P
"Panda"
Vieras
Miten kaikki on mennyt tällaiseksi? Siis jos nyt vaikka aloitan ulkonäöstäni. Miten hurjasti se on muuttunut. En ole tunnistaa itseäni peilistä. Olen helkkarin ruma. karvoja naamassa, onneksi ovat ihan vaaleita mutta onko ne aina ollut noin runsaita? Ällöttävät pisamat/pigmenttiläiskät. Ennen niitä oli vain kesäisin nyt on ympäri vuoden, vissiin nuo e-pillerit saa sen aikaan. Ihohuokoset on ihan hemmetin isot vaikka iho on muuten ok ei oo finnejä tms. Ei nuo ihohuokoset oo ennen ollu tuollaiset. Eikä siinä vielä kaikki kiloja on tullu liikaa, 6kg. 3,5vuodessa on tullut, ihan kauhean näköinen olen vatsa on ku mikäkin roikkuva pussi ja takapuolikin roikkuu yäk.. Nyt yritän pudottaa.. Ruokavalio on laitettu kuntoon ja käyn reippaalla kävelylenkillä joka arkiaamu. Tällä hetkellä aamupaino on 62,3kg. Lähtöpaino 64kg. Vähän on toki tippunu mutta nyt jumittaa ei oo pitkään aikaan tapahtunut mitään painon suhteen. En mä voi tästä ruokaa enää vähentää syön jo nyt vain 1000-1200kcal/päivässä. Koitin lisätä ruokaa ja heti paino lähti nousuun.
Eikä nuo oo todellakaan mun ainoat ongelmat. Työttömyys raassaa tosi kovasti, okei on mulla väillä sijaisuuksia tyyliin 2-3pvä/kk. Pitäis olla tyytyväinen että on edes sitä. Opinnoista ei tuu mitään en tiedä mitä varten mun piti taas mennä aloittamaan jotain opintoja. Akaisemmin kun itelleni lupasin etten enää pistä itseäni siihen tilanteeseen että alan opiskelemaan ja sitten jään jälkeen, en osaa, en ymmärrä, en jaksa keskittyä ja sitten ollaankin jo paniikissa ja itketään silmät päästä kun ei opinnoista tuu mitään tulee stressiä jne. Mutta toisaalta ilman opintoja ei olis mitään saumaa oikeen mihinkään töihin kun mun aikaisempi tutkinto ei enää työllistä millään.
Avoliittokin on ihan en tiedä ihan turha olematon en saa siitä irti mitään. Aiheuttaa vaan pään vaivaa ja stressiä ja ahdistusta. Ei tee enää mieli seksiä, ihan ku ei edes tuntis mitään koko miestä kohtaan enää mitään. Eikä sen ärsyttävät tietyt sukulaiset helpota asiaa yhtään. Jos vois ottaisin "lomaa" koko touhusta tekisin sen. Lasten takia ei vaan onnistu.
Mikä on tehnyt minusta tällaisen? Onko se tämä ympäristö joka saa mut tällaiseksi? muutimme siis pakosta maalle koska mies näin vaati, en jaksa selittää nyt tässä sen syytä miksi on asuttava täällä, osittain ymmärrä osittain en.
Mä oon nyt jotenkin eksyksissä. en tiedä osaako tässä edes kukaan auttaa...
Eikä nuo oo todellakaan mun ainoat ongelmat. Työttömyys raassaa tosi kovasti, okei on mulla väillä sijaisuuksia tyyliin 2-3pvä/kk. Pitäis olla tyytyväinen että on edes sitä. Opinnoista ei tuu mitään en tiedä mitä varten mun piti taas mennä aloittamaan jotain opintoja. Akaisemmin kun itelleni lupasin etten enää pistä itseäni siihen tilanteeseen että alan opiskelemaan ja sitten jään jälkeen, en osaa, en ymmärrä, en jaksa keskittyä ja sitten ollaankin jo paniikissa ja itketään silmät päästä kun ei opinnoista tuu mitään tulee stressiä jne. Mutta toisaalta ilman opintoja ei olis mitään saumaa oikeen mihinkään töihin kun mun aikaisempi tutkinto ei enää työllistä millään.
Avoliittokin on ihan en tiedä ihan turha olematon en saa siitä irti mitään. Aiheuttaa vaan pään vaivaa ja stressiä ja ahdistusta. Ei tee enää mieli seksiä, ihan ku ei edes tuntis mitään koko miestä kohtaan enää mitään. Eikä sen ärsyttävät tietyt sukulaiset helpota asiaa yhtään. Jos vois ottaisin "lomaa" koko touhusta tekisin sen. Lasten takia ei vaan onnistu.
Mikä on tehnyt minusta tällaisen? Onko se tämä ympäristö joka saa mut tällaiseksi? muutimme siis pakosta maalle koska mies näin vaati, en jaksa selittää nyt tässä sen syytä miksi on asuttava täällä, osittain ymmärrä osittain en.
Mä oon nyt jotenkin eksyksissä. en tiedä osaako tässä edes kukaan auttaa...