Materialismi liittyen pieniin lapsiin

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja olen ihmetellyt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
O

olen ihmetellyt

Vieras
Olen ihmetellyt tätä pieniin lapsiin liittyvää "materiahifistelyä" tai siis suoraan sanottuna materialismia tai trendikeskeisyyttä. En ymmärrä miksi pieni lapsi pitää pukea trendikkäästi ja kaikki blogit ovat täynnä kuvia, jotka tuntuvat itsestäni vain pahoilta ja suoraan sanottuna voin fyysisesti pahoin, kun pienistä (1-3-vuotiaista) lapsista on muotikuvien näköisiä otoksia. En ymmärrä tätä ilmiötä. Eikö lapsilla ole perinteisesti aika tavalliset vaatteet juuri siksi, ettei eriarvoistamista syntyisi ja lapsi löytäisi identiteettiään ja "tyyliään" itse pikku hiljaa. Muutoinhan lapsi alkaa pahimmassa tapauksessa näyttää äidiltään tai isältään jos lapselle jollain tavalla puetaan samaa tyyliä olevia vaatteita. En ymmärrä tätä suuntaa, joka tuntuu olevan kaikelle perinteisen, hyvyyden ja perusjärjenkin vastainen. Miksi lapsi puetaan muodikkaisiin vaatteisiin? Miksi lasta ei voi pukea suht tavallisiin vaatteisiin?

Mielestäni tietty perinteisyys ja perusjärki on lähdössä kokonaan lapsiin liittyvistä asioista. Totta kai hienojakin vaatteita sekä ns. trendikkäitä vaatteita voi olla, mutta ihan pienten lasten pukeminen muodikkaasti on mielestäni jotenkin outo ilmiö.
 
No kuka sen määrittelee, mitkä on "tavallisia" ja mitkä "trendivaatteita"? Ja aikuisethan ne releet sinne kaappiin joka tapauksessa valitsee, eli mikseivät sitten valitsisi sellaisia, jotka miellyttävät omaa(kin) silmää?
 
Minä pukeudun klassisella tavalla ja jotain poimin vaatetukseen myös kauden trendeistä. Koska kyseinen tyyli pukeutua miellyttää silmääni niin en ymmärrä miksi minun pitäisi pukea lapseni "tavallisesti" (mitä se nyt ikinä tarkoittaakaan?) ja sillä tavalla mikä ei minusta ole niin nättiä. Kyllä minä otan nyt vielä ilon irti, että SAAN pukea lapseni omaa silmääni miellyttävällä tavalla. Tulee se aika kun he eivät todellakaan pukeudu niin (ehkä enää ikinä) :D ;)

Katukuvasta erottaa helposti erilaisia perheitä ja leikkipaikoilla on hauska yhdistää lapsia ja vanhempia toisiinsa: retro-, luomu-, miikkari-, po.p-, minirodini-, pikkuvanha-, rock-, pompdelux- jne jne lapset ja vanhemmat (ja ilmeisesti sitten ne "tavalliset"). Kaikki tyylit kunniaan! :)
 
Joillekin äitiys on nykyisin suoritus. Ja paino sanalla joillekin. Ja se suoritus lähtee siitä, että lapsi on puettu ja ruokittu siten, ettei kukaan voi tulla sanomaan yhtäkään poikkipuolista sanaa kummastakaan. Varsin vaativaa varsinkin jälkimmäisen kohdalla, kun trendejä on joka lähtöön ja jokainen trendi on aina oikeampi kuin sen toinen trendi.

Valtaosa vanhemmista kuitenkin taitaa - edelleenkin - pukea ja ruokkia lapsensa ihan niinkuin äidin ja iskän omaa silmää/suuta miellyttää. Ihan kuten mekin, joiden lapset alkavat kohtapuoliin viettää kolkytvuotissynttäreitään, teimme aikoinaan.
 
Määrittele tuo tavalliset vaatteet. Puen lapseni sellaisiin vaatteisiin jotka miellyttävät silmääni. Olisiko parempi laittaa toisiinsa epäsopivia värejä ja kuoseja ihan vain ettei itse tykkäisi niistä tai vaikuttaisi vähääkään trendikkäältä.
Onko mun lapset tavallisesti puettu vai muodikkaasti?
PerheeniPieni
 
  • Tykkää
Reactions: BootyPeppi
Ai että lapset pitää pukea neutraaleihin vaatteisiin jotta saavat luoda itse identiteettinsä..
Hihihihi...
No aapeen kaltaisen urpån kannattaa todellakin välttää vaikutteiden siirtoa lapsiinsa.
Meillä on kiinnostusta ja myös varaa pukea suloiset poikamme trendikkäästi. Nautin siitä että erotumme leikkipuistossa mm pop, nameit, meandi ja henkkamaukka perheistä.. ????????
 
Ai että lapset pitää pukea neutraaleihin vaatteisiin jotta saavat luoda itse identiteettinsä..
Hihihihi...
No aapeen kaltaisen urpån kannattaa todellakin välttää vaikutteiden siirtoa lapsiinsa.
Meillä on kiinnostusta ja myös varaa pukea suloiset poikamme trendikkäästi. Nautin siitä että erotumme leikkipuistossa mm pop, nameit, meandi ja henkkamaukka perheistä.. ????????

Hyvä että voitte erottua edes vaatteilla kun älyä ja persoonallisuutta selvästi puuttuu.
 
Itse olen saanut tosi paljon iloa lastenvaatteista. Siksi meillä on niitä paljon ja monenmerkkisiä. En ihan ehkä ymmärrä, mitä ap tarkoittaa tavallisilla vaatteilla. Tekeekö se vaatteesta ei-tavallisen, jos se on jotain tiettyä merkkiä tms.?
 
No sellaistahan se on. Mutta eipähän tuo haittaa, kunhan antavat muidenkin olla myös sellaisia kuin kukakin haluaa. Minä en jaksa suoraan sanoen olla kovin kiinnostunut muotivaatteista, mutta ei se multa ole pois jos joku tykkää. Sitten jos joku muotimamma rupeaa katsomaan kieroon meidän lapsien junttivaatteita, niin näytän keskaria. :P
 
Siis tarkoitan nyt sitä, että lasten vaatteista, niiden merkeistä ja lapsen ulkonäöstä (miltä näyttää juuri tietyissä vaatteissa) tulee liian keskeistä. Olen kokenut että äidit arvioivat toisiaan ja lapsia sen mukaan minkä merkkisiä ja miten hienoja vaatteita heillä on.

Ehkä on harhaanjohtavaa käyttää termejä tavallinen ja trendikäs. Tarkoitan nyt periaatteessa sitä, että miksi yhtäkkiä trendikkyys ja muodikkuus on niin keskeistä pienten lasten (eli heidän äitiensä, ehkä isienkin) keskuudessa. Minulla tämä tekee pahaa. Se tuntuu pääosin itsekkäältä, eli äidit nauttivat itse tästä hifistelystä niin paljon että lapsi jää jalkoihin. Ja puhun nyt siis siitä ylimääräisestä hifistelystä, jossa tuntuu että vaatteet ja niiden merkit saavat liiallista painoarvoa, en perussiisteydestä, puhtaista ja kivoista vaatteista ja tietyistä tyyleistäkin vaikka. Mutta täytyykö kaksivuotiaalla olla jo jokin tyyli? Eikö se ole vain vanhempien tyyli?

Menin kerran kauppaan, jossa oli ihan kivan näköisiä vaatteita alennuksessa, merkki oli tälläinen trendikäs. Omalle keskikäyrällä kasvaneelle tuolloin 10 kk pojalleni eivät mahtuneet tuon kokoiset vaatteet päälle, ja hintalapussa luki slim fit tms. Siis pitääkö vauvoille tehdä slim fit -vaatteita.

Eikö tässä nyt ihan oikeasti ole jotain vialla?

Samoin ihmettelen vauva-lehtien vauvamuotia.
 
Mikä sitten on muodikasta tai merkkivaatetta?

Ymmärrän ongelman jos ne merkkivaatteet on jotain hyvin epäkäytännöllisiä, vaaleita "pikkuaikuisen" vaatteita mitkä päällä ei lapsi saa edes leikkiä. Ja noissa vaatteissa pitää kulkea kokoajan.

Muuten pidän ihan luonnollisena että ihminen pukee lapsensa sellaisiin vaatteisiin mitkä miellyttävät sitä omaa silmää - toki esim hinnat huomioiden niin ettei tarvi niiden ah, niin ihanien vaatteiden takia velkaantua.

Itse tykkään kauniista lastenvaatteista ja on hauska pukea 1,5v nätteihin vaatteisiin. 3,5v:lla on jo pitkään ollut oma makunsa, samoin kuin 8v:lla. 9v kehitysvammaista esikoispoikaa ei vaatteet kiinnosta joten periaatteessa minulla on hänen kanssaan vielä vapaat kädet. Käytännössä on sitten jotain rajoitteita jotka määrittelevät hänelle hankittavia vaatteita.

Mutta yleisesti, jos ne vaatteet piristävät sitä pienen lapsen äidin arkea niin miksei?
 
Siis tarkoitan nyt sitä, että lasten vaatteista, niiden merkeistä ja lapsen ulkonäöstä (miltä näyttää juuri tietyissä vaatteissa) tulee liian keskeistä. Olen kokenut että äidit arvioivat toisiaan ja lapsia sen mukaan minkä merkkisiä ja miten hienoja vaatteita heillä on.

Ehkä on harhaanjohtavaa käyttää termejä tavallinen ja trendikäs. Tarkoitan nyt periaatteessa sitä, että miksi yhtäkkiä trendikkyys ja muodikkuus on niin keskeistä pienten lasten (eli heidän äitiensä, ehkä isienkin) keskuudessa. Minulla tämä tekee pahaa. Se tuntuu pääosin itsekkäältä, eli äidit nauttivat itse tästä hifistelystä niin paljon että lapsi jää jalkoihin. Ja puhun nyt siis siitä ylimääräisestä hifistelystä, jossa tuntuu että vaatteet ja niiden merkit saavat liiallista painoarvoa, en perussiisteydestä, puhtaista ja kivoista vaatteista ja tietyistä tyyleistäkin vaikka. Mutta täytyykö kaksivuotiaalla olla jo jokin tyyli? Eikö se ole vain vanhempien tyyli?

Menin kerran kauppaan, jossa oli ihan kivan näköisiä vaatteita alennuksessa, merkki oli tälläinen trendikäs. Omalle keskikäyrällä kasvaneelle tuolloin 10 kk pojalleni eivät mahtuneet tuon kokoiset vaatteet päälle, ja hintalapussa luki slim fit tms. Siis pitääkö vauvoille tehdä slim fit -vaatteita.

Eikö tässä nyt ihan oikeasti ole jotain vialla?

Samoin ihmettelen vauva-lehtien vauvamuotia.
No mä ainakin esikoisen (tytön) saadessani puin sen kuin pienen prinsessan. Oli pinkkiä, rimpsua ja röyhelöä. Ja ihan itseäni miellyttääkseni puin lapseni sillä tavalla. Tytölle itselleen oli yksi hailee, oliko päällä rimpsumekko vai farkut. Musta oli suorastaan ihanaa hifistellä niiden rimpsujen kanssa :D Ja tästä on tosiaan kohta 30 vuotta.
 
  • Tykkää
Reactions: Madicken04
Tai muotoillaan kysymys näin: Miksei vaikkapa sininen college-paita ja ruskeat housut ole ihan ok asu lapselle? Tai onko se jotenkin huonompi kuin trendikkäät farkut ja raitapaita?

No toisaalta, tätä ilmiötä on niin paljon että minua on alkanut kyllästyttää ihan kaikki puistoissa käymiset sun muut. Jos äidit eivät turhamaisuudeltaan keksi muuta kuin jauhaa lasten vaatteiden merkeistä niin ei minua kiinnosta. Eikö olisi aiheellisempia, tärkeämpiä ja akuutempiakin aiheita jotka voisivat koskettaa ja nostaa keskustelua?
 
Siis tarkoitan nyt sitä, että lasten vaatteista, niiden merkeistä ja lapsen ulkonäöstä (miltä näyttää juuri tietyissä vaatteissa) tulee liian keskeistä. Olen kokenut että äidit arvioivat toisiaan ja lapsia sen mukaan minkä merkkisiä ja miten hienoja vaatteita heillä on.

Ehkä on harhaanjohtavaa käyttää termejä tavallinen ja trendikäs. Tarkoitan nyt periaatteessa sitä, että miksi yhtäkkiä trendikkyys ja muodikkuus on niin keskeistä pienten lasten (eli heidän äitiensä, ehkä isienkin) keskuudessa. Minulla tämä tekee pahaa. Se tuntuu pääosin itsekkäältä, eli äidit nauttivat itse tästä hifistelystä niin paljon että lapsi jää jalkoihin. Ja puhun nyt siis siitä ylimääräisestä hifistelystä, jossa tuntuu että vaatteet ja niiden merkit saavat liiallista painoarvoa, en perussiisteydestä, puhtaista ja kivoista vaatteista ja tietyistä tyyleistäkin vaikka. Mutta täytyykö kaksivuotiaalla olla jo jokin tyyli? Eikö se ole vain vanhempien tyyli?

Menin kerran kauppaan, jossa oli ihan kivan näköisiä vaatteita alennuksessa, merkki oli tälläinen trendikäs. Omalle keskikäyrällä kasvaneelle tuolloin 10 kk pojalleni eivät mahtuneet tuon kokoiset vaatteet päälle, ja hintalapussa luki slim fit tms. Siis pitääkö vauvoille tehdä slim fit -vaatteita.

Eikö tässä nyt ihan oikeasti ole jotain vialla?

Samoin ihmettelen vauva-lehtien vauvamuotia.

No jotkut tykkäävät kauniista lastenvaatteista ja samalla kun sitä ostaisi sen ei-miellyttävän, ostan mieluummin sen kauniin mikä sopii yksivuotiaalleni. Meidän lapsille tosiaan sopii erilaiset vaatteet, eli suomeksi toinen on suloisempi vähän toisenlaisissa vaatteissa kuin toinen. Eli joo on heillä "tyyli", pienemmällä enempi mun määrittelemä vielä ja isompi alkaa itsekin ottaa kantaa ostoksiini. En tajua kenellä ne lapset jää tällaisen alle? En ole ehkä koskaan tavannut sellaista ihmistä...

Miksi vauvalle ei saisi pukea jotain netistä löydettyä IHANAA vaatetta? Ja jos joku kaveri vaikka tätä pukua ihastelee, onko menty liiallisuuksiin? Hifistelyä?

En oikein pääse perille tässä sun kauhistelussa, varsinkaan kun puhut niin yleisenä ilmiönä, että on pakko olla kaikkialla näkyvissä...
 
Lapsi on joka tapauksessa pakko pukea jotenkin, joten miksi ei sitten sillä tavoin, että siitä lapsen vaatetuksesta pitää lapsen lisäksi myös se äiti tai isä?

Mikä nyt juuri tällä hetkellä sitten on se vallitseva trendi?

Jokin aika sitten se oli retro, mutta se on vissiin menossa jo vähän ohi. Jos nyt otetaan vaikka tuo retro esimerkiksi, niin mun on hyvin vaikea nähdä, että pukemalla lapsen retrovaatteisiin, lapselle aiheutettaisiin jonkinnäköistä haittaa.

En tiedä mitä tarkoitat muotikuvilla, mutta oletan kyseessä olevan jonkinlaiset poseeraukset tms...? En tiedä muiden lapsista, mutta ainakin meidän 4v vetää viimeisen päälle poseeraukset heti, kun vain näkee vilauksenkin kamerasta. Hyvänä esimerkkinä vaikka edellispäivä, kun oltiin talleilla ja lapsi näki, että kaivoin kameran esiin. Ja lopputulos oli tämä:



Enkä todellakaan käskenyt lasta poseraamaan. Joten uskallan väitää, että ei ne lapset siitä juurikaan kärsi, jos kuvissa poseeraavat.

Mikä on perinteinen? Ja mikä on sitten se "ei-perinteinen"?

Mulle ei ainakaan nyt ihan heti tule mieleen, että olisin koskaan katsonut yhdenkään lapsen vaatteita sillä silmällä, että "no onpa erikoiset vaatteet!" Ja väitän siis kuitenkin katsovani lapsien vaatteita keskimääräistä enemmän, koska itselleni lasten vaatteet ovat asia, joista pidän ja joihin haluan kiinnittää huomioni omien lasteni kohdalla.

Väitän, että lapsi löytää kyllä identiteettinsä, vaikka hänet pukisi juuttisäkkiin. Ja se oma tyyli on paljon muutakin, kuin vain vaatteet. Ja yleensä se oma tyyli rakentuu aikaa myöden, eikä sitä siis vielä ole järin suurissa määrin 4v:llä. Aika usein ne 4v:t tykkää pinkistä Hello Kittystä...jota taas sitten harvemmin näkee aikuisten naisten päällä. Ja vielä vähemmän näkee aikuisten miesten päällä Spiderman-vaatteita.

Jos PAHIMMASSA tapauksessa lapsi alkaa näyttämään äidiltän tai isältään, en näkisi tilannetta järin pahana :D

Miksi lasta ei voisi pukea muodikkaisiin vaatteisiin? Miksi lapsi tulisi pukea suht tavallisiin vaatteisiin?

Siitä olen täysin samaa mieltä, että tietty perusjärki on lähdössä kokonaan lapsiin liittyvissä asioissa. Näkeehän sen jo tästäkin aloituksesta. NÄIN iso haloo nousee siitä, että lasten pukeutumiseen panostetaan.

Mun nähdäkseni se olisi huomattavasti oudompaa, jos perheen aikuiset kulkisivat vimpan päälle muotivaatteissa ja perheen lapset puettaisiin Tarjoustalon alerekkivaatteisiin. Jos ihminen tykkää vaatteista ja pukeutumisesta, hän yleensä tykkää toteuttaa tuota sitten myös niiden lastensa, eikä vain itsensä kohdalla.
 
Tai muotoillaan kysymys näin: Miksei vaikkapa sininen college-paita ja ruskeat housut ole ihan ok asu lapselle? Tai onko se jotenkin huonompi kuin trendikkäät farkut ja raitapaita?

No toisaalta, tätä ilmiötä on niin paljon että minua on alkanut kyllästyttää ihan kaikki puistoissa käymiset sun muut. Jos äidit eivät turhamaisuudeltaan keksi muuta kuin jauhaa lasten vaatteiden merkeistä niin ei minua kiinnosta. Eikö olisi aiheellisempia, tärkeämpiä ja akuutempiakin aiheita jotka voisivat koskettaa ja nostaa keskustelua?

Tässä nyt menee hiukan sekaisin. Mikä tahansa vaate on muotia tänä päivänä. Ihan se huppari ja housut kuten farkut ja raitapaitakin. Trendihousujakin on lukematon määrä ja Suomesta ei saa edes kuin muutamia. Itse nään, että oli lapsella päällä mitä tahansa on hän aina trendien mukainen.
 
Tai muotoillaan kysymys näin: Miksei vaikkapa sininen college-paita ja ruskeat housut ole ihan ok asu lapselle? Tai onko se jotenkin huonompi kuin trendikkäät farkut ja raitapaita?

No toisaalta, tätä ilmiötä on niin paljon että minua on alkanut kyllästyttää ihan kaikki puistoissa käymiset sun muut. Jos äidit eivät turhamaisuudeltaan keksi muuta kuin jauhaa lasten vaatteiden merkeistä niin ei minua kiinnosta. Eikö olisi aiheellisempia, tärkeämpiä ja akuutempiakin aiheita jotka voisivat koskettaa ja nostaa keskustelua?
No mä en ole mikään vaatefriikki, mutta ei kyllä minunkaan silmään oikein sininen ja ruskea sovi yhteen. Toki lapsensa voi tuohonkin väriyhdistelmään pukea, mutta jos ei ole pakko, niin miksi pitäisi?

Tänä päivänä - kuten muuten jo parikymmentä vuotta sittenkin - laatua ostamalla säästi sievoisen summan, kun vaate kesti. Samaa puseroa saattoi käyttää viisikin sisarusta vuorollaan. Halpahallin pusero olisi kestänyt korkeintaan kahdella. Että ei se merkkiuskollisuus nyt ihan typerääkään ole, jos on merkin hyväksi havainnut. Ja nyt, kun on vielä tapana myydä tarpeettomat lastenvaatteet eteenpäin, niin se tarjoustalon kulahtanut pusero ei kelpaa edes lattiarätiksi kun taas jonkun merkkituotteen puserosta voi saada puoletkin maksamastaan summasta takaisin.
 
Chefiltä muuten ihan ok kommentti, mutta hän on kyllä kirppiskuteineen viimeinen ihminen heittämään kommenttia Tarjoustalon vaatteista ja lastensa vaatteisiin panostuksesta.
 
Ja tuo lasten slim fit -koko on kyllä hyvä keksintö. En voi pukea pienemmälleni melkein minkään kaupan college-housuja tai muitakaan malleja kun ovat tehty pulleammille lapsille. Jopa isokokoisemmalle lapselleni ovat joskus liian suuria mikä on kyllä ihme.

Mutta tälle pienemmälle ostan sitten leggareita ja isoja paitoja siihen niin pysyy ainakin päällä ja jos sattuu joskus löytymään tyttöjen osastolta slim-fittejä niin JES! Ja hän ei edes ole mikään todella pienikokoinen, vaan ihan vähän alle käyrien...
 
Tai muotoillaan kysymys näin: Miksei vaikkapa sininen college-paita ja ruskeat housut ole ihan ok asu lapselle? Tai onko se jotenkin huonompi kuin trendikkäät farkut ja raitapaita?

No toisaalta, tätä ilmiötä on niin paljon että minua on alkanut kyllästyttää ihan kaikki puistoissa käymiset sun muut. Jos äidit eivät turhamaisuudeltaan keksi muuta kuin jauhaa lasten vaatteiden merkeistä niin ei minua kiinnosta. Eikö olisi aiheellisempia, tärkeämpiä ja akuutempiakin aiheita jotka voisivat koskettaa ja nostaa keskustelua?

Jos nyt puhutaan sellaisesta ihan perus tummansinisesta, hyvin yksinkertaisella leikkauksella varustetusta collegepaidasta, niin mun mielestäni se on ruma.

Ruskeat housut sen sijaan onkin (kunhan kyseessä ei ole college) yleensä oikein kivannäköiset.

Se sininen collegepaita on sitä raitapaitaa huonompi siksi, että se on rumempi. Jos kaupassa on valittavana vain nämä kaksi tuotetta, minkä ihmeen vuoksi ottaisin sen rumemman, jos tykkään siitä raidallisesta enemmän?

Minkä ihmeen vuoksi leikkipuistossa ei voisi jutella lasten vaatteista. Se kun on kuitenkin ihan oleellinen asia lapsen elämässä. Itse ainakin olen saanut ihan mielettömän hyviä vinkkejä vaatteiden suhteen juurikin siellä hiekkalaatikon laidalla. Olen saanut hyviä vinkkejä myös monen muun, lapsiin liittyvän asian suhteen siellä samaisessa paikassa, joten uskallan väittää, että puheenaiheina ovat myös muut jutut, kuin ne vaatteet.

En tiedä teistä muista, mutta mä itse en ole kiinnostunut juttelemaan leikkipuistossa elämän suurista kysymyksistä puolituttujen kanssa.
 

Yhteistyössä