistot" hiipuvat ja se kytkentä energian tuottamiseksi jollain tapaa heikkenee.
Mutua: parhaiten tämän huomaa pitkissä suorituksissa, kuten maratonilla tai vaikkapa uidessa. Itselläni tuli aikoinaan n. kilometrin kohdalla uidessa sellainen romahdus, joka kesti n. 20 minsaa ja sen jälkeen kroppa alkoi toimia ja jaksoin uida helposti useita kilsoja. Kokeilin sitten tätä saatanallista karppaamista ja ketoosissa elämistä, kunnes tajusin yksi päivä, ettei minulle tule enää sellaista väsähtämistä kilsan kohdalla, vaan jaksan porskuttaa helposti sen perinteisen 160 altaan väliä, eli 4 kilsaa. Eli kun hiilarit kropasta loppuu, osaa kroppani kytkeä nyt asiat oikein.
Kerrohan O. Partaveitsi, miksi olet sikti lihava, vaikka tiedät kaiken tuon? Miksi on niin pinkeä maha? Onko vaikea tuon mallisen löytää vaatteita?
Joo, mutta harvalla toimii.
Lihavuudelle, kuten alkoholismille, väkivaltaisuudelle ja monelle muulle asialle löytyy kyllä geneettinen alttius, mutta loppuviimein kyse on itsekurista.
Pitää muistaa myös uni. Kaikkea se ei selitä, mutta katkonainen yöuni häiritsee insuliinitasapainoa mitä lie.
Alkoholisti voi selvitä, jos luopuu kokonaan alkoholista. Mutta miten käy lihavalle, jos hän luopuu kokonaan ruuasta?
Minä valitsen (yleensä)portaat, työpaikalla kävelen päivittäin ylimpään kerrokseen(aina).
Kävelen tai pyöräilen töihin ja kauppaan ym. aina käytännön syistä olivat kauppakassit kuinka painavat tahansa, en omista autoa eikä busseja juuri kulje.
Teen fyysistä työtä, en siis nökötä konttorissa tai istu perseelläni suurinta osaa päivästä.
En syö herkkuja päivittäin vaikka kylläkin liikaa, n. 3 kertaa viikossa.
Syön päivittäin vihanneksia ja hedelmiä, en juo energiajuomia tai syö roskaruokaa kuin kerran 3 kk jos sitäkään.
Silti lihon, vaikka moni tuttuni ei elä edes näin "terveellisesti" eikä lihoa.
Annoskokoni ovat maltilliset(olen tätä usealta eri ihmiseltä kysynyt pohtiessani syitä lihomiselle).
Luulen, että syy on ruuansulatuksessani.
Elimistöni ei pidä viljoista ja ne aiheuttavat paljon vatsakipuja ja vatsan toimimattomuutta, viljojen osuus ruokavaliossani on liian suuri(minulle).
Ruoka jää jumimaan elimistööni eikä ruuansulatus toimi kuten pitäisi.
Olenkin pidemmän aikaa koittanut taistella sen eteen että saisin elettyä ilman viljoja, vaikealta tuntuu.
Sen olen tajunnut, ettei kyse ole nyt vain siitä että "söisin liikaa" ja annoskokoja pitäisi pienentää.
Niin, mitä sitten jos on biokemiallinen alttius lihomiseen? Sen enempi joutuu tehdä töitä ettei vallan muodottomaksi lihoa. Kuten joku sanoikin niin alkoholismi kuuluu tavallaan samaan kastiin. On toki YMMÄRRETTÄVÄÄ, että riippuvuusaltis ihminen addiktoituu ja lihomiseen altis lihoo helpommin kuin joku toinen mutta ei sitä pidä ottaa kiveen kirjoitettuna ja antaa itsellensä lupaa luisua mahdottomuuksiin. Eihän lihavuuden riskien esiintuomisessa mitään syyllistystä ole. Jätetäänkö kertomatta myös, että runsas alkoholin käyttö lisää riskiä maksa-ja haimasairauksiin, syöpiin, aivosairauksiin, mielenterveyssairauksiin, unettomuuteen, itsemurhiin yms puhumattakaan haitoista perheille, lapsille ja työpaikoille ettei kenellekään vaan tule syyllistetty olo.
Malliltaan pyöreä voi hyvin tyytyä siihen että keikkuisi sairastumista lisäävän rajan alapuolella.
Ruokaympäristö on muuttunut, no vallan totta. Mutta pitääkö kauppojen hyllyltä poistaa kaikki herkut ja kaljahyllyt jos joku ei voi niitä vastustaa? Pitäääkö laittaa taas kieltolaki voimaan koska osa väestöstä alkoholisoituu, ei sitten muillekaan tippaakaan ei.
Jos ongelma olisi pelkästään yhteiskunnallinen niin johan me oltaisiin lihavia ja alkoholisteja kaikki. Ratkaisu tuohon herkkuruuan ylitarjontaongelmaan jos tietää olevansa heikko: ei mene kauppaan vaan pyytää puolisoa tai ystävää käymään kaupassa terveellisen kauppalistan kanssa ja syö ravintolassa vain niin harvoin että sen voi sitten tehdä huoletta.
Tärkeintä on kuitenkin edelleen se, että ihmiset eivät halua olla lihavia. Heitä on turha lihavuudesta syyllistää. Mikäli haukkuminen sallitaan, pitää sallia kaikki muukin haukkuminen, pienistä tisseistä, pienistä munista, rumasta naamasta, tyhmyydestä jne.
Mitä ja millaista haukkumista tarkoitat? Yksityiskeskusteluissa/tabloideissa/mediassa? Aika harvoin mihinkään suoranaiseen haukkumiseen törmää tai sitten en seuraa tarpeeksi mediaa. Toki nykyään ihannoidaan fitnessjuttuja.
Terveydenhuoltohenkilökunta tietenkin on velvoitettua kertomaan lihavuuden haitoista erityisesti osana diabetesvalistusta, aivan samoin kuin heidän kuuluu antaa potilaille tietoa muistakin terveydelle haitallisista asioista kuten tupakoinnista, päihteiden käytöstä, unihygienian puutteista - ja yhdessä sitten pohditaan miten asioissa päästäisiin eteenpäin ja potilaan niin halutessa tehdään suunnitelmaa, kannustetaan ja seurataan.
1. Valistus on ihan ok juttu, mutta kuten tiedämme, valistus ei auta tippaakaan.
-> Silti sitä on tehtävä, tottakai. Aika outoa ja virheellistä suorastaan olisi, jos hoitaja ei yhtään haastaisi makkaralla, perunalla, ruskealla kastikkeella ja oluella elävää maksa-ja sokeriarvonousuista kärsivää keskivartalolihavaa miestä hankkimaan vaihteeksi kotiin myös terveellisempää ruokaa/valmistamaan terveellisempää ruokaa ja vaikka puolittamaan alkon määrää.
2. Stressin suhteen lihavat/alkkarit/jne pitää jättää rauhaan, eikä haukkua/painostaa/syyllistää heitä.
-> Outo lause ja vielä oudommat mielipiteet. Yksilöllä on lopulta se viimeinen sana sanottavana oman käytöksensä suhteen jos ei nyt psykoositasoista häiriötiloista puhuta. Jos ei itse pysty niin voi nöytyä ja sanoa että nyt tarvitsen apua, ja kovasti.
Ai että alkoholistivanhempaa ei saa stressata tai syyllistää juomisesta kun lapset kärsii vakavista mielenterveysongelmista ja saavat paskan lapsuuden. Joo, silitetään vaan kaikkien päätä, mikään ei koskaan johdu omasta käytöksestä vaan kaikki on Yhteiskunnan vika.
Sysäys muutokseen voi olla se, että joku kehtaa sanoa totuuden ja herätellä ihmisiä ja sitten tietenkin ammattilaisena tarjota tukea ja apua kaikin mahdollisin tavoin. Occamin maailmankuva on hyvin kaukana terveydenhuoltoalan ammattilaisista. Emme ole tyhmiä, tiedämme että hyvin paljon ihmiset jatkavat turmiollisia elämäntapojaan mutta on reittejä ja keinoja joista saa apua jos vaan nöyrtyy pyytämään. Jos yksikin lähelle alkoholismia luisunut tajuaa tilansa, hakee apua ja saa perhe-elämänsä kuntoon niin se on riemuvoitto-sille ihmiselle ja sille perheelle. Samoin tupakoinnin lopetus -upeaa! Occam puhuu synkistä tilastoista. Me hoidamme oikeita ihmisiä, yksilöinä.
1. Kyse ei ole pelkästään valistuksesta, vaan hoitohenkilökunnan asenteesta. Lihavia käsitellään kuten skitsoja, eli kaikki laitetaan lihavuuden piikkiin. Esim: jos jalka on poikki, sanotaan, että se johtuu lihavuudesta, vaikka on katkennut jalkapallopelissä.
2. Väärin. Mikäli ihminen syö "terveellisesti" esim. sokereita, niin ei hän voi mitään sille, että aivot ovat sekaisin (muun biokemian ohella). Tiedät varmasti miten vaikea narkkarin on olla ilman huumeita? Sama pätee moneen muuhunkin (joissa mm. dopamiini on mukana).
Alkoholistivanhempi ja paska lapsuus: ei se alkoholisti muuta sitä käytöstään tippaakaan sillä haukkumisella tai syyllistämisellä. Häntä pitäisi osata tukea ja keksiä syy sille juomiselle. Tosin, jos tila on jo pitkällä, ei häntä voi paljoa auttaa. Sama pätee narkkeihin ja lihaviin.
Moittimalla, haukkumalla, syyllistämällä et saa muutosta aikaan, hyvin harvoin edes valistamalla. Esimerkin voima lienee paras edelleen. Eli ns. vertaistuki. Sitä jokainen ihminen voi harrastaa lähipiirissään, ilman sairaanhoitoprosesseja.
Kannattaa myös huomata se, että ei lääkemafia oikeasti halua kenenkään parantuvan saatika kantavan itse vastuuta itsestään. Mieluummin annetaan mielikuva siitä, että kyllä lääkäri ja lääkkeet parantavat! Mikäli näin ei olisi, olisivat haitalliset ruoka-aineet jne hävinneet ajat sitten kaupoista.