Mä vain mietin mitä mulle on tapahtunut?

["Panda"]

Miten kaikki on mennyt tällaiseksi? Siis jos nyt vaikka aloitan ulkonäöstäni. Miten hurjasti se on muuttunut. En ole tunnistaa itseäni peilistä. Olen helkkarin ruma. karvoja naamassa, onneksi ovat ihan vaaleita mutta onko ne aina ollut noin runsaita? Ällöttävät pisamat/pigmenttiläiskät. Ennen niitä oli vain kesäisin nyt on ympäri vuoden, vissiin nuo e-pillerit saa sen aikaan. Ihohuokoset on ihan hemmetin isot vaikka iho on muuten ok ei oo finnejä tms. Ei nuo ihohuokoset oo ennen ollu tuollaiset. Eikä siinä vielä kaikki kiloja on tullu liikaa, 6kg. 3,5vuodessa on tullut, ihan kauhean näköinen olen vatsa on ku mikäkin roikkuva pussi ja takapuolikin roikkuu yäk.. Nyt yritän pudottaa.. Ruokavalio on laitettu kuntoon ja käyn reippaalla kävelylenkillä joka arkiaamu. Tällä hetkellä aamupaino on 62,3kg. Lähtöpaino 64kg. Vähän on toki tippunu mutta nyt jumittaa ei oo pitkään aikaan tapahtunut mitään painon suhteen. En mä voi tästä ruokaa enää vähentää syön jo nyt vain 1000-1200kcal/päivässä. Koitin lisätä ruokaa ja heti paino lähti nousuun.

Eikä nuo oo todellakaan mun ainoat ongelmat. Työttömyys raassaa tosi kovasti, okei on mulla väillä sijaisuuksia tyyliin 2-3pvä/kk. Pitäis olla tyytyväinen että on edes sitä. Opinnoista ei tuu mitään en tiedä mitä varten mun piti taas mennä aloittamaan jotain opintoja. Akaisemmin kun itelleni lupasin etten enää pistä itseäni siihen tilanteeseen että alan opiskelemaan ja sitten jään jälkeen, en osaa, en ymmärrä, en jaksa keskittyä ja sitten ollaankin jo paniikissa ja itketään silmät päästä kun ei opinnoista tuu mitään tulee stressiä jne. Mutta toisaalta ilman opintoja ei olis mitään saumaa oikeen mihinkään töihin kun mun aikaisempi tutkinto ei enää työllistä millään.

Avoliittokin on ihan en tiedä ihan turha olematon en saa siitä irti mitään. Aiheuttaa vaan pään vaivaa ja stressiä ja ahdistusta. Ei tee enää mieli seksiä, ihan ku ei edes tuntis mitään koko miestä kohtaan enää mitään. Eikä sen ärsyttävät tietyt sukulaiset helpota asiaa yhtään. Jos vois ottaisin "lomaa" koko touhusta tekisin sen. Lasten takia ei vaan onnistu.

Mikä on tehnyt minusta tällaisen? Onko se tämä ympäristö joka saa mut tällaiseksi? muutimme siis pakosta maalle koska mies näin vaati, en jaksa selittää nyt tässä sen syytä miksi on asuttava täällä, osittain ymmärrä osittain en.

Mä oon nyt jotenkin eksyksissä. en tiedä osaako tässä edes kukaan auttaa...

 

["miemie"]

Sun pitää ekaksi opetella rakastamaan itseäsi...Minkä ikäinen olet? Minullakin ylikiloja, mutta sopivissa paikoissa ja olen ihan tyytyväinen itseeni ja ulkönäkööni, olen kasvoiltani ns. "söpö". Liiat karvat saa pois sheivaamalla. Pukeudu kauniisti, oman tyylisi vaatteisiin, käytä koruja, "laittaudu", hymyile, lue jotain eroottista novellia vaikka. Omaan mieheen voi ihastua uudelleen...
Työ ja opiskelujutu on vähän vaikeampi asia, mutta yritä selvittää mitä haluat elämältä ja työelämältä, tarvittaessa voit ottaa yhteyttä johonkin ammatinvalinnan ohjaajaan, joka voisi auttaa.
Miehen sukulaisiin kannttaa suhtautua avoimesti ja jos joku on rasittavba ttyyppi, niin annan olla...hymyile elämälle voi kuulostaa naiivilta, mut ei oo

 

[ap.]

Pian olen 30v. ehkä tämä on joku ikäkriisi. ehkä mä vaan olen vanhenemassa. en tiedä..

 

[vierasssss]

Kuulostaa siltä, että paljon negatiivisiä asioita on yhtäaikaa meneillään tai sitten huomaat nyt ne kaikki yhtäaikaa jostain syystä. Ikäkriisi, kevät masennus? Riittämättömyyden tunne? Oletko yksinäinen? Harrastatko jotain mieleistä? Voitko lähteä vaikka viikonlopuksi jonnekin kaverin luokse kaupunkiin, kulttuuria, baareja jne? Kuulostaa tutulta olotilalta, se on ohimenevää, ainakin minulla oli. Meet vaikka metsään huutamaan välillä
p.s. vaikka itse olen hoikka, olen monet kerrat tuijotellut kroppaani peilistä inhoten. Jos tämä nyt lohduttaa. Osaako miehesi tehdä olosi seksikkääksi? Koita löytää sisäiset voimasi, ne voivat löytyä ulkoisilla avuilla, ninkuin edellä ehdotettiin.
Onko koulua pakko käydä? Voisitko tehdä muutakin työtä?
Halit!

 

[vierasssss]

..vielä ihon kunnosta ja muusta, e-pillerit vaikuttavat moneen asiaan, myös ikääntyminen.

 

[ap.]

Riittämättömyyden tunnetta on kyllä. Tuntuu etten kelpaa tällaisena. Yksinäinen olen myös. Ei mulla enää ole kavereita. Ainoat kaverit oikeastaan on oma veli ja serkku. Nekin asuu toisella paikkakunnalla eli en näe kun 1-2kertaa kuukaudessa. Voin joskus lähteä viikonlopuksi pois. Yleensä voin sillon paremmin kun olen muualla. Pahaolo tosin palaa aika pian kun pääsen kotia. Mies ei osaa millään tehdä oloani seksikkääksi tai muutenkaan hyväksi. Melkein niin että on pakko opiskella muutoin jään kyllä ilman töitä ikiajoiksi. kun ei sitä oikein meinaa saada töitä jossei oo mitään tutkintoa. Tietty mulla on yks aikaisempi tutkinto mutta sillä ei saanut millään töitä olin yli 2,5v putkeen työttömänä. Joten aikalailla pakko opiskella vaikka siitä ei meinaa mitään tulla.
kiitos haleista

 

[ap.]

Mua ne liika kilot haittaa ihan siitä että mulla ne läskit ei ole sopivissa paikoissa. Olis eri asia jos se läskikin olis sellaista tasaisesti menevää ja kiinteää. Mutta mulla on tällaista epätasaista, löysää ja roikkuvaa läski. Osa siitä on tullut mm vyötärölle mikä on kanssa epäterveellistä. Ei itseään saa päästää hyväksymään sellaista muuten käy niin että muutaman vuoden kuluttua ylipainoa onkin tuplasti enemmän. Ei kukaan 30v nainen halua kehoa joka muistuttaa enemmän 60vuotiasta.

 

[ap.]

Muutoksia pitäis saada aikaan mutta en tiedä kun ei vaan saa aikaan edes jotain pientäkään. Kai se on kun on tapahtunut vaan ikäviä asioita niin eihän sitä enää uskallakaan mitään tehdä jottei sekin pääty ikävästi. Eikä oo yhtään ketään jolle vois edes tällaisesta jutella.

 

[V.ieras]

Sulla on 3kympin kriisi. Toi olo helpottaa tosta vuoden sisään, usko huvikses.
Mä kävin ihan samoja tunteita läpi, kun 30v alkoi lähestyä.

 

["miemie"]

Ala harrastaa liikuntaa ja tee vartaloa muokkaavia liikkeitä, jotta kiinteydyt....voi olla vähän pyöreä ja muodokas, monet miehet (omanikin) tykkää sellaisesta enemmän kuin langanlaihasta tai kuivakasta ruumiinrakenteesta ....mutta tietenkään suoranainen läski ei ole kaunista eikä terveellistä

 

["..."]

Iän myötä alkaa ne paikat roikkumaan jos ei niille mitään tee, jotkut hyväksyy sen tai sitten tekevät asialle jotain. Työttömänähän on aikaa jumppailla kotona aikansa kuluksi ja ne ihohuokoset yleensä myös iän myötä laajenee, niillekin on tököttejä ja säännöllinen ihonkuorinta auttaa myös asiassa. Mutta eivät ne, joillakin onnekkailla ehkä toki, koskaan enää katoa.

On toki helppoa sanoa tämä mutta oma asenne auttaa tai pahentaa noita asioita, joille osalle nyt ei hirveästi mahda mitään. Jotain pientä voi silti tehdä vähän kaikille asioille.
Opiskelut? Jos ei kiinnosta niin mites alan vaihtaminen? Jos ei etene niin hukkaan sekin aika menee.
Avoliitto.. sillekin voi kohtuuden rajoissa tehdä itsekin jotain eikä odottaa miehen saavan tuntemaan seksikkääksi tms. Itsestä se lopulta lähtee.
Hirveää sanoa mutta toisinaan auttaa kun miettii kuinka huonosti asiat voisi vielä ollakin. Sulla on kuitenkin perhe ja näemmä mahdollisuus opiskella vaikka se motivaatio uupuukin. Miehen kanssa puhuttava tilanteesta ja sitä sutinaa elvytettävä molempien puolelta. Jos ei kevät auta yhtään hyrräämään?

Kyl noist kriiseistä aina yli pääsee, kunhan muistaa olla armollinen itseään kohtaan. Kaikki me vanhetaan ja itse päätetään millä tavoin siihen suhtaudumme ja kuinka vanhenemme lopulta.

 

["..."]

Muista että sinä olet arvokas juuri tuollaisenaan. Kaikilla meillä on ulkonäköpaineita, on hetkiä jolloin tuntuu että itseään rakasta niin paljon kun ansaitsisi.

Minulla se tämä äitiys tuntuu, että sitä laittaa itsensä ikään kuin syrjään. Elää vaan lapselleen. Minulla auttoi se, että löysin taas liikunnan riemun, aloin liikkua niinkuin ennen raskautta liikuin ja pidin huolta kropastani. Silloin myös mieli voi hyvin. Alan tykätä itsestäni päivä päivältä enemmän

Mieti mitkä asiat saavat sinut onnelliseksi, tee lista. Ala yoteuttaa niitä asioita yksi kerrallaan. Pikku hiljaa.

Opiskeletko oikealla alalla?molisikonjoku muu ala enemmän sinua?

Kun alat saada omaa elämääsi raiteilleen, parisuhdekkin vairmasti alkaa voida paremmin. Tsemppiä!

 

[ap.]

Alkaako kolmenkympin kriisi jo reilu 3vuotta etukäteen? Tämä olotila siis kestänyt jo 3vuotta.

Ei taida olla olemassa mitään sellaista alaa joka olis mun alaa. Olen kokeillut jo sen verran monta eri juttua että en jaksa enää mitään uutta sitä paitsi työkkäri tuskin enää myöntää lupaa saada opiskella työttömyysturvalla kovin moneen kertaan.

Lenkillä käyn säännöllisesti, koitan jumpata kotona mutta ei siitä yleensä vaan tuu mitään.

 

[ap.]

Ärsyttää kans kun ei saa mitään aikaan ja sitten kun tekee jotain käy tyyliin näin... kävin kaupassa ja eiköhän jumalauta yks sokeripaketti vuotanu oikein kunnolla vittu koko pussi ja tavarat sokerissa osa levis sitten kivasti keittiön lattialle kun ei voinu tietää että se on rikki.

En tiedä mutta oon ihan puhki uupunut jne jalat kädet on ku lyijyä...en mä uninen ja väsynyt oo vaan uupunut jotenkin...

ja mitä kaikkea mä muka meinasin tehdä tällä viikolla. jep jep.. aina sitä luulee saavansa jotain aikaa ja loppujen lopuksi ei mitään...

 

[ap.]

Musta tuntuu että mä lihon joka päivä vaikka mä kuinka yritän taistella vastaan... Mitä mun kropalle on tapahtunu? Ei mulla koskaan ennen oo ollu ongelmia painon kanssa.

 

[viera---s]

Kumpaa haluat: valittaa vai löytää ratkaisun ongelmiisi? Minun mielestäni haluat valittaa, eikä se ole väärin. Kaipaat ystävää ja ymmärtäjää, jollaista olet ollut ilman pitkään.

Ongelmasi eivät ole sitä luokkaa, ettetkö selviäisi niistä. Nyt on kevät ja ihohuokosetkin näyttävät valossa jättikraatereilta. Hyvin moni muukin huokailee peilin ääressä ja asettaa hirveitä odotuksia kesän tulolle, miten pitäisi ottaa se vastaan posket hehkuen ja täydellisessä kunnossa.

Anna itsellesi lomaa, edes päivä tai kaksi. Tee jotakin kivaa, piristävää, käy ystävän luona, mitä keksit, mutta lähde pois nurkista. Seinät kaatuvat päällesi ja lujaa.

 

[ap.]

Kuulostan varmaan ihan hirveältä valittajalta. Jotenkin nämä viime viikot on ollu tosi ahdistavia. On ollu ihan pakko saada valittaa muuten räjähtäisin kun pitää kaikki pitää vaan omana tietonaan. Ei oo sillälailla ketään jolle vois avautua ja miettiä asioita ehkä kehitellä jotain ratkaisuja. Näitä ku yksin omassa päässään pyörittelee ei näe muuta kuin umpikujaa toisensa jälkeen. Ja paniikkia siitä että heittää elämänsä hukkaan, aikaa kun ei ole rajattomasti kaikkeen....

 

[dddd]

Meillä myös mies on kovasti hinkunut maalle muuttoa, mutta en ole siihen suostunut, kosta tiedän, että jossakin korvessa masentuisin täydellisesti. Minä tarvitsen ympärilleni ystäviä, tukiverkkoja, harrastusmahdollisuuksia, lapsille kavereita, lyhyet matkat töihin, harrastuksiin, kauppoihin ja pakollisiin menoihin.

Luulen, että sinäkin saisit lisää intoa ja elämänhalua, jos pääsisit muuttamaan sieltä muualle. Onko mahdollista muuttaa lasten kanssa pois?