Liian pasiiviset isovanhemmat?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Henna"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
en lukenut ketjua, luin vain aloituksen ja ymmärrän ap:ta täysin.

kyllä minusta on outoa jos ei vanhemmat ole kiinnostuneita omien lastensa lapsista. eikä edes oman lapsesta elämästä.

täällä olen usein lukenut kuinka ihmiset puolustaa isovanhempia joita ei näy edes lastenlastensa syntymäpäivillä... siis häh????? jos teet lapsia, ymmärrät myös sen että sinusta todennäköisesti tulee joskus mummu/vaari ja minusta on väärin ettei lapsenlapset kiinnosta tuon taivaallista. en tarkoita mitään viikottaista hoitoa, mutta kyllä jonkunlainen terve kiinnostus pitäisi löytyä! olet rakastanut omia lapsiasi, miksi et välitä heidän lapsistaan?

liikaa paasataan täälläkin isovanhempien "omasta elämästä" ja kuinka he on hoitaneet jo omat lapsensa. eihän se ole sama asia. kyllä on lapsillekin RIKKAUS saada isovanhemmat elämäänsä. ei se tarkoita lasten hoitamista oman elämän kustannuksella.
 
Mun mielestä on surullista, jos isovanhemmat ei halua olla lastenlastensa kanssa edes silloin tällöin muutamaa tuntia. Vaikuttaisi, että lastenlapset ei ole rakkaita, ja heistä on liikaa vaivaa... :/ ..

Kun aikanani lapseni saa lapsia, niin olisin mielestäni surkea äiti, jos en tarjoaisi apuani lapsilleni.. totta kai aion auttaa, sillä tiedän, että muutama tunti silloin tällöin voi tehdä ihmeitä!

Itse ajattelen ihan samalla lailla.
 
Mun mielestä on kornia, jos mun pitäis mennä jonkun natiaisen syndeille. Juhlikoot nuoremmat. Mutta jos te olette sen ikäisiä, että voitte oikeasti ottaa kantaa, niin tiedätte myös sen, että kukin elää tavallaan. :)
 
Sympatiani ovat täysin puolellasi ap. Tuli mieleeni, että jos asutaan lähekkäin niin voisimme vuorotellen vahtia toistemme lapsia. Meilläkin miehen kanssa kahdenkeskeisestä ajasta pitkä aika. Lapset ovat 3v ja 5v. Nettikeskustelun perusteella ei tietysti uskalla tällaista, mutta jos tutustuisi ensin hyvin :)

No missä päin asustelette, satutteko asumaan Helsingissä? Ainakin leikkipuistoon olisi hauska saada seuraa. Itse aloitan pian työt joten jatkossa lapset ovat päivähoidossa, mutta iltapäivisin töiden jälkeen ja viikonloppuisin on tuota perheen keskistä aikaa ja olisi hauska saada saman henkistä seuraa. :)
 
Ehdin vihdoin lukea koko viestiketjun. En nyt lähde loppuihin kommentoimaan, taitais mennä vähän yksinpuheluksi kun nyt vasta kommentoin. :D Kiitos kuitenkin kaikille, ja varmaan tämä asia myöhemminkin taitaa puhuttaa...
 
[QUOTE="Henna";24595827]No missä päin asustelette, satutteko asumaan Helsingissä? Ainakin leikkipuistoon olisi hauska saada seuraa. Itse aloitan pian työt joten jatkossa lapset ovat päivähoidossa, mutta iltapäivisin töiden jälkeen ja viikonloppuisin on tuota perheen keskistä aikaa ja olisi hauska saada saman henkistä seuraa. :)[/QUOTE]

Valitettavasti asutaan ihan liian kaukana, Oulussa asti :( Harmin paikka. Vaikutat todella mukavalta ihmiseltä :) Hyvää jatkoa teille!
 
Ei isovanhemmilla ole mitään velvoitetta olla lastenlasten kanssa.

Tää on mun mielestä aivan uskomaton asenne. Sitte ihmetellään, kun kerrostaloista löytyy muumioituneita ruumiita, joita kukaan ei oo kaivannu vuosikausiin. "Velvoitetta" ei tietty kellään oo olla kenenkään kanssa, mutta vois sitä kuvitella että veri tosiaan ois vettä sakeampaa... suomalaiset on ihme porukkaa.
 
Tämä asenne että hoida vaan itte lapses ei siis vie lastaan päivähoitoonkaan...eipä varmaan...lapset viisi päivää viikossa vieraalla hoidossa ja äiti lepyyttää itseään kotona kun eihän sitä tiedä jos vaikka "työllistyisi" niin pitäähän se hoitopaikka olla vuosia varalla!!! Eikä tarvita isovanhempien apuja...JEEEEE
 
Valitettavasti asutaan ihan liian kaukana, Oulussa asti :( Harmin paikka. Vaikutat todella mukavalta ihmiseltä :) Hyvää jatkoa teille!

Joo, taitaa olla vähän liian kaukana. :D Itselläkin tuttavapiirissä useita lapsiperheitä, mutta tuntuu että heillä nuo lastenhoito-asiat on isovanhempien ja sisarusten kautta järjestyksessä. Pitää vaan rohkeasti ottaa asia esille koska kaikkien lapsiperheellisten luulisi kuitenkin kaipaavan enemmän sitä kahdenkeskistä aikaa oman avio/avopuolisonsa kanssa.

Samoin teille, toivottavasti sieltä löytyy muita saman henkisiä ja samassa tilanteessa olevia, vaikka niistä MLL:n ja muista perhekahviloista ja lapsi-äitikerhoista. :)
 
Tämä asenne että hoida vaan itte lapses ei siis vie lastaan päivähoitoonkaan...eipä varmaan...lapset viisi päivää viikossa vieraalla hoidossa ja äiti lepyyttää itseään kotona kun eihän sitä tiedä jos vaikka "työllistyisi" niin pitäähän se hoitopaikka olla vuosia varalla!!! Eikä tarvita isovanhempien apuja...JEEEEE
Mitä tuo JEEE tarkoittaa, kun jokainen ohjelma on sen vallassa?
 
Miksi isovanhemmuus on "velvoite" ja taakka, kun nämä samat ihmiset, nykyiset isovanhemmat, ovat itse saaneet apua omilta ja kumppanin vanhemmilta paljon ja helposti heidän lastensa ollessa pieniä kasarilla/ ysärillä / alku 2000-luku?

Minun omien isovanhempien ja omien vanhempien sukupolvien välillä on huutavan iso ero ja olen tästä katkera !

Omat vanhempani ja mieheni vanhemmat saivat valtavasti viikoittaista apua omilta vanhemmiltaan ja luulisi, että ns. "pistetään hyvä kiertämään " -mentaliteetti toimisi myös tässä asiassa...

Nykyään meidän kulttuurimme on muuttunut yhteisöllisestä "kylä kasvattaa/talkoovoimin tehdään " - ajatuksesta "yksin on pärjättävä / oman navan tuijotus" -ajatukseen, jossa individualismi korostuu räikeästi. Koen tämän erittäin itsekkääksi omahyväiseksi käytökseksi nimenomaan omien ja miehen vanhempien kohdalla, sillä he ovat saaneet avun ja eivät ole valmiita sitten kantamaan omaa korteaan kekoon kun on heidän aikansa niin tehdä!

On erittäin surullista miten yhteiskuntamme on valunut näin surkeaan suuntaan, ettei terveitä isovanhempia yksinkertaisesti kiinnosta olla osana lastenlastensa elämää ja auttaa perheitä yleisen jaksamisen kanssa. Samaan aikaan mediassa päivitellään sitä miten kummaa on kun eivät nuoret aikuiset halua perustaa perheitä...

Mitäpä jos peräänkuulutettaisiin isovanhempia ja heidän osallisuuttaan ja yhteisvastuullisuutta yhteiskunnan rakentamiseen kuten ovat sukupolvet heitä ennenkin tehneet! Minusta on sitten turha tulla itkemään yksinäisyyttä ja ikävää vanhuksena, kun on tällä tavoin tiputtanut pallon isovanhemmuudessaan ja tuijottanut vain omaa napaa, kun olisi voinut auttaa OMIA LAPSIAAN ja luoda suhdetta OMIIN LAPSENLAPSIINSA !!!
 

Yhteistyössä