Maaliskuun Mussukat 2011 *TAMMIKUUSSA*

[maalla on mukavaa]

Sairaalakassin sisältö josta joku kyseli: Itselläni oli viimeksi kaikki mahdollinen mukana mitä ihmiset kehoittivat ottamaan, nyt aijon ottaa vain ne jotka koin viimeksi tarpeelliseksi

- Hiusharja
- Ponnari
- Hammasharja+tahna
- Huulirasva
- kameran laturi+kamera
- Kännykän laturi
- Tutti
- Neuvolakortti
- Imetysliivit
- sukat

Pakkaan valmiiksi vauvan kotiutumisvaatteet ja pukluliinan mies tuokoot ne mukanaan kun tulee hakemaan.

 

[flower again]

kamilya mä ainakin sanoin et olen mäkin pitkään ollu työstä pois, et ei silti ole esteenä mennä naimisiin, vaikka tiukkaa onkin. kerroin OMAN tilanteen... olisin toki taloudellisemmin pärjänny jos oisin omaan asuntoon jäänyt edes kirjoille. totesin myös etten tarkoittanu silvian tekevän jotain väärin. enkä tarkoita edelleenkään. kelan vakiasiakas vallan oon, ollu jo pitkään. ehkä ei tarttis kilahtaa ihan NOIN kovasti.... ja saahan sitä toiselta kysyä et mikä on syynä ettei mene naimisiin, koska varsin tiedän mäkin et tiettyjä tukia EI saa sen jälkeen. Koska itsellä myös ulkomaalaisia ystäviä, en todellakaan arvostele mitä kukakin tekee.
Suomen pykälät on monessa asiassa ihan kuusesta...

mindi ja amme-tsydeemisiis millanen se on??? tarviisin kyllä, kun hoitopöydälle ei ainakaan ole tilaa, oonkin ettiny sellasta kokoontaittuvaa kenties... tarttis treffat taas... perjantaina?????

sairaalakassista taitanee jäädä viime tippaan taas vielä on niin paljon hankittavaa, ja rahaa tulee aina niin vähän kerrallaan... no, kyllä viel ehtii... kun säästellen tekee hankintoja...

kodinhoidontuki ja liiton raha mulle ainakin sanottiin et se on joko-tai.eli molempia ei vois olla yhtä aikaa... liiton päiviäkään ei kannata tuhlata mihin vaan... mut siis jos oot työtön niin sun tarvii olla valmis ottamaan työ vaikka heti. sen takia ei voi olla saikullakaan ja saada liiton päivärahaa.. et jos oot työtön ni sit saa liitosta, muuten muualta.

äitiysloma ja osa-aikatyö tänään just selvitin kelasta, niin äippälomalla saa olla töissä. sanoi virkailija, että kannattavin vaihtoehto on tehdä kolme päivää viikossa töitä ja loput olla äitiysrahalla, silloin tosin saa sen minimin. Mun tilanteeseen ei tulis muutosta, kun joka tapaukses saan sen minimin. eli työpäiviltä sais laillista palkkaa ja sit lopuilta kelan rahan. vois tienata ees hiuka enemmä. ja jotkut työpaikat on suosiollisesti aiemminki sopineet et periaatteessa sopimus on sen kolmena päivänä viikossa, mut voidaan jakaa tuntimäärä niin et joka päivä on sit töissä hiukan. kätsyä

 

[Gorthaur]

Sairaalakassin sisältö lisäisin vielä itse mukaan noiden Maalla on mukaavaan listan jatkoksi kankaiset liivinsuojukset, siteen (sairaalan paksu vaippatollero housuissa en lähtis kotiin..), itselle vaatteet kotiinlähtöä varten ja ottasin myös vauvan kotiutumisvaatteet ja kestovaipat ite mukaan. Meillä toi ukko on sen verran hömelö, ettei se kuiteskaan sen rautalangan taivuttelun jälkeenkään toisi oikeita vaatteita mukanaan tai jos ylipäätään muistaisi tuoda niitä lainkaan..

Kipulääkkeet Haluan kaikki mahdolliset, siis ihan kaikki. Kirjoitinkin synnytystoivelistaan, et "kaikki mahdolliset puudutukset, synnytän mieluiten täydessä pöllyssä" :xmas:

Seksi Ei kiinnosta. Ei kiinnosta muulloinkaan, mut nyt oon jättänyt senkin velvollisuuden vähiin, kun se houkuttaa vielä vähemmän kuin normisti. En saa pupuilusta mitään iloa itse, useimmiten tuntemukset on enemmän siellä kivun puolella joten yleensä touhuillaan vain miehen iloksi. Joskus se tuntui ihan kivalta, mut en tiiä mikä on hyydyttänyt ihan kokonaan sen. Se oli siis ennen ekaa raskautta

Synnytysvalmennus Vaikka semmosta olisi tarjolla niin en menisi. Tuntuisi ihan hölmöltä harjotella jotain mikä todennäköisesti menee ihan miten sattuu.

Unista kerran oon nähnyt tästä vauvasta unta ja yök! Se oli kuin minikokoinen ruma 75v mies, jolla oli isot harvahampaat. Kysyin siinä, et onko mun siis todellakin ihan pakko imettää tommosta?! Ei helvetissä, toihan jyrsii mun tissit! :x No melko suurella todennäköisyydellä se ei ollut enneuni..

Gorthaur 28+2

 

[Littledeath]

pahkuratäti: No siellä valmennuksessa sit viimestään nähdään Ja juu mä kävin kans kattoon tuolla Jyskissä ja se lipasto tosiaan oli aika naurettava. Mut jee ostin yhden toisen joka kyllä oli puolet kalliimpi, mut on ainakin mieluinen ja just hyvän kokoinen

Raahattiin kaverin kanssa sitä lipastoa tänne, tai siis niitä pakkauksia, koottavahan se on, ja kyllä otti selkään.. Isäpuoli ja veli tulee huomenna kokoamaan tuota kun mä tiedän jo kokemuksesta että mulla ei järki ja hermot vaan riitä huonekalujen kokoamiseen!

Synnytys ja kivunlievitys. Sama mulla kun Gorthaurilla, haluan kans kaikki mahdolliset lääkitykset. Käytän hyödykseni kaiken mitä on saatavilla. Haluan myös ehkä kokeilla ammetta, jos se lämmin vesi veis myös kipua pois. Tuolla OAS:ssahan on veteen synnyttäminen mahdollista, mut en tiedä onko ensisynnyttäjällä ja en mä muutenkaan kyllä siitä oo kiinnostunut. Mut ois kiva jos siellä näin muuten vois lillua.

Voi hitto kun mulla on taas ollut kurkku niin kipeä, nieleminen on tuskallista. Mitään muuta flunssan merkkiä ei ole. Menis nyt ohi vaan..

Kylläpä sitä tunsi itsensä isoksi ja vaappuvaksi kun kävelin tuolta äidiltä kotiin. Ja heti tuntuu taas olevan kestosupistus päällä ja pientä kipuakin. En mä näköjään voi kävellä mihinkään!! :|

Kaveri aikoi tuoda mulle sitä Obsidania kun sillä on ylimääräistä.. Jos se auttais tähän kun tulee välillä niitä uupumuksia ja väsymistä.

Isällä on taas putki päällä. Sen äiti soitti mulle tänään ja kyseli että tiedänkö isästä kun ei vastaa puhelimeen. No mulle se vastas ja on monta päivää taas juonut. Mut mua ei oikeastaan jaksa hetkauttaa, tää on niin tuttua. Ainoa vaan että se vähän hirvittää kun sillä on se sydänsairaus nyt todettu. Mummolle sitten soitin takaisin, isä ei ole sille vaan kehdannut vastata puhelimeen. Sanoin ihan suoraan että missä mennään. Tiedänhän mä että mummo huolestuu, ja se sanoikin että aina hänelle on tuosta pojasta huolta. Mä sanoin että niin on mullekin, ollut lapsesta asti. Aika jännää oli isän äidin kans tämmösistä puhua kun en oo mistään vakavammasta sen kans ikinä puhunut. Sitten se kyseli miten mulla menee ja onhan se kiva kun lapsi syntyy ja toivottavasti on terve. Ja ettei hän mulle ole vihainen tai tuomitse vaikka on avioton lapsi. Ahaa, okei. No mut hyvä niin.

Miten tää kohtu on ruvennut parissa päivässä painamaan ja ottamaan kylkiluihin :O Puuh, nytkin tuntuu että hankala istua tässä ja tukala olo.

No joo, taidan siirtyä sohvalle hyvän kirjan pariin

LD + Pikkunen 29+0

 

[Kisak79]

Synnytys: Koin hyväksi kylkiasennon. Tosin kokemusta muusta ei ole mutta uskon kanssa et selällään on kyllä todella luonnotonta ponnistaa... Ei ainakaan tuntuisi kovin "omalta" asennolta se. Avautumisvaiheessa tai oikeastaan koko sairaalassa ennen synnytystä oloajan keinuin aika lailla koko ajan kontillaan sängyllä ja kävin välillä suihkussa.
Yhtä en ole ikinä ymmärtänyt... Sitä kun kaikissa realityohjelmissa jne. puuskutetaan niin kamalasti synnytyksessä!!! Kätilö neuvoi jo pelkopolilla hengityksen tärkeyttä ja koko ajan hengitin pitkillä hengityksillä niitä laskien. Siis joogahengityksiä vai mitä liekään. Laskin aina et yksi supistus kesti 7 pitkää hengitystä joten 4 kohdalla olin voiton puolella sekä olo rentona (niin rentona kun siinä voi olla)

Pingusta taas... Nyt en tiedä raaskinko ostaa pingu-hoitoalustaa (n. 35e) mutta ainakin sen vaunulelun haluan koppaan ja sitten semmosen roikkuvan pingun syöttötuolin vauvakaukaloon (jonka ostin tänään) =). Ne ei paljoa sit kustanna ja pojalle pitää ostaa nyt synttärilahjaksi pingu-pehmo. Pingu on vaan niin ykkönen!!! Ebaysta saa kanssa noita Pingu-tuotteita muuten!


*lisäys*
LD ja muutkin ensisynnyttäjät: Mä suosittelen, että unohdatte kaikki mitä olette kuulleet synnytyksestä ja siitä kuinka se sattuu, ja sen kuinka lääkkeet heti vaan naamaan!!! Siis en ole mikään luomusynnytyksen puolesta puhuja ja liputtaja mutta musta se on kokemisen arvoinen asia! Itse en tiedä mitään hienompaa ja ihanempaa kuin se kun synnytin esikoisen ja koin sen synnytyksen sellaisenaan!!! Todellakin siis minä pelkäsin joskus ihan sairaasti synnytystä.... Halusin siis vielä alussa pitkälle raskautta pelkosektion ja kävin pelkopolilla!!!
Jokainen tuntee synnytyksen itse omalla kropallaan ei kenenkään muun eli vain itse voi sitten todeta miltä se tuntuu!!!! Lääkkeet saa kyllä myöhemminkin ja jos ei kerkeä niin eipä se synnytys sitten kauaa sen jälkeen kestäkään .

*toinen lisäys*
Siis totta kai se sattuu ja kuuluukin sattua kun alapäästä puskee monta kiloa ulos... mutta pointti lähinnä, että vain kokemalla sen voi tietää mitä se oikeasti on ja miltä se itsellä tuntuu! Joku kipu kun ei ole loppujen lopuksi ollenkaan paha juttu... Varsinkin kun tietää miksi sen kokee =)

 

[JennyAdelina]

Sairaalakassiin: Edellä listassa mainittujen lisäksi niitä liivinsuojia ja side mukaan, omat vaatteet ja ehdottomasti jotain tekemistä (kirja, puikot + lankaa tms.) Viimeks oli läppäri ja mokkula
Vauvan kotiutumisvaatteet laitan kotona valmiiksi ja pakkaan kaukaloon. Saavat hakijat sitten tuoda tullessaan.

Kivun lievityksestä: Aion kyllä pyytää ja mielellään sit sellasta mikä myöskin tehoaa. Viimeksi epiduraali meni vähän hukkaan, kun ei auttanutkaan

Synnytysvalmennus meni viimeks vähän ohi. Tai siis neiti päätti syntyä ennen valmennusta

Seksin suhteen tilanne sama kuin Gorthaurilla. Ekan raskauden myötä meni ilo ja halu moiseen touhuun... Sen verran harrastetaan kuitenkin, että on tää toinen saatu alulle. Mut liian harvoin, ainakin miehen mielestä...

Meillä on vaan löhöilty tää päivä. Itse en jaksa tehdä mitään ylimääräisiä, yritin tytön huoneen kaappeja vähän siivota, mut jäi sekin kesken. Mies ei pysty oikein mitään tekemään, selkä on niin jumissa. Kuitenkin tänään pystyi tytön kans vähän aikaa olemaan ulkona, tuo olis muuten hyppiny seinille täällä.

Nyt täytyy lähteä laittamaan nukkuun, jos vaikka hiljaisuus laskeutuis jossain vaiheessa tähänkin taloon.

-JennyA & pikkuinen 30+2-

Ja huomenna neuvolaan....

 

[JennyAdelina]

LD:lle vielä, et OAS:ssa oli yhdessä salissa se amme. Ja mun olis annettu mennä siihen, mut mentiin saliin niin myöhään et piti epiduraali laittaa heti. Ja sen kanssahan ei sinne ammeeseen saa mennä...

 

[tombatar]

seksi ei kiinnosta niin pätkääkään,mut Gorthaurin tavoin miehen iloksi sillon tällön tulee harrastettua.

synnytin puoli istuvas asennos,mulle ainaki oli parhaimman tuntunen ratkaisu. ja ammeen haluisin nyt käyttöön avautumisen aikana. (en sit tiiä onko tuol Seinäjoella sitä mahdollisuutta)

kivunlievitys jo jaa... en ainakaan mitään epiduraalia halua. eipä tuota oo aikasemmissakaan mitään tarvinnu... sen näkee sit miten kipee on
huomasin et "oikeella" hengittämistekniikalla sai aika paljo lievitettyä kipua ja sit keinutus oli kans tehokas keino...


sairaalaan otan vain ne tärkeimmät: pesuaineet,omat siteet,kameran ja kännykän. pakkaan kotiinlähtövaatteet valmiiksi. saa mies sit tuoda ne mukanaan.

mulla noi ei oo ollu tissitakiaisia,ni en tiiä siit tutin käytöstä viel tarviiko. Kajaaanis aikoinaan sai osastolta tutin,ei tarvinnu olla omaa mukana.

 

[Mindi83]

flower: no aika samanlainen on kuin tämä Basson TAITTUVA HOITOPYT + AMME | Vaippatalon verkkokauppa

kamiliya: viimeinen kirjoittamasi kappale on varmasti totta, suomalaiset ei aina ole niin suvaitsevaisia

synnytysasento: on puoli-istuva, tykkään et kivoin.

Kivunlievitys: pelkään, et mitään ei ehdi saamaan. Epiduraali oli ekassa ihan paras, tokassa tuo kohdunkaulanpuudute oli kyllä yksi iso tsoukki mun kohdalla. Kaikki kelpaa kyllä tänne myös, kokeilen ihan mitä vaan kyllä.

heräteostoksen tein kun nettiä selailin, finnlayssonin aappa makuupussi vauvalle. Tuo makuupussi oliskin ollut ainut asia minkä äp-laatikosta oisin halunnut.

Mindi83

 

[flower again]

mindi pöytätsydeemi kiinnostaa oispa kätsyn oloinen... mitäs siitä mahtaisit pyytää....? mä voisin tul kurkkaa sitä

synnytys ja kivunlievitys näin kun en ole ehtiny kunnolla mitää saamaankaan, koen että koviahan ne kivutkin on ilman lievityksiä, pahin on kun pää on melkeen ulkona mut ei sit ihan... kun päästä on selvitty, loppu ei oo enää mitään...
Ja ihan hirmu äkkiä toipuu kun ei mitään mömmöjä ehdikkään saamaan mut tässäkin jokainen tavallaan, ite yritän luomuna mahollisimman pitkälle, vaikee kuvitella että olis edessä mikään 10-tuntinen sessio... mä ainakin toivon niin

ainoa kamala juttu mikä kakkosen syntymästä jäi "peloksi" on, et pahimpien supistusten aikaan juuri ennen ponnistusta sain järkyn sappi-kohtauksen!!! siinä sit oli kiva oksentaa kun samalla supistaa ja samalla sattuu mahaan ihan ku puukolla iskettäis mut ehkä selviin hengissä tästäkin, taidan etukäteen infota henkilökuntaa niin ei kaarimaljat olis kaukana...

oon päättäny taistella laiskottumista vastaan... tänään tuli leivottua, kokattua ja pyykättyä, päivällä kävin lenkin reilun puoli tuntia koiran kans, ja nyt illasta vielä tunnin. tahti vaan on oltava kokooni nähden sopiva ei yhtään supistusta tullu eli osasin tarpeeks rauhassa mennä ,,,, mut voi pojat, tekipä se mielelle kutaa!!!! ihan älyttömän pirtee mieli, vaikkakin raskas olo muuten... toivon että vaikuttaa sitten yöuniinkin myönteisellä tavalla...

floweri ja potkuttelija 30+5 iiiiks kohta taas vaihtuu uus viikko

 

[Liro]

Viude vau, mitä vauhtia uusi pino saa tekstiä.

Esikko omassa huoneessa Meillä siirtyi omaan huoneeseen n.1veenä ja ihan sen vuoksi että alkoi niin nukkumaan yönsä.ilmeisesti äidin läsnä olo pisti heräämään kun omassa huoneessa nukkui kuin tukki. Äidistä se tuntui ensin kurjalta pistää pieni "kauas" itsestä mutta oli kyllä oikea vaihtoehto meillä!

Imetystyyny mulla oli kakkosen vauva-aikana, mutta paremmin mulla toimi tavallinen tyyny. Näin ollen en aijo moista nyt siis hankkia.

Ponnistusvaiheen kivusta ollut jotain puhetta ja itse en muista tätä NIIIIN kamalaksi. Esikosta sain epiduraalin jonka vaikutus loppui juuri ponnistusvaiheeseen.... kyllähän se nyt kipeetä teki, mutta ei mitenkään sietämätöntä. Esikosta ponnistin 21min. Kakkonen taas syntyi parilla ponnistuksella (2min merkattiin) ilman kivunlievityksiä ja enkä muista sitäkään mitenkään niin kamalaksi. Pahin kipu mulla on synnytyksien aikana ollut ne ihan viimeiset hetket ennen ponnistusvaiihetta kun supistuksia tulee lähes taukoamatta ja voi jo vähän ponnistuttaakin yms.

kipua häpyluussa sekä nivusissa --> Liitoskipuja. Mulla oli ekassa raskaudessa tätä ihan lopussa, toisessa alkoi puolivälin tienoilla ja tässä jo paljon paljon aiemmin. Eli liitokset löystyy, venyy ja paukkuu synnytystä varten. Ja omien kokemusten perusteella tämä vain pahenee joka raskaudessa. Mulla alkaa olla jo niin kovat kivut että yöllä kyljen kääntäminen saa purskahtamaan itkuun. Häpyluu ja oikeastaan koko lantion seutu tuntuu siltä kuin olisi moukaroitu ihan murskaksi. : / Tämän lisäksi vielä nämä issiaskivut kankkujen päällä (tuntuu siis siltä kuin olisi hermo jumeksissa jossain välissä) niin jo on kivaa. *vali vali vali*

Makuuhuoneessa meillä on taas aika "aktiivinen" vaihe menossa. Vähän jo alkaa tuo pötsi olemaan tiellä mutta ei menoa haittaa kuitenkaan.... otetaan ilo irti vielä kun voidaan... vauvan synnyttyä kun on varmasti vähän hiljaisempaa sillä puolen...

Ensisynnyttäjille Mäkin neuvoisin jättämään kaikki suunnitelmat kivunlievityksien yms. suhteen tekemättä, (koska kaikki saattaa mennä juuri ihan päin vastoin kun oli suunnitellut) ja jättämään kaikki kertomukset kovista kivuista tms. ihan omaan arvoonsa. JOKAINEN synnytys on erilainen ja jokainen kokee sen eri tavalla.
Itse oli ihan kauhuissani koko synnytyksen ajatuksesta esikkoa odottaessani ja tosiaan kuvittelin tiedossa olevan vähintäänkin teurastuksen! :snotty: Siinä kuitenkin mennään niin hetkessä että kaikki pelot mulla ainakin unohtui... niin ainutlaatuinen ja upeakin kokemus että avoimin mielin kannattaa mennä!

Mutta nyt murun kainaloon katsomaan varesta! :wave:

Liro ja piupau papunen 28+1

 

[Tiitulipiituli]

Kuopuksen syntymäpäiviä juhlittu tänään, joten en jaksa nyt kirjoitella... sänky houkuttelee enemmän.
Huomenna yritän jotain raapustaa ja jos uuden masukuvankin lisäis.

Poksahtelen siis vaan 31+0 poks! :heart:

 

[tombatar]

mulla on tollanen hoitotaso mitä MINDI esitteli kakkostasona kylppäris. sain kaverilta kaupanpäällisinä ku ostin pinniksen ja vaunut. vaikuttaa tosi kätevältä ja ei tarvii selkä mutkalla vauvaa sit pestä ;-)

 

[Gorthaur]

"Ihanaa" lukea, et on muitakin, joita ei petitouhut innosta. Joteski sitä ajattelee olevansa poikkeeva, kun yleensä seksiä pidetään ykkösjuttuna parisuhteessa ja siitä tykkää kaikki..

Synnytysasennosta aluksi ponnistin kyljellään, mut kätilön käskystä vaihdettiin puoli-istuvaan. En oikeen tiedä mikä se paras siinä olisi. Toisaalta muakin kiinnostas käyttää ammetta synnytyksessä, kun lämpö vie kyllä hyvin kivut pois. Nooh, tässä on vielä vähän aikaa miettiä vaihtoehtoja.

Mites muuten te, joilla on tehty episiotomia ja/tai repeymiä niin miten on arvet joustaneet seuraavassa synnytyksessä? Itellä pitkä eppari ja toisen asteen repeymät. Mietityttää miten tulee käymään.

Tässä tuoretta möhömahakuvaa



28+2

 

[tupunen]

Vieläköhän kukaan muistaakaan..Taustalla täällä olen käynyt koko ajan lueskelemassa, mutta kirjoittelupuoli jäi marras-joulukuussa kokonaan tiukassa harjoitteluputkessa..

Hyvin kuitenkin menee täälläkin, masua kasvatellessa. Sf-mitta tullut yläkäyrien yläpuolelta nyt keskikäyrälle. Liitoskivut alkaneet vaivata, rasituksen jälkeen alapää on todellakin kuin moukarin jäljiltä Apuvälinelainaamosta hain SI-vyön kokeiluun, mutta ei ole kauheasti apua ollut ainakaan itelle. Kaverilta sain myös Anitan tukivyön, mutta siitä nyt vielä vähemmän on mitään apua. Mutta tosiaan kannattaa hakea apuvälinelainaamosta kokeiluun kun ilmaiseksi saa, ennemmin kuin ostaa oma suorilta!

LD onnittelut valmistumisesta, tiinellille uudesta kodista! Kovasti tsemiä pakkaamiseen ja muuttopuuhiin!

Kovasti odottelen myös KatsuAmskun kuulumisia, toivottavasti kaikki on mennyt hyvin ja pikkuinen on hyvässä hoidossa varmasti.

Gorthaur mietiskeli epparin/repeämän joustoa seuraavassa synnytyksessä. 10 viikkoa alapäiden venymistä katsottuani voin antaa mututuntumaisen arvion. Eppariarpi ainakin joustaa aika huonosti. Jos on seuraavassa synnytyksessä väliliha revetäkseen niin repeää juuri arven kohdilta, koska arpikudos ei jousta. Mutta riippuu tietenkin siitäkin, minkä kokoinen muksu on tulossa, ja onhan kudokset nyt jo aiemmin venyttyneet. Mutta ite ainakin otin herkemmin epparivälineet ainakin valmiiksi, jos edellisessä oli leikattu/revennyt paljon. Kyllä siinä tilanteessa aika hyvin sitten näkee antaako kudokset myöten vai kiristääkö arpi liikaa. Välilihaa kannattaa muistaa alkaa hyvissä ajoin hieromaan ja öljyämään, ainakin vähän auttaa.

Ponnistusasennoista oli myös puhetta, kannattaa kokeilla useampaa jos ei ole vauhdilla tulossa. Perinteinen puoli-istuva sopii monille, tai sitten kyljellään on kanssa aika yleinen. Polviseisontaa/kontillaan ponnistamista kannattaa myös kokeilla, jos vaan on voimia. Eikä kukaan estä jakkaralla/seisaaltaan ponnistamistakaan. Pystyasennolla on paljon etuja, joten kannattaa ainakin kokeilla!

Ponnistusvaiheen kivunlievityksestä, niin ainakin spinaali ja pudendaali on tehokkaita, ja voidaan antaa vielä tosi myöhäänkin. Mutta siinä häviää aika hyvin se ponnistamisen tunnekin, että jos on hankaluutta löytää suuntaa/muuten ponnistaa niin ei ole kaikkein paras juttu ettei alapäässä tunnu mitään. Mutta jos on ponnistamisesta kokemusta ja homma sujuu niin siitä vaan

Vaan huomenna alkaa neuvolaharjoittelu, jännä itse alkaa nyt neuvolantädiksi kun käy neuvolassa myöskin..

Tupunen ja rymy 30+0 poksista

Ja Flowerille onnea hääsuunnitelmista!

 

[dindei]

Iltaa kaikille.. Täältä tulee aimoannos ON juttua..

niin tuosta seksistä viellä.. Tuntuu hurjalta monien kokemukset että seksi on jäänyt tai se ei ole ollut enään mieluisaa. Esikoisen syntymänkin jälkeenkin meillä on peuhattu sen n.3krt/vk joka on minun mielestäni ollut hyvin mieluisaa. Meillä tekee yhtäusein mies aloitteen kuin minäkin mutta tosiaan nyt se on kokonaan jäänyt. Omalla tavalla tunnen itseni todella surkeaksi kun tuntuu etten kelpaa miehelleni vaikka onhan tämä seksittömyys myös toisaalta minunkin "syytä". Ei vaan kumpikaan osata heittäytyä sille tuulelle. Olisi kauheeta huomata että synnytyksen jälkeen palauduttuani homma jatkuisi näin. Tiedän että ihmisiä on erinlaisia ja jotkut eivät vain pidä seksistä siinä missä toiset ja minusta sekin on täysin luonnollista mutta minä koen tämän todella hankalana. Vaikka meillä sitä läheisyyttä on muutenkin niin tuntuu kyllä että siitä on iso osa viety pois. :ashamed: Kuulun muutenkin niihin ihmisiin ketkä eivät tunne olevansa edes ihmisen näköisiä raskausaikana joten kyllä tämä viellä entisestään latistaa mielialaa. Tuntuu välillä siltä että mies pitää minua semmosena "emona" jonka ei juuri tarvi näyttää taikka olla juuri muuta kuin kodinhenki. Haluaisin kuitenkin olla viellä myös se nainen kuka vei mieheni jalat alta, kenen perään hän oli valmis tekemään mitä tahansa. Tottakai olen nykysin myös äiti mutta ei se tarkoita sitä että minun vetovoima olisi tarvinnut kokonaan kadota. Tämä asia vaan ahdistaa hirveästi. Se on myös yksi syy näitten kipuilujen lisäksi miksi jo kovasti toivoisin raskausajan olevan ohi. Täytyy kyllä myöntää että minä en osaa juurikaan nauttia tästä loppuajasta juuri mitenkään. Jokapuolelta kun sanotaan että nauti nyt.......!! MISTÄ?? Odotan jo kovasti kyllä että meidän pieni rakas tuhiseva syntyy mutta tästä ajasta en kyllä osaa nauttia paskanvertaa. Anteeksi tänne vuodattelu mutta välillä tuntuu ettei ole oikeasti ketään kenelle voi puhua tälläisistä asioista. tai ainakaan niin että ymmärtäisivät.. Onneksi on tämä 2+ :heart:

Synnytysasennosta sen verran että samanlaiset kokemukset kuin Gorthaurilla ja minun mielestä se puoli istuva tuottikin tuloksen nopsemmin. Kuulemma ensisynnyttäjiä "patistetaan" synnyttämään mieluiten tuossa asennossa ja uudelleen synnyttäjät kokeilevat mikä itsestään on mieluisa. Varmaan samassa asennossa tulee tämäkin maailmaan. Toisaalta niinhän se on että sitä ei voi ennalta tietää, uskon että jokaisen kroppa "kertoo" mikä asento on kullekkin se paras.

"tilasin" muuten tänään isäni naisystävältä tuonlaisen imetystyynyn. Hän kun on ompelia ja muutenkin taidokas tekemään kaikkea niin lupasi sellaisen minulle tehdä. Eipä siinä vissiin iso homma itselläänkään olisi ollut mutta uskon että tuo hoituu nopeammin ompelukoneella kun meillä ei sellaista ole. Kiitos vinkeistä :wave: Katsotaan tuottaisko tuo tyyny minulle ja vauvalle yhteisen sävelen..

Ai tuista oli puhuttu niin en minäkään ole mielestäni kenenkään yksittäisen rahakuvioita tuominnut. En edes muista muuta kuin että siitä oli jotain puhetta. Oma mielipiteeni on vaan että jokaiseen asiaan on vedettävä se reiluuden raja. Se missä se kullakin kulkee ei taas ole minun asiani. Se elääkö tukien varassa vai työllä tehdyllä rahalla on minunmielestä yksi ja sama. Kyllähän minäkin tässä pyyhällän hoitovapaalla ja mielestäni nekin on pelkkiä tukia mitä tililleni maksetaan Mutta kyllä minä ainakin aijon sekä toivon työllistyväni kun tämän äitiysloma on loppu.
Jokaisen raha asiat ovat kyllä mielestäni kuin pikkuhousut. Värin voi muille kertoa mutta kyllä ne pidetään vierailta salassa eikä kenenkään tarvitse sinne luvatta urkkiakkaan

Nyt nukkumaan kellokin tulee jo puolenyön..
Dindei + pikku rv 32+ 2 (juurikin vaihtui) :kiss:

 

[Silvia Logo]

Nyt mä voin sanoa että nautin raskaudesta.
Iskiaskivut katos ja samoin ne häpyluunkivut. Ne varmasti vielä palaa, mutta nyt nautitaan.
Ei mua tää isomaha edes häiritse. Olen niin tottunut, kun olen koko aikuisikäni ollut ylipainoinen. Ainoa vaan että ei pysty kauheasti enää kumartelemaan ja liikkuminen on hidasta.

Helmikuun lopussa on vielä kättärillä ultra ja täytyy toivoa että vauva näyttää silloinkin tytöltä :-D
Ostin eilen alesta ihanan vaaleanpunaisen tikkitakin ja yksi päivä sittarista ihanan pienen farkkumekon. Olen liian aikaisessa, mutta ku ne vaatteet oli niin söpöjä. Lähes tulkoon kaikki vaatteet ovat tosi neutraaleja.

Meillä hajos eilen joku tiiviste vessan lavuaarista ja sitä ei voi tietenkään käyttää. Onneksi ennen ku vauva syntyi. Olen vaan unessani korjannut sitä koko yön. Unessa siinä oli vaan jättimäiset putket ja iso moottori, joka sylki vettä vaikka ei ollut päälläkään :-D Ja samaan aikaan mun olisi pitänyt töissä pitää temppurataa lapsille ulkona ja vielä jätin vahingossa jumppavaatteet bussiin.

Mulla unohtuu paljon tavaroita unessa bussiin, tai ajan pysäkin ohi. Ja aina olen samoilla kulmilla, eli mun vanhempien lähellä.

Mutta tänään vihdoin ja viimein =)
POKS 30+0 ja vauvakin antoi mojovat potkut sen kunniaksi :heart:

Silvia ja viliANNA :heart:

 

[tiinelli]

Huomenta!

dindei täysin samat tunteet :hug:. Lasken lähes tunteja että saan vauvan syliin ja saan olla oma itseni jälleen.
En ole kahdella aikaisemmallakaan kerralla tykännyt olla raskaana yhtään, vielä vähemmän tykkään nyt. Eikä se tarkoita ettenkö vauvasta olisi onnellinen, olen kyllä ja hyvin kiitollinen :heart:.

Tämä raskaana oleminen on vaan välttämätön paha mikä pitää kärsiä että vauvan saa. Voisin vaikka synnyttää 10 krt ennemmin kun olisin raskaana .

Haluaisin olla sellainen joka nauttii mahasta ja hehkuu onnea, mutta ei niin ei. Minä koen olevani iso ja kömpelö ja väsynyt.

Muista dindei, ettei sellaiset tunteet ole kiellettyjä, meitä on muitakin joille tämä ei ole niin ruusuista.

tiinelli ja vauva 28+6

 

[flower again]

synnytysasennoista kai se taas se puoli-istuva on.. vaikee suunnitella etukäteen, kun ei yhtään tiedä mitä on edessä ja kuinka kaikki sujuu.. mitää jakkaraa en varmaa ainakaan halua kokeilla, jotenkin on enemmän voimaa kun selän saa tuettua kunnolla, enkä halua roikkua miehen tai hoitajien pitelemänä katotaan sitte mitä eteen tulee ...

seksistä no meillä se ei alun perinkään ole ollu suhteen kulmakivi. eksä oli niin kuvottava kaikessa että oon vaan nauttinu kun tämä mies ei ohi mennessään läiski mua takapuolelle tai kouri tissejä tai änkee kättään joka paikkaan, jos esim oon vaikka ruokaa laittamassa...

meillä on alusta saakka ollut se muu läheisyys pääasiana, seksi on toki kaiken kruunaava timantti tää odotus on kääntyny siihen ettei oikeen tee ite ees mieli. enkä koe syyllisyyttä. jollain tapaa se entinen elämä on vielä hyvässä muistissa, inhosin seksiä eksän kanssa, vieläkin kun ajattelen mitä se pisti mut tekemään niin oksettaa....
siksi tää vaihe on nautinnon paikka, kun itteä ei haluta, eikä toinen vaadi. Eikä myöskään hauku mua frigidiksi tai kiukuttele kun en halua... tai syytä mua et mulla on joku toinen... että eksä oliki ällöttävä, miks mä en jättäny sitä aiemmin!!!!!
se oli ennen sellasta et se on joko seksiä tai ei mitään läheisyyttä. Piste.
Nykyään lähellä oleminen, silitykset, pusut ja halit on niin arvokkaita kun toinen tekee sen ihan halukkaasti, ILMAN että se JOKA KERTA ois johdettava irstaisiin suihinottoihin väkipakolla tms paneskeluihin.
Mun mielestä ketään ei sais ees patistaa tekemään omalle puolisolleen jotain mitä toinen ei pysty... mua etoo joku suihinotto, ja arvatkaa vaan kuinka kuulin aina, että kun "kaverien vaimot kyllä tekee, ni häntä vallan hävettää et hänen vaimo ei tee" ... mä olin ku mikäkin ilotyttö joka koitti kaikkensa toteuttaakseen miehen toiveet.... ja silti sai haukut niskaan... :'(
Siksi nyt kun tässä suhteessa molemmat ottaa toisen huomioon niin kaikesta,pienistäkin jutuista saa vain nauttia :heart:

tupunen kiva kun tulit takaisin ja kiitokset onnitteluista enää vähän yli kuukausi ja sit rouvistun onhan tää aika ihanaa ........... :flower:

jalallinen amme just tuon selän takia mäkin siitä oon hiukan haaveillu, eikä sit tarttis keittiön pöydälle sellasta tavan ammetta nostaa. mies kun vielä on varsin pitkä, niin vois olla hyvä se jalallinen. ja jos vielä kokoontaitettava, niin vois aina pistää pois tilaa viemästä... saapa nähdä, saapa nähdä...

iskias ja liitoskivut no hämmästelen kylllä ettei vieläkään vaivaa ??? ihme juttu, kyl aiemmista on jo tässä vaiheessa ollu... mä luulen et mulla on kroppa oikeesti niin väljä et siks ne ei kramppaa.. ja tietysti osasyy varmaan tää liikunta, kun sitä tulee sit saatua aika tavalla vaikka en luaa pääsekään.

kumartelut on aika tukalia ja aiheuttaa eniten supistuksia, samaten kun nousen autosta pois, niin ei pääse montaa askelta kun jo supistaa mies sit venailee et jokohan mentäis ja siks tää imurointikin on jääny vähälle kun sekin saa supistuksia aikaan ja aika napakoitakin....

on miehen kans eilen illal keskustelin et mitä tarviis vauvalle hankkia tässä ennen laskettua aikaa valmiiks. hän totes et jos yks paketti vaippoja ostetaa kotiin, ja mä näytän millasii ja mistä, samaten korvike, ni kyl hän niitä osaa käydä ostamassa, "et enhä mä mikkää tyhmä ole" no ei tod... naurahdin vaan että kun kaikki kato EI ole sellasia et pärjäis noissa ostoissa jos äiti on vauvan kans kotona, kuten eksä oli tämmönen, tai ehkä sitä ei ees kiinnostanu....

psykologi onneks on taas perjantaina käynti edessä... mä niin haluaisin päästä noista vanhoista muistoista eroon... tosin psykologi sanoi viimeks et näinkin vaikean liiton ja riitaisan eron kokeneena, mulla voi kestää neljäkin vuotta yhteensä, että ne lakkaa pyörimästä mun päässä.... ja kuulema tää raskaus on yks mikä vaikuttaa suuresti alitajuntaan.. no, ehkä sit joskus huomaan et entisen kamalat kokemukset ei palaa mieleen...
Mut siks haluanki jatkaa tuolla käymistä, kun en halua mun parisuhteen menevän siihen et aina puhuttais millanen eksä oli tässä tai tuossa tilanteessa.... plaahhhh....

vauvalla hikka sitä muuten sit on jo joka päivä tänä aamunakin heräsin kuuden aikaan siihen et pikkuinen hikottelee voi pientä.....

eppari ja repeämät ekasta tuli tikkejä jotai 10-13...repesin aika hyvin, kun ponnistin vaikka mulle sanottiin että ei vielä. ei vaan VOINU muuta, vauva vaan tuli... paranivat kyllä nopeasti ahkeran suihkuttelun ansiosta... toisen synnytyksessä oisin periaatteessa tarvinnut yhden tikin, mutta lääkäri jätti laittamatta, tästä syystä väliliha kipeytyy jokaisen yhdynnän aikana ja jälkeenpäin siitä voi tulla hiukan vertakin mut siis ihan tippanen. ja oonkin aatellu et tuo sama kohta varmaan vaatii tulevan synnytyksen jälkeen vaikka edes sen yhdenkin tikin... enkä halua et jatkossa vaivais samallai ku tähän asti..

noniin tämäkin päivä saatiin sitten alkuun, tosi kiva kun jaksatte kirjottaa paljon, näitä on niin mukava lukea....

tsemppiä kaikille vaivoihin, kauaa aikaa ei jälel olekaan muistakaas tuota alkuaikaa et oltiin vasta alkuviikoilla 8-10.... pelkkää väsymystä, oksennusta,oksennusta ja väsymystä, hellettä ja ärsytystä silloin tuntui niin kaukaiselta olla tammikuulla ja NYT me sit jo ollaan!!!! ollaan päästy tosi pitkälle ja se loppukiri on enää edessä :heart:

 

[Kisak79]

Huomenta!

dindei täysin samat tunteet :hug:. Lasken lähes tunteja että saan vauvan syliin ja saan olla oma itseni jälleen.
En ole kahdella aikaisemmallakaan kerralla tykännyt olla raskaana yhtään, vielä vähemmän tykkään nyt. Eikä se tarkoita ettenkö vauvasta olisi onnellinen, olen kyllä ja hyvin kiitollinen :heart:.

Tämä raskaana oleminen on vaan välttämätön paha mikä pitää kärsiä että vauvan saa. Voisin vaikka synnyttää 10 krt ennemmin kun olisin raskaana .

Haluaisin olla sellainen joka nauttii mahasta ja hehkuu onnea, mutta ei niin ei. Minä koen olevani iso ja kömpelö ja väsynyt.

Muista dindei, ettei sellaiset tunteet ole kiellettyjä, meitä on muitakin joille tämä ei ole niin ruusuista.

tiinelli ja vauva 28+6

Tää on niin omasta näppiksestä tää :wave:

Unet... Mä en ole nähnyt yhtään vauvaunta... En nähnyt esikostakaan. Silloin olin ihan et hui miksi en nää mutta en mä näe vielä lapsiuniakaan! Mun unet on aina ihan jotain muuta Mutta voi kun toi esikko osaisi jo kertoa omista unistaan... Monta kertaa viime yönä heräsin kun kuului lastenhuoneesta nej nej nej ja itkua. Siellä pieni oli hikisenä hereillä ja nukahti kyllä helposti uudelleen mutta hetken kuluttua sama homma. Joskus kahden aikaan sitten rauhoittui ja nukkui aamuun saakka.

 

[Naurukohtaus]

Huomenta:wave: Lapset menivät tänään ekaa kertaa hoitoon kahden viikon loman jälkeen,mukavaa heille ja minulle

dindei Täysin samaa mieltä kanssasi seksistä Meillä ´normaalisti´on seksiä kyllä ainakin kerta viikkoon joskus jopa 5 kertaa ja olemme molemmat aktiivisia siinäkin mielessä että ne meidän peitonheilutus kerrat ei ole ´pelkkää´ valot kiinni ja lähetyssaarnaaja vaan kaksi kokeilunhaluista kyllä keksii keinoja tuoda vaihtelua makkariin Tai usein me ei edes tehdä sitä makkarissa
Mutta tämä raskaus verottaa kyllä pahasti sitä elämää vaikka läheisyyttä muuten onkin. Itse en vaan voi olla täysillä tilanteessa jos koko ajan mietin mikä poimu nyt painuu kasaan tai osuuko maha minne yms. Se on todella tyhmää eikä mies ole painostani sanonut mitään mutta se vika onkin mun omassa päässä. Haluan äkkiä vartaloni takaisin

imetystyynyn ajattelin huutiksesta ostaa. Sen päällä on kätevä istua synnytyksen jälkeen kun persus tai haava on kipeä Mulla ei ole koskaan omaa ollut,synnärillä olen todennut sen käteväksi ja tällä kertaa ajattelin oman hankkia jos halvalla saa.

tutin otan myös laitokselle mukaan. Meillä on molemmat tytöt olleet tissitakiaisia ja onneksi tutti on kelvannut pahimpaan imutarpeeseen hyvin. Molemmat on vieroitettu viimeistään 2-vuotiaana sekä tuttipullosta että tutista. Kuopus taisi olla vähän reilu vuoden kun tutti jäi ja pullo jäi jo 6kk ikäisenä kun siirryttiin nokkamukiin.

täällä myös vauva nikottelee päivittäin mikä on mukavaa kun tietää että keuhkot kypsyy

Jaaha,mun pitää nyt mennä etsimään neuvolakorttia kun tällä viikolla oli joku päivä aika enkä muista milloin ja koko kortti on nyt kadoksissa:headwall:

-Naurukohtaus ja Ylläri 30+1-

 

[tiinelli]

Itseensä tyytymättömyydestä raskausaikana minä oon normaalioloissakin sellainen että koko ajan mietin millä treenillä saisin kroppaa muokattua ja koen morkkista jos en liiku tarpeeksi. Olen salaa kateellinen niille, jotka ovat itseensä tyytyväisiä huolimatta kiloista yms.
Välillä oon mennyt mielipuolisuuden rajamailla treenaamaan. Kai sekin on jonkun sortin pakkomielle :ashamed:. Se hyvänolon tunne minkä hikirääkistä saan, on verrattavissa kai johonkin huumeeseen. Nyt kun olen raskaana, on pitänyt ikäänkuin luovuttaa hetkeksi. Aiemmilla raskauskerroilla olen liikkunutkin enemmän kun nyt. Eniten ärsyttää tämä väsymys mikä on tolkutonta. Kun on tottunut olemaan yltiöpositiivinen ja energinen ihminen, olen nyt joutunut nöyrtymään sen edessä etten pysty ja jaksa. Siitä kai nämä varjopuoliset tunteet tähän oloon.

Synnytyskivusta minä kestin supistukset ihan hyvin mutta ponnistuskivun koin järkyttäväksi ekassa synnytyksessä. En halua pelotella ketään ensisynnyttäjää. Itselleni tärkeäksi olen vain kokenut toivoa lääkitystä loppuvaiheeseen. Kun meillä on vielä taipumusta isokokoisiin vauvoihin niin tekee ponnistamisesta entistä vaikeampaa. Vaikka ensimmäinen synnytys olikin kivulias, tekisin sen milloin tahansa uudestaan koska palkinto siitä oli niin ihana :heart:.

Synnytysasennosta ekalta puoli-istuva ja se meni kaiken kaikkiaan penkin alle ja tokalta olin kyljelläni ja poika syntyi vauhdilla. En suunnittele etukäteen mitään, menee sitten miten menee. Olisihan se ihanaa päästä vaikka altaaseen.

Flower again onko sun exäs mieleltään ihan terve??!
Kuulostaa kauhealta mitä olet joutunut kokemaan, eikä ihme jos muistot pyörii mielessä.
Toivottavasti asioiden purkaminen helpottaa :hug:.

Täällä ihmeellistä painetta alapäässä ja lantiossa, sellaista hermokipuakin välillä. Kuopukselta oli tälläinen tunne sinä päivänä kun vauva sitten illalla syntyi. Toivottavasti ei mitään vakavaa. Mulla on muutenkin maha tosi alhaalla...??! Niinkun loppuvaiheessa yleensä. No, jos alkaa huolestuttamaan, niin lääkärille mars.

 

[maalla on mukavaa]

Monet aikoo omia siteitä ottaa mukaan, mä taas en olisi ilman niitä sairaalan yli-isoja "vaippoja" pärjännyt, ja niitä otin kotiinkin vielä pari. Vuoto oli jotain ihan järkyttävää, ja tavallinen side ei olisi auttanut yhtään.

Liivinsuojia ja lansinoh voidetta saatiin ainakin synnäriltä silloin, joten omia en tarvinnut vaikka mukana olikin (itseasiassa mulla on vieläkin tuolla niitä synnäriltä saatuja lansinoh voide pusseja) toisaalta liivinsuojukset on nyt jo muutenkin käytössä, kun tissit jo 3vk vuotanut enemmän ja vähemmän päivästä riippuen.

 

[GCS15]

Huomenia

Peiton heilutuksesta on ollut täällä puhetta. Meillä oli pitkän aikaa se todellakin jäissä. Mies koki, että vahingoittaa vauvaa ja näki mut "vain äitinä". Minä etsin syitä itsestäni ja olin ihan rikki. Mä olen aina ollut sillä saralla todella aktiivinen ja seksuaalinen, joten tämä odotusaika on ollut tosi rankkaa, kun toisen halut on kadonneet. Nyt kuitenkin se on pikku hiljaa lisääntynyt ja viikonloppuna nostettiin kissa pöydälle myös monen muun asian suhteen. Puhuttiin kaikki halki ja olo on nyt niin onnellinen. Ollaan päästy vällyjen väliin ja homma on toiminut paremmin kuin hyvin. Vakava parisuhdekeskustelu oli meillä käänteentekevässä asemassa ja nyt molemmat ollaan päätetty parantaa tapamme. Otetaan toista enemmän huomioon, ollaan nalkuttamatta ja kuittailematta ja hellitään, hellitään, hellitään!!! :heart:

Tombatar täällä ilmoittautuu yksi äiti, joka lillui Seks:issä ammeessa avautumisvaiheessa 2006 :wave: Uskon, että se amme on siellä vieläkin Mulla se auttoi ja vei terävimmän kivun avautumisvaiheessa, mutta sitten tulin huonovointiseksi yöllisen kipupiikin takia, joten jouduin tulla ammeesta pois oksentamaan

Ponnistusvaiheessa haluaisin ponnistaa jakkaralta (oli haaveena jo esikoisen aikaan). Esikko tuli kuitenkin puoli-istuvassa asennossa 4 minuutin lykkäämisen jälkeen, joten ei siitäkään pahaa fiilistä jäänyt. Eppari leikattiin, vaikken sitä olisi silloin halunnut, mutta tekivät silloin niin kuin parhaaksi näkivät ja hyvä näin. Kivunlievitys oli esikoisen aikana se epiduraali-spinaali-yhdistelmä, enkä tuntenut kipua ponnistusvaiheessa ollenkaan. Olo oli hyvä, enkä toisaalta muista tunteneeni mitään ponnistamisenkaan tarvetta silloin. No muksu tuli kevyesti pihalle, joten kai mä jotain osasin oikein tehdä Nyt mä kyllä haluaisin tosiaan koittaa sitä jakkaraa, mutta katsotaan kuinka piuhoihin kytkettynä mä täs synnytyksessä oon..

Imetystyynyä katselin eilen kirppikseltä, mutta oli jotenkin niin ällöttävän kulunut ja siinä vieressä haisi pahalle, niin en voinut ostaa sitä Olin eilen parilla kirppiksellä, mutta siellä oli NIIN huono laatuista tavaraa ja kaikki asiakkaat jotain räkä poskella olevia vajakkeja, jotka olivat onnessaan löytäessään 0,50 sentillä reikäisen sinapinvärisen paidan( SORI JOS JOKU LOUKKAANTUU!!!). Tuli vain sellainen olo, etten halua sieltä mitään ostaa. Vauvan vaatteet olivat näillä kahdella todella huonolaatuisia, bodyista oli värit haalistuneet, kuvat kadonneet ja ne olivat ihan nukkaisia. Muutenkin tavarat olivat ihan roskiskamaa... Tiedän, että on olemassa hyviäkin kirppiksiä ja sellaiseen suunnistankin tänään. Toivottavasti nyt löytyisi jotain. Vaatetta en oikeastaan tarvi vauvalle, mutta muuta kamaa katselen kyllä.

( . )
Olin tosiaan eilen shoppailemassa. Tein inventaarion esikoisen vaatekaappiin ja sieltä sai heittää kaikki 100-104 senttiset pois. Eipä sinne sitten jäänytkään paljoa, joten hain sille vähän tavallisia käyttövaatteita. Kirppikseltä ei oikein tuon ikäiselle löydä, kun ovat niin kovia menemään, touhaamaan ja sotkemaan. Meilläkin vaatteissa usein kulutusreikiä ja ikuisuustahroj jne.

Tottakai tuli sitten vauvallekkin ostettua kaiken laista pientä vaatetta. Ihania 56 senttisiä housuja ja bodyja n. 3 e kappale Lindexiltä. Ostin pari vihreää ja sitten tumman lilan setin. Jos se on poika, niin ei ne ostetut tytön vaatteet haittaa. Voi sitten vaikka lahjoittaa jollekkin kaverille, joka saa tytön
Ostin samalla myös vaippoja, kosteuspyyhkeitä, sinkkivoidetta, maidonkerääjän, kertakäyttöliivinsuojuksia ja muuta pientä tilpehöörää. Vain säilytyslipasto niille puuttu

Olo olikin illalla aika mellevä. Supisteli ja alamahaa & - selkää jomotteli illan. Nyt oon muuten ihan rakastunut Sons of Anarchy-tvsarjaan. Sain sen 1 tuotatokauden boxin ja sitä tuli katsottua koko illan.
Nyt pitää mennä hammaspesulle ja äidin kanssa kauppaan!

GCS15 & Touko-Pouko 31+0 POKSUTI POKSUTI!!!

 

[Mindi83]

flower: ilmaiseksi saa viedä pois, tosin siitä on tuo letku hukassa, joten koitan sitä vielä etsiä. Muistaisin et oisin sen johonkin pussiin laittanut, mut ei aavistustakaan missä se on. Mut tuollaisen letkun saa kyllä mistä vaan putkiliikkeestä muutamalla eurolla, joten sen verran voi sitten maksaa... on muuten ihan hyvässä kunnossa kyllä. EX:säs kuullostaa kyllä aikamoiselta tapaukselta. :|

Seksi ja raskaus: Välillä ollut kyllä hiljaista, ja tää hiivakin on vaikuttanut kyllä. Alussa oli kauheet pelot vauvan puolesta. Ja nyt tosiaan olo kun on mammuttimainen, niin ei oikeen aina innosta, asentoa kun vaihtaa niin siinä meneekin se puolituntia

Ponnistuskipu, just se kun pää tulee ulos on ollut isoin kipu synnytyksessä. Supistukset ei nyt niin kamalia ole minulle ollut. Epiduraali kyllä ekassa tais viedä pahimman terän tuosta ponnistuksestakin.

Välilihanleikkaus tehtiin ekassa ja tokassa ei revennyt uudestaan, yhden tikin täti laittoi sitten näön vuoksi. Siinä onkin nyt ollut semmonen hassu kohta kuopuksen syntymän jälkeen, ehkä siihen ois voinut toisenkin laittaa.

Jaahas nyt hommiin! :wave:

Mindi83 28+2