päätös on oikea. jos haluat toisen lapsen ja mies ei siihen millän suostu. niin asia varmaan hiertää niin paljon, että ette enää täysin onnellista elämää voi yhdessä elää
J
jaahas
Vieras
Eli joustavasta ja venyvästä ihmisestä on hyötyä lähimmäisille? Niin tekeekö se tämän joustavan ihmisen onnelliseksi? On hyödyksi muille, muut käyttävät hyväkseen omiin tarkoituksiinsa? Ei ihmisen pidä muille elää vaan itselleen. Lapsia voi yrittää suojella mutta jokaisella oikeasti oma elämä. Et voi käydä kouluja tai mennä töihin lasten kanssa tai valita heille parisuhdetta ja suunnitella heidän tulevaisuuttaan. Elämässä tulee vastoinkäymisiä aika monelle!! Ja vaikkei tulisi itselle,niin joskus joku läheinen kumminkin kuolee siltäkin ja niitä tulee sitten!
M
"mä"
Vieras
Hohhoijjaa. Tarkoittaako sinun mielestä joustava ihminen samaa kuin alistuva? Sillä sitä se ei tarkoita. Aikuisen pitäisi osata ymmärtää, ettei koko maailma pyöri vain sen oman navan ympärillä.
N
Näin se vain on.
Vieras
Kärjistetysti: Lapseton on vastuussa pääasiassa omasta onnellisuudestaan. Heti kun on sen yhdenkin lapsen hankkinut, tämän onnellisuudesta huolehtiminen menee omien tarpeiden edelle. Eikä sen lapsen etu ole perheen rikkoutuminen vain siksi, että äiti haluaa lisää jälkikasvua.
V
"vieras"
Vieras
T
Tasku Venus
Vieras
Parempi eroratkaisu, kuin se että salaa jättäisi ehkäisyn pois. Ap:lla on enempi selkärankaa kuin joillakin muilla palstan akoilla, jotka ovat päätyneet miehensä huijaamiseen.
V
vierass
Vieras
O
"oppa"
Vieras
Entä jos menetät eroassa sen ensimmäisen lapsen? Haluatko uutta lasta enemmän kuin pitää ensimmäisen? Kokoaikaisesti et ainakaan todennäköisesti pysty olemaan äitinä ensimmäiselle, jos et sitten saa yksinhuoltajuutta.
Toki tällaiseen tilanteeseen moni ajautuu tahtomattaan. Tuntuu vaan oudolta, että joku tieten tahtoen haluaa ryhtyä osa-aikaäidiksi, jos suhteessa ei ole varsinaisesti vikaa. Mutta joo, varmaan sitä vikaa sitten on kun kerran eroa mietit. Toivottavasti ratkaisusi tuntuu oikealta myös myöhemmin, mikä se sitten tulee olemaankaan. Tsemppiä!
Toki tällaiseen tilanteeseen moni ajautuu tahtomattaan. Tuntuu vaan oudolta, että joku tieten tahtoen haluaa ryhtyä osa-aikaäidiksi, jos suhteessa ei ole varsinaisesti vikaa. Mutta joo, varmaan sitä vikaa sitten on kun kerran eroa mietit. Toivottavasti ratkaisusi tuntuu oikealta myös myöhemmin, mikä se sitten tulee olemaankaan. Tsemppiä!
J
jaahas
Vieras
[QUOTE="mä";24146015]Hohhoijjaa. Tarkoittaako sinun mielestä joustava ihminen samaa kuin alistuva? Sillä sitä se ei tarkoita. Aikuisen pitäisi osata ymmärtää, ettei koko maailma pyöri vain sen oman navan ympärillä.[/QUOTE]
Eli aikuisen ihmisen on ymmärrettävä että maailma pyörii muiden ympärillä kuin hänen? Viis hänen onnestaan! Pääasia että muilla mukavaa. Voi että mistä näitä itsekkäitä ihmisiä kasvaa?
Se ei tarkoita ettei voi olla apuna ja tukena jos ystävällä rankkaa mutta toinen ei voi olla vaan antavana osapuolena.
Eli aikuisen ihmisen on ymmärrettävä että maailma pyörii muiden ympärillä kuin hänen? Viis hänen onnestaan! Pääasia että muilla mukavaa. Voi että mistä näitä itsekkäitä ihmisiä kasvaa?
Se ei tarkoita ettei voi olla apuna ja tukena jos ystävällä rankkaa mutta toinen ei voi olla vaan antavana osapuolena.
M
"mä"
Vieras
Hohhoijakkaa. Maailma ei pyöri kenenkään navan ympärillä, vaan perheessä, työyhteisössä, tuttavien, sukulaisten ja muiden keskuudessa on osattava vaatia ja antaa periksi. Miksi sinulle maailma on niin musta-valkoinen?
Jos aina menee oman pään mukaan, on itsekäs. Jos aina menee muiden pään mukaan, on alistuva.
Jos äiti haluaa hajottaa perheen - oman, miehen ja lapsen perheen - vain koska itse haluaa enemmän lapsia, on äiti itsekäs.
mitäs sitten jos ei löydykkään sitä miestä joka niitä lapsia haluaa? Ku sanoit et ikä ei anna enää odottaa..
Meillä oli aikoinaan puhetta 2 lapsesta mutta yhteen jää koska mies ei enää halua elää vauva-aikaa eikä alottaa kaikkea alusta. Ainoo laps on nyt 7v. Mä voisin toisen haluta mutta se ei kuitenkaa ole mulle niin iso kynnys et laittasin meidän perhe-elämän mullin mallin. Ottihan se koville mutta ajan kanssa helpottaa. Mulla on nyt reilu kk ikäinen kummityttö jota mä saan hömpöttää nii paljo ku ehdin.
Meidän elämässä ja parisuhteessa on muuten niin paljon hyvää et ei sitä halua rikkoo tommosesta syystä.
Meillä oli aikoinaan puhetta 2 lapsesta mutta yhteen jää koska mies ei enää halua elää vauva-aikaa eikä alottaa kaikkea alusta. Ainoo laps on nyt 7v. Mä voisin toisen haluta mutta se ei kuitenkaa ole mulle niin iso kynnys et laittasin meidän perhe-elämän mullin mallin. Ottihan se koville mutta ajan kanssa helpottaa. Mulla on nyt reilu kk ikäinen kummityttö jota mä saan hömpöttää nii paljo ku ehdin.
Meidän elämässä ja parisuhteessa on muuten niin paljon hyvää et ei sitä halua rikkoo tommosesta syystä.
Että esikoisen kustannuksella sitte lähdet tavoittelemaan omaa unelmaasi. Surullista
Miten niin esikoisen kustannuksella? Eikö sitä yleensä sanota että parasta mitä vanhemmat voivat lapselleen antaa on sisarus? Kyllä minun elämä olisi ollut aivan helvetin paljon köyhempää ilman siskoja. Tuossa tilanteessahan sekä äiti että lapsi hyötyvät. Isäkin hyötyy sillä ettei tarvitse olla parisuhteessa naisen kanssa joka on tyytymätön ja haaveilee sellaisesta mikä ei sovi miehelle.
V
"vieras"
Vieras
Kukapa välittäisi siitä ihmisestä jota asia eniten koskee, jo olemassa olevasta lapsesta.
Uskon, että jso parisuhde kaatuu lapsilukuun, olisi se tuhoontuomittu muutenkin. Jos kyse on ensinmmäisestä lapsesta vs. lapsettomuus, tilanne toinen.
Uskon, että jso parisuhde kaatuu lapsilukuun, olisi se tuhoontuomittu muutenkin. Jos kyse on ensinmmäisestä lapsesta vs. lapsettomuus, tilanne toinen.
no ei se nyt aina noin mene... Tiedän monia jotka ei niin millään tule toimeen sisarustensa kanssa ja ovatkin sanoneet et ihan sama onko niitä olemassa vai ei.
Sitten saattaa löytyä mies joka haluaa elää vain sen yhden lapsen kanssa. Siinä tilanteessa ei ole mitään vanhaa painolastia vaan suhde on alunperin sellainen ettei siihen synny lapsia.
K
Ksantippa S.
Vieras
[QUOTE="oppa";24146328]Entä jos menetät eroassa sen ensimmäisen lapsen? Haluatko uutta lasta enemmän kuin pitää ensimmäisen? Kokoaikaisesti et ainakaan todennäköisesti pysty olemaan äitinä ensimmäiselle, jos et sitten saa yksinhuoltajuutta.
Toki tällaiseen tilanteeseen moni ajautuu tahtomattaan. Tuntuu vaan oudolta, että joku tieten tahtoen haluaa ryhtyä osa-aikaäidiksi, jos suhteessa ei ole varsinaisesti vikaa. Mutta joo, varmaan sitä vikaa sitten on kun kerran eroa mietit. Toivottavasti ratkaisusi tuntuu oikealta myös myöhemmin, mikä se sitten tulee olemaankaan. Tsemppiä![/QUOTE]
Tuli ihan yhtäkkiä mieleen tällainen kärjistys. Jos joku - mies tai nainen - haluaa uutta lasta/uusia lapsia niin kovasti, että on valmis rikkomaan perheen omalta lapseltaan, niin ehkä hänen olisi järkevintä luopua suosiolla lapsen huoltajuudesta. Lapsen ei tarvitsisi sopeutua uusperhekuvioihin, vaan hän saisi asua sellaisen vanhemman kanssa, joka näkisi heidät (toivottavasti) kahdestaankin ihan oikeana perheenä.
Toki tällaiseen tilanteeseen moni ajautuu tahtomattaan. Tuntuu vaan oudolta, että joku tieten tahtoen haluaa ryhtyä osa-aikaäidiksi, jos suhteessa ei ole varsinaisesti vikaa. Mutta joo, varmaan sitä vikaa sitten on kun kerran eroa mietit. Toivottavasti ratkaisusi tuntuu oikealta myös myöhemmin, mikä se sitten tulee olemaankaan. Tsemppiä![/QUOTE]
Tuli ihan yhtäkkiä mieleen tällainen kärjistys. Jos joku - mies tai nainen - haluaa uutta lasta/uusia lapsia niin kovasti, että on valmis rikkomaan perheen omalta lapseltaan, niin ehkä hänen olisi järkevintä luopua suosiolla lapsen huoltajuudesta. Lapsen ei tarvitsisi sopeutua uusperhekuvioihin, vaan hän saisi asua sellaisen vanhemman kanssa, joka näkisi heidät (toivottavasti) kahdestaankin ihan oikeana perheenä.
No ei tietenkään mene, koska eihän mikään asia ole aina mustavalkoinen. Mutta siinä että on sisaruksia on paljon hyviä puolia. Itseasiassa vaikkei sinulla olisi yhtään ystävää niin jos sinulla on sisko niin sinulla on aika paljon. Onhan paljon ihmisiä jotka eivät tule kenenkään kanssa toimeen.
[QUOTE="vieras";24147457]Kukapa välittäisi siitä ihmisestä jota asia eniten koskee, jo olemassa olevasta lapsesta.
Uskon, että jso parisuhde kaatuu lapsilukuun, olisi se tuhoontuomittu muutenkin. Jos kyse on ensinmmäisestä lapsesta vs. lapsettomuus, tilanne toinen.[/QUOTE]
Miksi tilanne olisi silloin toinen? Eikö silloinkin tule kunnioittaa miehen päätöstä ja parisuhdetta?
Uskon, että jso parisuhde kaatuu lapsilukuun, olisi se tuhoontuomittu muutenkin. Jos kyse on ensinmmäisestä lapsesta vs. lapsettomuus, tilanne toinen.[/QUOTE]
Miksi tilanne olisi silloin toinen? Eikö silloinkin tule kunnioittaa miehen päätöstä ja parisuhdetta?
Jos nainen haluaa lapsia lisää ei se tarkoita että hän haluaisi luopua niistä. Miten sinä voit olla noin naiivi ja kuvitella ettei molemmat vanhemmat hanki uusia kumppaneita ja lapsella on uusperhekuviot kuitenkin edessä. Vai luuletko että isä sitten pyhittäisi loppuelämänsä lapsensa onnellisuuden alttarille ja unohtaisi itse elää siinä sivussa?
I
Ihme juttuja
Vieras
Sulla on Peppari tosi oudot mietteet. Lapsi hyötyy siitä että vanhemmat eroavat, kenties menee koti ja kaverit, jos joudutaan muuttamaan vanhasta kodista pois..? Todennäköisesti lapsi joutuu heittopussiksi kahden kodin välille. Tuostako sinusta lapsi hyötyy? Jos näin on, olet todellakin outo.
K
Ksantippa S.
Vieras
En ole naiivi. Niin kuin sanoin, kirjoittamani oli kärjistys, ja kaikesta päätellen osui maaliinsa
Olet oikeassa. Ei se, että haluaa lisää lapsia, tarkoita että olisi valmis luopumaan entisistä lapsistana. Mutta ei sekään, että ei halua lisää lapsia, tarkoita että olisi valmis luopumaan ainokaisestaan. Siksi on todella epäreilua erota tuollaisen asian vuoksi.
Kuvitellaanpa, että tilanne olisi toisin päin. Nainen tietää, ettei halua useampia kuin yhden lapsen, esimerkiksi siksi että raskausaika on ollut vaikea, ja hän epäilee jaksamistaan useamman lapsen äitinä. Hänen miehensä jättää hänet, koska on aina halunnut monta lasta. Eikö olisi vähän epäreilua, jos isä veisi äidiltä lapsen sillä perusteella, että hänhän juuri on se, joka haluaa monta lasta - the more the merrier. (olettaen siis että joskus oikeusistuin määräisi lapsen kiistatilanteessa isälleen)
Minun on vaikea kuvitella, että se osapuoli, joka on alun alkaenkin halunnut vain yhden lapsen, olisi onnesta soikeana syöksymässä perustamaan uutta perhettä ja tekemään uusia lapsia. Sen sijaan toisella osapuolella tilanne on toinen, onhan hän tehnyt ison uhrauksen saadakseen lisää lapsia. Siispä äkkiä jostakin siittäjä/synnyttäjä kehiin ennen kuin biologinen kello alkaa piippailla, ja ihana iso perhe kasaan. Siinä tilanteessa ei välttämättä esikoisen etu kulje ensimmäisenä.