K
kurja aamu
Vieras
Perhana vieköön kun nää aamut on vaikeita.
Koulun kellot soi 8.20 sisälle. Meiltä kävelee kouluun sen 5min. Ja eletään siis lapsen kanssa kaksin.
Mulla on mun oma työ jonka olen järjestänyt niin, että pystyn tän ekan vuoden auttamaan lasta aamujen kanssa. Iltapäivät fine, mutta nää SAATANAN aamut.
Tänä aamuna
7.15 mulla soi kello. Kävin vessassa ja laitoin kahvin tippumaan.
7.30 menin herättelemään lasta et hopihop että ehtii syömään ja pukemaan.
7.35 sanoin, että NYT ylös ja revin peiton päältä.
7.45 ilmoitin ohikulkeissani, että kohta ei ehdi syödä aamupalaa. Lapsi kiukutteli ja rutisi sängyssä eikä elettäkään. (Ja nukahti illalla klo 20.30! Että nukkunut on!)
7.50 alkoi vinkumaan ja itkua tihrustamaan kun ei ehdi syömään, mutta ei myöskään tehnyt asialle mitään.
7.55 sai itsensä ylös ja alkoi raivota kun pitkät kalsarit oli nurinpäin ja vaatteet miten sattui. Vaikka tässä on reilu puoli vuotta reenattu et kannattaa riisua ne vaatteet sillain et ne on helppo pistää päälle! Yhdessäkin ne usein katotaan valmiiksi. Eilen sanoi laittaneensa ne valmiiksi, mut eipä ollut laittanut.
8-8.10 erinäistä kiukuttelua kun myöhästyy eikä ehdi ja sellasta raivostuttavaa marinaa ja narinaa, paikallaan vinkuen! Senkin ajan kun käyttäis toimintaan niin ei tarvis rutista.
Nyt kello on 8.17, kellot soi 3 min päästä ja lapsi poraa ja syö leipää ja mä karjuin sille äsken et saat sitte ite selittää opelle! :ashamed:
(Laitoin opelle viestin et saattaa myöh.)
Nää aamut on mullekin ihan yhtä tuskaa ja paskaa, mutta ei siinä vinkuminen auta kun pitää toimia!! Mä en kestä aamuisin yhtään mitään ylimäärästä mussutusta ja kiukuttelua ja oon ihan epätoivonen kun ei tolle mee puhe perille, enkä mä voi sitä täällä aamusin passata kun sen pitää ITSE OPPIA TOIMIMAAN!!!
(on kaksi aamua koitettu et en oo ollu paikalla, mutta siitä ei tullu MITÄÄN.)
Kello ei oo ees puolta yhdeksää ja päivä pilalla jo itseltäkin, ÄRSYTTÄÄ.
T:Huono äiti!!!!
Koulun kellot soi 8.20 sisälle. Meiltä kävelee kouluun sen 5min. Ja eletään siis lapsen kanssa kaksin.
Mulla on mun oma työ jonka olen järjestänyt niin, että pystyn tän ekan vuoden auttamaan lasta aamujen kanssa. Iltapäivät fine, mutta nää SAATANAN aamut.
Tänä aamuna
7.15 mulla soi kello. Kävin vessassa ja laitoin kahvin tippumaan.
7.30 menin herättelemään lasta et hopihop että ehtii syömään ja pukemaan.
7.35 sanoin, että NYT ylös ja revin peiton päältä.
7.45 ilmoitin ohikulkeissani, että kohta ei ehdi syödä aamupalaa. Lapsi kiukutteli ja rutisi sängyssä eikä elettäkään. (Ja nukahti illalla klo 20.30! Että nukkunut on!)
7.50 alkoi vinkumaan ja itkua tihrustamaan kun ei ehdi syömään, mutta ei myöskään tehnyt asialle mitään.
7.55 sai itsensä ylös ja alkoi raivota kun pitkät kalsarit oli nurinpäin ja vaatteet miten sattui. Vaikka tässä on reilu puoli vuotta reenattu et kannattaa riisua ne vaatteet sillain et ne on helppo pistää päälle! Yhdessäkin ne usein katotaan valmiiksi. Eilen sanoi laittaneensa ne valmiiksi, mut eipä ollut laittanut.
8-8.10 erinäistä kiukuttelua kun myöhästyy eikä ehdi ja sellasta raivostuttavaa marinaa ja narinaa, paikallaan vinkuen! Senkin ajan kun käyttäis toimintaan niin ei tarvis rutista.
Nyt kello on 8.17, kellot soi 3 min päästä ja lapsi poraa ja syö leipää ja mä karjuin sille äsken et saat sitte ite selittää opelle! :ashamed:
(Laitoin opelle viestin et saattaa myöh.)
Nää aamut on mullekin ihan yhtä tuskaa ja paskaa, mutta ei siinä vinkuminen auta kun pitää toimia!! Mä en kestä aamuisin yhtään mitään ylimäärästä mussutusta ja kiukuttelua ja oon ihan epätoivonen kun ei tolle mee puhe perille, enkä mä voi sitä täällä aamusin passata kun sen pitää ITSE OPPIA TOIMIMAAN!!!
(on kaksi aamua koitettu et en oo ollu paikalla, mutta siitä ei tullu MITÄÄN.)
Kello ei oo ees puolta yhdeksää ja päivä pilalla jo itseltäkin, ÄRSYTTÄÄ.
T:Huono äiti!!!!