J
"Jenna"
Vieras
Todettakoon ensin että on siis aivan ihana ihminen, MUTTA ärsyttää kun kaikki pitää tehdä kuten hän tahtoo.
Ensin vonkui että lopetan imetyksen jotta hän saa lasta lainaan, mutta tähän en suostunut. Koska HALUAN imettää, ja toisekseen lapsi ei pullosta suostu juomaan. Huutaa pää punaisena ja valuttelee maidot suupielistä pois.
Viime viikolla sitten vaati että saa olla lasten kanssa täällä meillä jotta me päästään miehen kanssa kaksistaan vaikka kauppaan. Ennen lähtöä koitin vielä sanoa että kokeillaan nyt vielä sitä pulloa jotta anoppi itsekkin näkee että siitä juominen ei onnistu, koitettu on 6 eri mallista pulloa ja yhdelläkään ei ole toivottua tulosta.
Annoin anopille sitten pullon ja taas alkoi järkyttävä huuto, mutta käski meidän mennä kyllä he kuulemma pärjäävät.
Oltiin tunti pois, ja kun tultiin takaisin olivat lenkille lähdössä ja lapsi edelleen kärttyinen ja nälkäinen. Anoppi kuulemma halusi lapsen kanssa käydä työpaikallaan.
Nyt sitten oli miehen kanssa sopinut että vkonloppuna mukelot menee hänen luokseen, minä en kyllä ole samaa mieltä. Ensinnäkin en luota anopin koiraan, toisekseen vauva ei ole ollut anopin luona kertaakaan, ja sitten tuo pullo-ongelma. Ja minulla ei ole tarvetta olla lapsesta erossa, se ei ole minulle mitään "vapaa-aikaa" kun mietin koko ajan että huutaako se jne.. Anoppi kun ei soita kuitenkaan, koska kyllä hän pärjää..
Ehdotin että jos anoppi kerran haluaa vauvaa hoitaa, tulkoon meille sitä hoitamaan. Mutta eei, ei käy. Hän haluaa vauvan omaan kotiinsa ja haluaa käydä sitä näyttämässä koko kylälle. PRKL se ole mikään näyttelykappale, ehtii varmasti myöhemmin hoitaa lasta ja esitellä koko kylälle.
Mutta minä kuulemma tarvitsen vapaa-aikaa, minun pitää lähteä ilman vauvaa jonnekkin. Minusta anoppi kyllä on se joka tarvitsee aikaa vauvan kanssa..
Ja meillä ollessaan anoppi on koko ajan vauvan kimpussa, herättää sen kielloista huolimatta ja sitten tahtoo antaa pullosta ruuat, vaihtaa vaipan ja vaatteet joka välissä, tahtoo lähteä kävelylle vauvan kanssa jne.. mutta tämä ei riitä.
Ensin vonkui että lopetan imetyksen jotta hän saa lasta lainaan, mutta tähän en suostunut. Koska HALUAN imettää, ja toisekseen lapsi ei pullosta suostu juomaan. Huutaa pää punaisena ja valuttelee maidot suupielistä pois.
Viime viikolla sitten vaati että saa olla lasten kanssa täällä meillä jotta me päästään miehen kanssa kaksistaan vaikka kauppaan. Ennen lähtöä koitin vielä sanoa että kokeillaan nyt vielä sitä pulloa jotta anoppi itsekkin näkee että siitä juominen ei onnistu, koitettu on 6 eri mallista pulloa ja yhdelläkään ei ole toivottua tulosta.
Annoin anopille sitten pullon ja taas alkoi järkyttävä huuto, mutta käski meidän mennä kyllä he kuulemma pärjäävät.
Oltiin tunti pois, ja kun tultiin takaisin olivat lenkille lähdössä ja lapsi edelleen kärttyinen ja nälkäinen. Anoppi kuulemma halusi lapsen kanssa käydä työpaikallaan.
Nyt sitten oli miehen kanssa sopinut että vkonloppuna mukelot menee hänen luokseen, minä en kyllä ole samaa mieltä. Ensinnäkin en luota anopin koiraan, toisekseen vauva ei ole ollut anopin luona kertaakaan, ja sitten tuo pullo-ongelma. Ja minulla ei ole tarvetta olla lapsesta erossa, se ei ole minulle mitään "vapaa-aikaa" kun mietin koko ajan että huutaako se jne.. Anoppi kun ei soita kuitenkaan, koska kyllä hän pärjää..
Ehdotin että jos anoppi kerran haluaa vauvaa hoitaa, tulkoon meille sitä hoitamaan. Mutta eei, ei käy. Hän haluaa vauvan omaan kotiinsa ja haluaa käydä sitä näyttämässä koko kylälle. PRKL se ole mikään näyttelykappale, ehtii varmasti myöhemmin hoitaa lasta ja esitellä koko kylälle.
Mutta minä kuulemma tarvitsen vapaa-aikaa, minun pitää lähteä ilman vauvaa jonnekkin. Minusta anoppi kyllä on se joka tarvitsee aikaa vauvan kanssa..
Ja meillä ollessaan anoppi on koko ajan vauvan kimpussa, herättää sen kielloista huolimatta ja sitten tahtoo antaa pullosta ruuat, vaihtaa vaipan ja vaatteet joka välissä, tahtoo lähteä kävelylle vauvan kanssa jne.. mutta tämä ei riitä.