mä oon ihan loppu ton 4vuotiaan syömättömyyteen ja nirsoiluun.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja SiNiLiLJA
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

SiNiLiLJA

Aktiivinen jäsen
01.04.2009
1 005
0
36
kaks vuotta jo jatkunut tota PERKELEEN touhua ja mulle rupee riittään.

se söis vaan kanakastiketta missä kermaa, mut ei halua riisiä sen kanssa.
se haluais makaronia, mutta pelkältään, ei mitään siihen lisäksi.
leivän se syö pelkältään, ei voita, ei leikkelettä, ei juustoa.
perunaa ei ole syönyt koskaan, siis maistanut on, mutta ei syö.

hävettää sen kanssa mihinkään lähteä kun ei sille kelpaa mikään!!!
viimeksi oltiin ystäväperheen luona ja isäntäväki tarjosi lihakeittoa, mut eihän toi meidän ipana mitään keittoja syö. nolotti kun toinen nakertaa vaan kuivaa leipää eikä huoli mitään muuta.

hoidossa syö todella huonosti, ei yleensä edes suostu maistamaan mitään ja onkin usein syömättä vaikka koko päivän tai vetää näkkärin voimalla.

äsken tehtiin tortilloita, lapsi ihan tohkeissaan selitti mitä hänen tortillaansa sitten tulee. sai itse koota oman tortillansa ja laittoi siihen jauhelihaa, hippusen juustoraastetta (minkä itse raastoi avustuksellani) ja tomaatinpaloja ja siihen tyssäs. sanoin, että nyt syöt, niin sieltä tuli kaikki "oksettaa-pissattaa-kakattaa-nukuttaa-maha on kipee-päähän sattuu"-tekosyyt ja lopputulos se, että lapsi ei ole syönyt MITÄÄN tänään. siis kunnon ruokaa.

otan sitä mukaan ruuanlaittoon, yritän et maistais kaikkea, mut en painosta. olen jutellut lapsen kanssa miksi olis tärkeetä syödä, meillä oli tarrasysteemiä ja vaikka mitä houkutinta, mutta ei.
neuvolassa sanottu että on ihan NORMAALIA kun kuitenkin kasvaa niinkun pitää. mä en näe tässä mitään normaalia ja oon ihan loppu. mitäs sit kun se menee kouluun?? tai kylään jollekin kaverille?? saakeli millä mä sen saan syömään??!!
 
ihan turhaa tehdä tuollaista numeroa. on varmaan huomannut, että sulla ei ole parempaa tekemistä (onko ainoa kakru?) kuin tehdä numeroa lapsen syömisistä joten esittää että ei maistu vaikka maistuisikin.

ja monille lapsille maistuu vaan tosi yksinkertainen. tänään syö porkkanaa, huomenna kanaa. yleensä pelkkää näkkileipää

mua ärsyttää, jos normaalipainoisen lapsen äiti tekee kauheaa numeroa syömisistä. ketään ei oikeasti kiiinnosta. muualla lapset näkevät nälkää, joten oikeasti, ruoka tarjotaan ja pyydetään perhe syömään ja sen jäkleen kukin syö ja jos ei syö, pöytä siivotaan ja seuraava ruoka kerta tulee saman päivän aikana, ja jos ei yhtenä päivänä maistu, niin ehkä seuraavana.

paljonko kakrusi painaa? pituus?
 
No johan. Mä luulin että mun kaverin poika vetää pohjat mut kyllä tuo vei voiton. Poika ei siis 2-4½v syöny käytännössä juuri muuta kuin perunaa ja makaronia pelkistään. Nyt alotti hoidossa ja siellä yllätti kaikki (eniten äitinsä ) maistamalla ihan kaikkea mutisematta, myös kasviksia joita ei siis ole 2 vuoteen edes maistanut. Edelleen kotona hankalampaa, mut paranemaan päin. Mä olen odottanu alkaako meidän 3½v tytöllä tuota (käsittääkseni yleistä ) kautta, mut toistaiseksi ei merkkejä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja jaa:
ihan turhaa tehdä tuollaista numeroa. on varmaan huomannut, että sulla ei ole parempaa tekemistä (onko ainoa kakru?) kuin tehdä numeroa lapsen syömisistä joten esittää että ei maistu vaikka maistuisikin.

ja monille lapsille maistuu vaan tosi yksinkertainen. tänään syö porkkanaa, huomenna kanaa. yleensä pelkkää näkkileipää

mua ärsyttää, jos normaalipainoisen lapsen äiti tekee kauheaa numeroa syömisistä. ketään ei oikeasti kiiinnosta. muualla lapset näkevät nälkää, joten oikeasti, ruoka tarjotaan ja pyydetään perhe syömään ja sen jäkleen kukin syö ja jos ei syö, pöytä siivotaan ja seuraava ruoka kerta tulee saman päivän aikana, ja jos ei yhtenä päivänä maistu, niin ehkä seuraavana.

paljonko kakrusi painaa? pituus?


mitään numeroa ei tehdä kenenkään syömisistä. huonoa käytöstä. ihminen, lapsikin syö jos maistuu ja jos ei maistu, syö seuraavala kerralla.

kiitos.
 
Ajattele niin, että ei sitten todennäköisesti kärsi paino-ongelmista. Mun ongelma on liian hyvin syövä lapsi, joka "lihottaa" itseään liian suurilla arkiruoka-annoksilla. Neuvola herätti mut tähän todellisuuteen, tähän asti minä, isovanhemmat ja päivähoitohenkilökunta ollaan oltu mielissämme kun lapsi on syönyt ja annettu mukisematta ruokaa lisää. Nyt sitten rajoitetaan ja lisätään kasviksiä nelivuotiaan ruokaan ja kyllä sekin koville ottaa.
 
Meillä samanlainen kohta 4v. Aina ollut huono syömään. Syö kyllä paremmin kuin ap:n lapsi. Ei syö perunaa tai muitakaan juureksia, kanaa ja riisiä syö - ilman kastiketta. Useimmista ruuista toteaa "hyi, en syö" maistamatta. En minäkään pakota syömään, vaadin kuitenkin maistamaan ensin. Jos ei tykkää niin ei tarvitse syödä muttei saa mitään muutakaan. Leivällä tuokin eläisi.
 
Ootko pitäny "ruokapäiväkirjaa" ? eli jos merkkais aamusta alkaen kaiken mitä tyttö syö ja kellon ajat... siitä näkis saako tyttö tarpeeks vitamiineja, voisit soittaa neuvolaan ja kysyä tarviiko esim. ravintolisää (vitamiineja tms..)

Itellä kans tosi nirso lapsukainen, ja teen niin etten anna MITÄÄN muuta kun ruokaa ruoka-aikana, ei siis mitään makeisia,pullaa,sipsiä tms.. reilusti ulkoilua, kesällä uintia jne.. menee paljon energiaa ja usein sen jälkeen nälkäinen.

:hug:
 
Juu meil sama juttu kestäny pari vuotta... nyt ihme ja kumma kuukaus sit alko syömään jopa sitä pottua mistä ei oo aikasemmin tykänny ku ranskalaisina... se oikeesti on normaalia ku vaan kasvaa ja kyllä sä sit varmaan näet ku lapses alkaa kärsiin ja paino laskee et sit on menny jo liian pitkälle.. Syökö lapses sitte keksejä tai muuta siinä välissä.. jos sil ei oo nälkä sit ku oikee ruoka laitetaan pöytään? mei sorruttiin tuohon yhdes vaihees ja olin ihan varma et se on syy mut sit kyl jatku vaik otettiin kaik hyvä pois ja laitettii selvä herkkupäivä... Me on otettu se linja käyttöön et ei tartte syödä jos ei tykkää mut aina täytyy maistaa ja siitä se sit lähti.. alkuu maisto ja jätti syömättä mut tarpeeks usein ku maisto niin sit alko sitä ruokaaki uppoon ja tänä päivänä menee hienosti :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja jaa:
Lihapatojen ääreen ei ole kukaan kuolut, ja meillä ainakin ei toista kertaa syö sellainen perhe, joka numeron tekee suomalaisen kakaran syömisistä.

Et oo tainnut syömishäiriöistä kuulla koskaan? Lihapatojen ääreen on kuule monikin kuollut.

Enkä tarkoita että ap:n lapselle käy näin!
 
en mä mitään numeroa ole tehnyt, aivan tyynen viileesti kaikki mulkoilut ja sössötykset antanu mennä yli olan, kunhan tänne nyt avaudun kun tympii.
ja lapsi, ei kakru tai kakara, kiitos :)
 
Joo, palstalla on ollut paljon tästä tärkeästä aiheesta ja olen aina laittanut teille viestiä, että syömisen pitäisi olla luonnollista, normaalia ja tuottaa mielihyvää.
Väkisin ei tuu kun ...ja pakottaa ei saisi. Älä puhu aiheesta halaistua sanaa hänelle, katselet vaan, mitä alkaa viikon kuluessa mennä suuhun. Jos viikon satsi sisältää kutakuinkin tärkeet vitamiinit, niin hyvä, älä vaan pakota missään nimessä, se vaan pahentaa tilannetta. Menkää joskus seisovaan pöytään vaikka Rax:iin syömään, siellä on aika monipuolisesti salaattipöydässä jotain, katsele sivusilmällä, mitä lapsi ottaa ITSE.
Meillä on erittäin vaikea tapaus myöskin kotona, enkä mahtanut sille mitään koko lapsuutena (nyt jo 17v)enkä vieläkään, mutten pysty pakottamaan, mutta tarjolla on aina terveellistä ja lihottavaakin...;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja SiNiLiLJA:
en mä mitään numeroa ole tehnyt, aivan tyynen viileesti kaikki mulkoilut ja sössötykset antanu mennä yli olan, kunhan tänne nyt avaudun kun tympii.
ja lapsi, ei kakru tai kakara, kiitos :)

Olethan tehnyt numeroa, tarrasysteemiä ja muuta. koko tää esitys kauheaa huomionhakua ja numerontekao.
 
tuolla ei ole huonon käytöksen kanssa mitään tekemistä!! Ihme kommentteja. Meillä on kaks isompaa muksua ollu enemmän ja vähemmän ronkeleita...ja kun olen asiasta esim. lääkärineuvolassa kysynyt, niin lääkäri on sanonu, että me ihmiset ollaan erilaisia. Joillakin on herkemmät makunystyrät kuin toisilla. Ja itse olen huomannut että lapsilla usein ei ole edes ongelma se, miltä ruoka maistuu, vaan miltä se ruoka tuntuu suussa. Vrt.. esim. kiivi tai mansikka, jotka tuntuu kirpeiltä ja ropeloisilta suussa.

On ollu aikoja jolloin mäkin oon ollu tosi huolissani varsinkin ton 5v. poitsun syömisestä, mutta pikkuhiljaa on oppinu maisteleen uusia makuja ja syö mitä syö, välillä paremmin ja välillä huonommin! Ja ihan hienosti on päiväkodissakin asiaan suhtauduttu, ei ole ollu mikään ongelma. Ap koita unohtaa asia vähäksi aikaa, sekään ei varmaan auta jos siitä tekee kauhean numeron ja vetää stressiä! Tsemppiä! Kyllä ne muksut pärjää yllättävän vähällä ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja jaa:
Alkuperäinen kirjoittaja SiNiLiLJA:
en mä mitään numeroa ole tehnyt, aivan tyynen viileesti kaikki mulkoilut ja sössötykset antanu mennä yli olan, kunhan tänne nyt avaudun kun tympii.
ja lapsi, ei kakru tai kakara, kiitos :)

Olethan tehnyt numeroa, tarrasysteemiä ja muuta. koko tää esitys kauheaa huomionhakua ja numerontekao.

ja lihavakin taitaa olla, kun et kerro kokoa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja höpö höpö:
tuolla ei ole huonon käytöksen kanssa mitään tekemistä!! Ihme kommentteja. Meillä on kaks isompaa muksua ollu enemmän ja vähemmän ronkeleita...ja kun olen asiasta esim. lääkärineuvolassa kysynyt, niin lääkäri on sanonu, että me ihmiset ollaan erilaisia. Joillakin on herkemmät makunystyrät kuin toisilla. Ja itse olen huomannut että lapsilla usein ei ole edes ongelma se, miltä ruoka maistuu, vaan miltä se ruoka tuntuu suussa. Vrt.. esim. kiivi tai mansikka, jotka tuntuu kirpeiltä ja ropeloisilta suussa.

On ollu aikoja jolloin mäkin oon ollu tosi huolissani varsinkin ton 5v. poitsun syömisestä, mutta pikkuhiljaa on oppinu maisteleen uusia makuja ja syö mitä syö, välillä paremmin ja välillä huonommin! Ja ihan hienosti on päiväkodissakin asiaan suhtauduttu, ei ole ollu mikään ongelma. Ap koita unohtaa asia vähäksi aikaa, sekään ei varmaan auta jos siitä tekee kauhean numeron ja vetää stressiä! Tsemppiä! Kyllä ne muksut pärjää yllättävän vähällä ;)

Tuo on muuten ihan totta, että ruuan rakenne vaikuttaa. Mä en esim. pysty syömään sieniä tai mereneläviä kun ne nuljahtelee, vaikka olen aikuinen ja kaikkiruokainen muuten ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja höpö höpö:
tuolla ei ole huonon käytöksen kanssa mitään tekemistä!! Ihme kommentteja. Meillä on kaks isompaa muksua ollu enemmän ja vähemmän ronkeleita...ja kun olen asiasta esim. lääkärineuvolassa kysynyt, niin lääkäri on sanonu, että me ihmiset ollaan erilaisia. Joillakin on herkemmät makunystyrät kuin toisilla. Ja itse olen huomannut että lapsilla usein ei ole edes ongelma se, miltä ruoka maistuu, vaan miltä se ruoka tuntuu suussa. Vrt.. esim. kiivi tai mansikka, jotka tuntuu kirpeiltä ja ropeloisilta suussa.

On ollu aikoja jolloin mäkin oon ollu tosi huolissani varsinkin ton 5v. poitsun syömisestä, mutta pikkuhiljaa on oppinu maisteleen uusia makuja ja syö mitä syö, välillä paremmin ja välillä huonommin! Ja ihan hienosti on päiväkodissakin asiaan suhtauduttu, ei ole ollu mikään ongelma. Ap koita unohtaa asia vähäksi aikaa, sekään ei varmaan auta jos siitä tekee kauhean numeron ja vetää stressiä! Tsemppiä! Kyllä ne muksut pärjää yllättävän vähällä ;)


Huonoa käytöst ä on puuttua toisten syömisiin tekemällä kauheaa haloota vieraiden ihmisten nähden kakrujensa syömisistä.

Ihmisellä pitää olla parempaakin tekemistä, jos on normaalikokoinen lapsi, kuin tehdä numeroa syömsiistä.
jokaisen oma asia on syökö ja kuinka paljon ja numeron tekeminen esim. kylässä toisten syömisistä tai kotonakaan on todella huonoa käytöstä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ja:
Alkuperäinen kirjoittaja jaa:
Alkuperäinen kirjoittaja SiNiLiLJA:
en mä mitään numeroa ole tehnyt, aivan tyynen viileesti kaikki mulkoilut ja sössötykset antanu mennä yli olan, kunhan tänne nyt avaudun kun tympii.
ja lapsi, ei kakru tai kakara, kiitos :)

Olethan tehnyt numeroa, tarrasysteemiä ja muuta. koko tää esitys kauheaa huomionhakua ja numerontekao.

ja lihavakin taitaa olla, kun et kerro kokoa.

:xmas:
 
Alkuperäinen kirjoittaja ja:
Alkuperäinen kirjoittaja jaa:
Alkuperäinen kirjoittaja SiNiLiLJA:
en mä mitään numeroa ole tehnyt, aivan tyynen viileesti kaikki mulkoilut ja sössötykset antanu mennä yli olan, kunhan tänne nyt avaudun kun tympii.
ja lapsi, ei kakru tai kakara, kiitos :)

Olethan tehnyt numeroa, tarrasysteemiä ja muuta. koko tää esitys kauheaa huomionhakua ja numerontekao.

ja lihavakin taitaa olla, kun et kerro kokoa.

Mitenkään itse ap:n aiheeseen puuttumatta... Mä en oo pitkään aikaan käynyt täällä palstalla, mutta tän jaa-henkilön kaltaisten kommentit saa mut pysymään vastaisuudessakin poissa, apuva! :) Tsemppiä ap:lle, pitkää pinnaa...

 
Tiedän tunteen, mun laps oli 1 vuotiaana tosi huono syömään. Välillä syötiin ja itkettiin molemmat :/ . Se meni kuitenkin ohi, en oikein enää muista miten... kai mä kyllästyin siihen temppuiluun ja annoin olla syömättä. Nykyään syö todella hyvin (kop kop = koputtaa maalamatonta puuta) ja paino pituus käyrä meni ylöspäin =) . Helppo neuvoa, mut mitäs jos antaisit olla syömättä? Laittaisit ihan normaali kotiruokaa lautaselle IHAN PIENEN annoksen? Ai niin me käytiin pari kertaa ravitsemusterapeutilla ja sieltä tuli ohjeeks antaa monivitamiinia. Yks ohje oli pienelle et saa itse valita syökö perunaa ja jauhelihakastiketta vai purkkiruokaa. Mut vieläkin huomaan meillä et pienet annokset on taikasana, jos lautasella on hirveen iso kasa niin ei tahdo maistua millään. Toivottavasti teillä menee tää "kausi" pian ohi. Älä kiinnitä syömiseen huomiota.
 
Mä en antaisi leipää. En maanittelisi lasta syömään, en kysyisi mitä hän haluaa syödä, en palkitsisi itsestäänselvyyksistä (eli siitä että lapsi syö ) vaan lykkäisin joka päivä eteen pikkuannoksen just sitä samaa mitä me muutkin syömme. Jos ei syö, korjaisin lautasen pois, kommentoimatta mitenkään asiaa. Eli en tekisi minkäänlaista numeroa, en hyvässä enkä pahassa.

 
pieniä annoksia olen antanutkin, en lapa lautasta pullolleen minkään lautasmallin mukaan ja kyttää vieressä hönkimässä et syösyösyö..
mä en kiinnitä siihen syömistilanteeseen mitään huomiota sillä hetkellä, syö minkä syö, eli ei mitään. ei suostu edes maistamaan. ja mun sappi kiehuu kun sanon, että pitäis maistaa niin toinen alkaa esittään et oksettaa :headwall:

se tarrasysteemi oli sellainen, että jos lapsi suostuu MAISTAMAAN edes haarukankärjellisen verran ruokaa aina ruoka-aikoina, niin saa tarran ja sit kun tarpeeks tarroja, niin saa jonkun lelun itse valita. ei hyödyttänyt yhtään.

se ei vaan syö.

niin ja vitamiinit annetaan pillerimuodossa..
 

Similar threads

N
Viestiä
15
Luettu
2K
S
O
Viestiä
1
Luettu
306
V
H
Viestiä
16
Luettu
425
Aihe vapaa
ymmärrän
Y

Yhteistyössä