Mä en jaksa ihmisiä!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja väsynyt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

väsynyt

Vieras
Mä olen tällainen kiltti äiti-ihminen, joka yleensä kuuntelen kaikkien huolet, hoidan kaverin lapsia kun niillä on menoja, kutsun meille syömään ja kestitän ja yleensä ihan oikeesti nautin tästä kaikesta, mut nyt on tullu ihan uupumus!
Esim. huomenna ois mahdolluisuus viettää aikaa mieheni kanssa kahdestaan, niin eikös kaveri ehdottanu, et he tulee lapsen kanssa meille myös...ja eb vaan kehdannu sanoa, että ei kiitos lapsia nyt kun omat on mummolassa ja hetki laatuaikaa miehen kanssa.
Raskaana oleva kaveri soittaa kymmenen kertaa päivässä ja kyselee, että onko normaalia...ja sillekin kiltisti vastailen ja kuuntelen ja lohdutan, vaikkei oikeesti kiinnosta enää tippakaan...

HAluisin vaan olla ihan rauhassa omien ajatusteni kanssa!!
 
Sitten ei auta kuin avata suu ja sanoa mitä haluaa sanoa... Soita sille kaverille, ja sano, että suunnitelmat muuttu. Lapset lähti mummolaan ja te vietätte laatuaikaa. Ja vaikka se puhelin soi niin ei siihen tarvitse aina vastata!!
 
Laita puhelin kii B) Sä ansaitset nyt vähän lepoa. Pitää osata sanoa ei! Sano sille kylään tulevalle kaverille, että jos vaikka mieluummin huomenna tms. Siirrät ajankohtaa, älä tyrmää ajatusta.
 
Ikää 35+ ;) ja juu, kyl mä tiedän, että puhelin kiinni tms. mut tiiättekö se on vaikkeeta, kun ne kamut on "tottunu" siihen, että vastaan tms.
JA toi kylään tulossa oleva kaveri nimenomaan tietää, että lapset on mummolassa, "ja siitä se ajatus sitten lähti", että ruokaillaan yhdessä...kun vähä niinku "mainostin" että meillä tälläinen rauhallinen ruokailuhetki tulossa :)

Mut...puhumallahan tästä selviää ja kyllähän noi kamut sen varmaan ymmärtääkin, mut tuntuu vaan vaikeelta sanoa ei kun on aina sanonu kyllä!
 
Aluks se voi tehdä vaikeeta kieltäytyä kaikesta, mut usko pois, teet siinä suuren palveluksen itelles! Kyllä sä voit hyvällä omalla tunnolla joskus olla vastaamatta puhelimeen jos sun kaveri soittaa. Inhoon muutenkin puhelimia, aina täytys vastata ku joku rimputtaa, ärg. Mut tosiaan, muista tehdä välillä asioita mitä sä haluat äläkä me kavereiden mukaan kokoajan. Jos ne on tosi kavereita ni kyl ne ymmärtää et sulla on omaakin elämää. =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras ap:
Ikää 35+ ;) ja juu, kyl mä tiedän, että puhelin kiinni tms. mut tiiättekö se on vaikkeeta, kun ne kamut on "tottunu" siihen, että vastaan tms.
JA toi kylään tulossa oleva kaveri nimenomaan tietää, että lapset on mummolassa, "ja siitä se ajatus sitten lähti", että ruokaillaan yhdessä...kun vähä niinku "mainostin" että meillä tälläinen rauhallinen ruokailuhetki tulossa :)

Mut...puhumallahan tästä selviää ja kyllähän noi kamut sen varmaan ymmärtääkin, mut tuntuu vaan vaikeelta sanoa ei kun on aina sanonu kyllä!

Heippa!

Tää on vähän erilainen asia, mutta kuitenkin kerron. Tänään oli eka vapaa päivä, yhteensä 3 vapaa päivää töistä. Aamulla jo soitettiin töistä, että pääsenkö töihin? Vastasin puheluun, vaikka näin, että puhelu oli töistä ja kerroin, että minulla on muuta suunnitelmia (niin kuin olikin). Pitää siis osata sanoa ei. Minä olen oppinut kantapään kautta sanomaan ei, ei siitä pidä suuttua, jos toiselle ei käy.
 

Yhteistyössä