Mulla on parin kuukauden ajan ollut stressiä tai jotain sen tapaista esikoisen kouluun lähdöstä ja poika aloittaa koulun vasta 2011 syksyllä :ashamed: Meidän kuopus täyttää 3v tammikuussa 2011 ja viimeistään silloin pitäisi töihin tai opiskelemaan mennä. Mua vaan niin kovasti hirvittää, että miten saan/saadaan kaikki sujumaan ja miten esikoinen kulkee koulumatkat. Mua hirvittää, että 7-vuotiaan pitäisi ehkä lähteä yksin kouluun ja tulla koulusta tyhjään kotiin ja olla yksin pari kolme tuntia. Mua hirvittää, että mitä jos jotain sattuu koulumatkalla, kun pojan pitää ylittää vilkas autotie kaksi kertaa. Ollaan kyllä opeteltu, miten tuolla liikenteessä toimitaan, mutta silti...mulla tulee oikeasti sydämen kohdalle ihan paha olo, kun asiaa ajattelen...niin naurettettavaa, kuin se onkin :'( :ashamed:
Mä itse olen joutunut yksin lähtemään kotoa kouluun, kävellyt 3km pimeää puistotietä, mutta koulusta tullessa mulla oli aina paikka, mihin mennä eli isovanhempieni luo. Ja maalla oli turvallista aamuisin kulkea, kun ei liikennettä ollut ja suurin osa koulumatkaa kuljettiin puistotietä. Mutta tuntuu jotenkin niin pelottavalta pistää pieni lapsi kulkemaan yksin täällä kaupungissa.
Mies sanoo, että en saisi vielä murehtia, kun siihen on niin paljon aikaa, mutta mähän murehdin, vaikka yritän olla murehtimatta :/
Mä itse olen joutunut yksin lähtemään kotoa kouluun, kävellyt 3km pimeää puistotietä, mutta koulusta tullessa mulla oli aina paikka, mihin mennä eli isovanhempieni luo. Ja maalla oli turvallista aamuisin kulkea, kun ei liikennettä ollut ja suurin osa koulumatkaa kuljettiin puistotietä. Mutta tuntuu jotenkin niin pelottavalta pistää pieni lapsi kulkemaan yksin täällä kaupungissa.
Mies sanoo, että en saisi vielä murehtia, kun siihen on niin paljon aikaa, mutta mähän murehdin, vaikka yritän olla murehtimatta :/
