N
Nadja
Vieras
MIkähän nyt neuvoksi..MIeheni on lähin ystäväni, ja pelkään, että pian en kiinnosta häntä tarpeeksi enää.
Hän on monesti allapäin työväsymyksen vuoksi, ja tartuttaa sen sitten minuun. Joudun jättämään hänet aina rauhaan, ettei hän ahdistu, siitä, että kohdistan häneen liikaa sosiaalisuutta, kun hän ei jaksa vastata mitään.
Sitten, kun hän on puhe tuulella, niin minä olen allapäion, koska minulla ei ole ollut viikkoon tilaisuutta puhua hänen kanssaan, ja tuntuu , että hän ei välitä.
Sitten kaikki kanssakäyminen pitää aloittaa sillä, että hän kokee joutuvansa pommitetuksi, kun näkee, että tarvitsen taas jotain päänsilityksiä ennenkuin voin palata normaaliin olemiseen.
Jos hän on allapäin, ja minä olen allapäin lopulta myös, ja tätä jatkuu tarpeeksi kauan, niin alan tulla myös mustasukkaiseksi.
Alan nimittäin pelätä, että koska hän toistuvasti näkee minusta sen vaisun puoleni, niin pian joku uusi ja raikas ja nauravainen nainen tulee, mies kokee piristyvänsä hänestä, ja jättää minut.
En ihmettelisi yhtään vaikka näin kävisi.
Sen tiedän, että hän ei ala pettämään, mutta silti.
Enkä voi tehdä mitään asialle, koska en voi ruveta tyhjästä ilakoimaan kotona, vaikka olisin kuinka yrittänyt olla itse itselleni hyvä ja ystävällinen.
Luulen, että asia ratkeaa, kun annan hänen vain olla rauhassa ja lähden yksin kesälomalle.
Sitten kun olen tavannut kavereitani, niin olen taas oma itseni, ja mieskin näkee joskus minussa jotain uutta.
Hän on monesti allapäin työväsymyksen vuoksi, ja tartuttaa sen sitten minuun. Joudun jättämään hänet aina rauhaan, ettei hän ahdistu, siitä, että kohdistan häneen liikaa sosiaalisuutta, kun hän ei jaksa vastata mitään.
Sitten, kun hän on puhe tuulella, niin minä olen allapäion, koska minulla ei ole ollut viikkoon tilaisuutta puhua hänen kanssaan, ja tuntuu , että hän ei välitä.
Sitten kaikki kanssakäyminen pitää aloittaa sillä, että hän kokee joutuvansa pommitetuksi, kun näkee, että tarvitsen taas jotain päänsilityksiä ennenkuin voin palata normaaliin olemiseen.
Jos hän on allapäin, ja minä olen allapäin lopulta myös, ja tätä jatkuu tarpeeksi kauan, niin alan tulla myös mustasukkaiseksi.
Alan nimittäin pelätä, että koska hän toistuvasti näkee minusta sen vaisun puoleni, niin pian joku uusi ja raikas ja nauravainen nainen tulee, mies kokee piristyvänsä hänestä, ja jättää minut.
En ihmettelisi yhtään vaikka näin kävisi.
Sen tiedän, että hän ei ala pettämään, mutta silti.
Enkä voi tehdä mitään asialle, koska en voi ruveta tyhjästä ilakoimaan kotona, vaikka olisin kuinka yrittänyt olla itse itselleni hyvä ja ystävällinen.
Luulen, että asia ratkeaa, kun annan hänen vain olla rauhassa ja lähden yksin kesälomalle.
Sitten kun olen tavannut kavereitani, niin olen taas oma itseni, ja mieskin näkee joskus minussa jotain uutta.