Meidän taloyhtiössä on sellainen mammarinki, joka vahtii toistensa lapsia ja nyt mun oletetaan liittyvän siihen!

[zenn]

[QUOTE="vieras";25900387]Jos on töissäkäyvä äiti ja lapsi on 1-vuotias, niin on epäkohteliasta kieltäytyä tästä? Eikä voi olla ystävä?

"Heillä siis sellainen systeemi, että vuorotellen vahtivat toistensa lapsia, kiertävät vuorot."[/QUOTE]

Ai. Tuollaistako olen sanonut?

Kieltäytyä saa, tottakai. Sen vain voi tehdä eri tavoin.

 

["jeps"]

Joku kokee sen raskaana, joku toinen ei.

Minä ap:nä olisin sanonut että ihan kivalta kuulostaa tuo teidän mammarinkinne, mutta minulla työssäkäyvänä äitinä ei ole sellaiselle aikaa tai tarvetta. Jos kotimammat siitä herneet vetää niin sittenpä vetää, heidän häpeänsä.

Mä haluan tuntea lasteni kavereiden vanhemmat, ja kodit joissa he vierailevat. Suurin osa niistä löytyy joko omasta pihapiiristä tai muuten lähistöltä. Ja tutustuminen alkoi jo vuosikausia sitten, kun lapset oli vielä kotihoidossa & osuttiin samaan aikaan hiekkalaatikolle, tai kun lapset oli pieniä päiväkotilaisia ja samaan aikaan vietiin & haettiin muksujamme.

Joku toinen ei pystyisi koskaan harrastaa sellaista kuin sinä. Se juttu esim. että "kiusataan yhdessä kiusaajaa". se, että kykenee osallistumaan tällaisiin juorukerhoihin, vaatii tietynlaista luonnetta. Ei ole tuollaista piiriä olemassa, joka ei eläisi siitä, että samalla juorutaan ja syrjitäänkin. sinäkin olet oman piirn kanssa päättänyt että kenen lapset eivät ole kivoja ja kenen äidit eivät ole kivoja. Eivät kaikki halua osallistua näihin juorupiireihin. Juorupiirejähän ne ovat, jos sieltä ei voi jäädä pois ilman että tulee jonkinlaisen syrjimisen kohteeksi.

 

["jeps"]

Tuollaisten juorukerhojen hauskanpito perustuu aina siihen, että on joku joita syrjiä.

On olemassa joku joka ei kuulu mukaan. Muuten teillä olisi tylsää.

 

[Anatolia]

Kuinkahan moni täälläkin palstalla olevista olisi kiitollinen tuollaisesta ringissä. Ainakin ne kymmenet jotka vuosien varrella ovat surkutelleet kun ei ole ketään kuka lasta katsoisi esim kun joutui lähtemään synnyttämään, ja mies on tuöreissulla ties kuinka kaukana eikä ole ketään kuka pääsisi lasta hoitamaan.

Sama kävi kyllä mielessä. Mutta se on se vastavuoroisuus; pitäisi vuorostaan olla myös avuksi muille, ja se ei moneltakaan onnistu.

Useissa "yhyy, ei ole tukiverkkoa"- ketjuissa olen ehdottanut ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksia kavereiden/tuttujen/naapureiden kesken. Että punoisi sen tukiverkon itse. Lähes poikkeuksetta vastaus on että "mutku en mä ehdi/jaksa sitten muiden lapsia hoitaa...". Niinpä. Miten voi olettaa saavansa apua itse, jos ei sitä myöskin anna? Tässä elämässä ei loppupeleissä saa paljoakaan tuosta vaan, ilmaiseksi, ilman vaivannäköä.

 

["huh"]

Sama kävi kyllä mielessä. Mutta se on se vastavuoroisuus; pitäisi vuorostaan olla myös avuksi muille, ja se ei moneltakaan onnistu.

Useissa "yhyy, ei ole tukiverkkoa"- ketjuissa olen ehdottanut ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksia kavereiden/tuttujen/naapureiden kesken. Että punoisi sen tukiverkon itse. Lähes poikkeuksetta vastaus on että "mutku en mä ehdi/jaksa sitten muiden lapsia hoitaa...". Niinpä. Miten voi olettaa saavansa apua itse, jos ei sitä myöskin anna? Tässä elämässä ei loppupeleissä saa paljoakaan tuosta vaan, ilmaiseksi, ilman vaivannäköä.

Itselläni tökkii se, että pitäisi jonkun kanssa olla tekemisissä vain siksi, että saattaisin hyötyä hänestä jossakin vaiheessa. Mielestäni ihmissuhdetta ei voi rakentaa sellaiselle pohjalle enkä todellakaan jaksa tuhlata aikaani sellaisiin ihmisiin, joista en ihmisinä pidä ja ole kiinnostunut. En siis koskaan ole ymmärtänyt näitä varoituksen sanoja, joita jaellaan niille, jotka eivät pidä yhteyttä sukulaisiinsa, tutustu naapureihinsa tai yritä ystävystyä kaikkien tuttavuutta tekevien kanssa.

Rahalla saa ja hevosella pääsee. Jos tarvitsen apua, ostan sitä palvelua tarjoavalta taholta tai olen ilman ja yritän pärjätä itse. Mutta ihmissuhteitani en rakenna sen varaan, että toisesta voisi olla minulle joskus apua ja hyötyä.

 

[juuh]

[QUOTE="huh";25903191]Itselläni tökkii se, että pitäisi jonkun kanssa olla tekemisissä vain siksi, että saattaisin hyötyä hänestä jossakin vaiheessa. Mielestäni ihmissuhdetta ei voi rakentaa sellaiselle pohjalle enkä todellakaan jaksa tuhlata aikaani sellaisiin ihmisiin, joista en ihmisinä pidä ja ole kiinnostunut. En siis koskaan ole ymmärtänyt näitä varoituksen sanoja, joita jaellaan niille, jotka eivät pidä yhteyttä sukulaisiinsa, tutustu naapureihinsa tai yritä ystävystyä kaikkien tuttavuutta tekevien kanssa.

Rahalla saa ja hevosella pääsee. Jos tarvitsen apua, ostan sitä palvelua tarjoavalta taholta tai olen ilman ja yritän pärjätä itse. Mutta ihmissuhteitani en rakenna sen varaan, että toisesta voisi olla minulle joskus apua ja hyötyä.[/QUOTE]
Iso peesi tälle.

 

[juuh]

Iso peesi tälle.

Jos en pidä jostain ihmisestä, en koe myöskään mitään tarvetta työntää lapsiani hänen helmoihinsa, oli se ihminen sukulainen, lapsen harrastuskaverin vanhempi, perhekerhotuttava jne.

Lapsia tehdään sen verran että n e itse jaksaa hoitaa. Jos jotain yllättävää sattuu niin täytyy toivoa etä yhteiskunta auttaa. Jos ei auta, niin ehkä joku toinen.

Kenenkään persettä en nuole sen toivossa, että joskus jotain apua tai hyötyä tulisi itselle.

 

[Elli Karamelli]

Ja jos sanoo pelkän ein on turha itkeä, että ei tulla enää puhumaan ja tervehdyksetkin on vaisuja.

Selittämällä voi säilyttää ystävälliset välit.

:headwall:

 

[Elli Karamelli]

[QUOTE="huh";25903191]Itselläni tökkii se, että pitäisi jonkun kanssa olla tekemisissä vain siksi, että saattaisin hyötyä hänestä jossakin vaiheessa. Mielestäni ihmissuhdetta ei voi rakentaa sellaiselle pohjalle enkä todellakaan jaksa tuhlata aikaani sellaisiin ihmisiin, joista en ihmisinä pidä ja ole kiinnostunut. En siis koskaan ole ymmärtänyt näitä varoituksen sanoja, joita jaellaan niille, jotka eivät pidä yhteyttä sukulaisiinsa, tutustu naapureihinsa tai yritä ystävystyä kaikkien tuttavuutta tekevien kanssa.


Rahalla saa ja hevosella pääsee. Jos tarvitsen apua, ostan sitä palvelua tarjoavalta taholta tai olen ilman ja yritän pärjätä itse. Mutta ihmissuhteitani en rakenna sen varaan, että toisesta voisi olla minulle joskus apua ja hyötyä.[/QUOTE]


tälle

 

[Anatolia]

[QUOTE="huh";25903191]Itselläni tökkii se, että pitäisi jonkun kanssa olla tekemisissä vain siksi, että saattaisin hyötyä hänestä jossakin vaiheessa. Mielestäni ihmissuhdetta ei voi rakentaa sellaiselle pohjalle enkä todellakaan jaksa tuhlata aikaani sellaisiin ihmisiin, joista en ihmisinä pidä ja ole kiinnostunut. En siis koskaan ole ymmärtänyt näitä varoituksen sanoja, joita jaellaan niille, jotka eivät pidä yhteyttä sukulaisiinsa, tutustu naapureihinsa tai yritä ystävystyä kaikkien tuttavuutta tekevien kanssa.

Rahalla saa ja hevosella pääsee. Jos tarvitsen apua, ostan sitä palvelua tarjoavalta taholta tai olen ilman ja yritän pärjätä itse. Mutta ihmissuhteitani en rakenna sen varaan, että toisesta voisi olla minulle joskus apua ja hyötyä.[/QUOTE]
En minäkään pidä lähipiirissäni ihmisiä, joista en pidä. Mutta pidän aika monesta naapuristani, lasteni ystävien vanhemmista, yms.

Minä en myöskään koskaan valita, että kun ei ole ollenkaan tukiverkkoa. Palstalla ne, jotka valittaa (yhyy minne lapset kun synnytän, yhyy pitäisi päästä lääkäriin mutta kuka ottaisi lapset siksi aikaa) on aina poikkeuksetta sellaisia, jotka ei ole väleissä naapureiden kanssa, ei työkavereiden kanssa, eivät tunne lastensa kavereiden vanhempia, jne. Ja kun niille ehdottaa että kysy apua naapurilta, niin vastaus on että "no en, sitten mä joudun joskus hoitamaan sen lapsia". No älä kysy sitten, mutta älä myöskään ruikuta että kun ei ole ketään jota pyytäisi apuun...Rahaakaan niillä ei koskaan ole sen vertaa että saisivat lapsenhoitajan jostain MLL:stä.

Mun mielestä ei myöskään voi olla yhteiskunnan tehtävä järjestää kaikkea. Missä vaiheessa ihmisen oma vastuu loppui kokonaan?

 

[juuh]

En minäkään pidä lähipiirissäni ihmisiä, joista en pidä. Mutta pidän aika monesta naapuristani, lasteni ystävien vanhemmista, yms.

Minä en myöskään koskaan valita, että kun ei ole ollenkaan tukiverkkoa. Palstalla ne, jotka valittaa (yhyy minne lapset kun synnytän, yhyy pitäisi päästä lääkäriin mutta kuka ottaisi lapset siksi aikaa) on aina poikkeuksetta sellaisia, jotka ei ole väleissä naapureiden kanssa, ei työkavereiden kanssa, eivät tunne lastensa kavereiden vanhempia, jne. Ja kun niille ehdottaa että kysy apua naapurilta, niin vastaus on että "no en, sitten mä joudun joskus hoitamaan sen lapsia". No älä kysy sitten, mutta älä myöskään ruikuta että kun ei ole ketään jota pyytäisi apuun...Rahaakaan niillä ei koskaan ole sen vertaa että saisivat lapsenhoitajan jostain MLL:stä.

Mun mielestä ei myöskään voi olla yhteiskunnan tehtävä järjestää kaikkea. Missä vaiheessa ihmisen oma vastuu loppui kokonaan?

Hei ei jaksa oikeasti tätä. Sun penikkas hoitaa sun vanhempas kun tarve on. Itsekään et maksaisi monta sataa euroa vaikka mökkiviikonlopusta jonka MLL kustantaa.

Kaikilla lapsilla ei ole hyviä isovanhempia, ja sellaiset vanhemmat usein väsyvät eivätkä jaksa samalla tavalla tutustua kuin ne, joilla on vanhemmat lähellä auttelemassa.

Kuulostat ylimieliseltä ja leuhkalta.

 

[maisunen]

Onko kyseessä kenties Kerava..? Nimim. kokemusta on, pyydettiin hoitorinkiin.. kyseenalaista porukkaa oli muutenkin, onneksi muutimme pois.

Enkä itse muutenkaan vahtisi kenenkään lapsia.

 

[Anatolia]

Hei ei jaksa oikeasti tätä. Sun penikkas hoitaa sun vanhempas kun tarve on. Itsekään et maksaisi monta sataa euroa vaikka mökkiviikonlopusta jonka MLL kustantaa.

Kaikilla lapsilla ei ole hyviä isovanhempia, ja sellaiset vanhemmat usein väsyvät eivätkä jaksa samalla tavalla tutustua kuin ne, joilla on vanhemmat lähellä auttelemassa.

Kuulostat ylimieliseltä ja leuhkalta.

Sinä taas kuulostat sellaiselta, etten ihmettele jos sulla ei ole kaveripiiriä joka lapsiasi hoitaisi . Juuri sellaiselta "helppohan sulla on kun..."- rutisijalta, joka kuvittelee että tukiverkko on yhtä kuin isovanhemmat tai ei mitään.

En maksaisi MLL:lle senttiäkään, en. Mulla kun on ystäviä ja vanhemmat jotka ovat apuna tarvittaessa. Ja mä taas vuorostani hoidan kavereiden lapsia kun heillä on tarvetta, joten heidänkään ei tarvitse MLL:lle maksaa vaikka heillä ei satukaan olemaan isovanhempia apuna...minä olen jengistä ainoa jolla on ne isovanhemmat elämässä mukana.

Jos ei jaksa tutustua ihmisiin, jos ei kiinnosta jutella naapureiden kanssa yms, niin hittoako sitten rutisee että ei ole ketään joka auttaisi. Ei mullakaan olisi tätä kaveriapuporukkaa, jos en olisi jaksanut olla avuksi heille ja tutustua. Vuoroin vieraissa. Jos rapsutat mun selkää niin mä rapsutan sun. Vastavuoroisuutta. Ihmisten välistä kanssakäymistä. Sosiaalisuutta. Yhteisöllisyyttä.

Tänäkin viikonloppuna toinen lapsistani oli yhden verkoston osan luona yökylässä. Ihanaa . Vapautta, laatuaikaa vain toisen lapsen kanssa.

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="huh";25903191]Itselläni tökkii se, että pitäisi jonkun kanssa olla tekemisissä vain siksi, että saattaisin hyötyä hänestä jossakin vaiheessa. Mielestäni ihmissuhdetta ei voi rakentaa sellaiselle pohjalle enkä todellakaan jaksa tuhlata aikaani sellaisiin ihmisiin, joista en ihmisinä pidä ja ole kiinnostunut. En siis koskaan ole ymmärtänyt näitä varoituksen sanoja, joita jaellaan niille, jotka eivät pidä yhteyttä sukulaisiinsa, tutustu naapureihinsa tai yritä ystävystyä kaikkien tuttavuutta tekevien kanssa.

Rahalla saa ja hevosella pääsee. Jos tarvitsen apua, ostan sitä palvelua tarjoavalta taholta tai olen ilman ja yritän pärjätä itse. Mutta ihmissuhteitani en rakenna sen varaan, että toisesta voisi olla minulle joskus apua ja hyötyä.[/QUOTE]
No sulla on rahaa, mutta palstalla monesti saa jotain MLL:n hoitajaa ehdottaessaan vastaukseksi, että sellaista joko ei paikkakunnalla ole tai sitten ei ole varaa maksaa. Minäkin ketjua lukiessani ajattelin, että tällaisesta mammaringistä voi olla apua juuri esim silloin, jos lähtö synnärille tulee keskellä yötä ja isovanhemmat ovat sairaana. Saa sen ukkokultansakin mukaan synnytykseen, kun ei hänen tarvitse jäädä isompaa lasta hoitamaan.

Ymmärrän sen, että ap:llä ei ole aikaa eikä tarvetta yhteisöllisyydelle juuri nyt, mutta mä en uskaltaisi ikinä ajatella, että mulla ei olisi koskaan elämässäni tarvetta yhteisöllisyydelle. Koskaan ei tiedä, mitä elämässä tapahtuu.

 

[Eedla]

Onneksi meidän taloyhtiössä ei oo mitään tuollaisia. Mutta siis mun mielestä ei oo mitään syytä loukkaantua vaikka ap ei haluakaan osallistua. Mun mielestä tuollaiseen osallistuminen pitää olla täysin vapaaehtoista eikä kieltäytyjää saa ruveta sen takia syrjimään.

 

[täten on tähkät]

Hei ei jaksa oikeasti tätä. Sun penikkas hoitaa sun vanhempas kun tarve on. Itsekään et maksaisi monta sataa euroa vaikka mökkiviikonlopusta jonka MLL kustantaa.

Kaikilla lapsilla ei ole hyviä isovanhempia, ja sellaiset vanhemmat usein väsyvät eivätkä jaksa samalla tavalla tutustua kuin ne, joilla on vanhemmat lähellä auttelemassa.

Kuulostat ylimieliseltä ja leuhkalta.

Et tajunnut lainaamasi jutun pointtia. Pointtihan on se, että kaivattu "yhteisöllisyys" tai "tukiverkostot" ei ole vain rusinat pullasta mulle-mulle-apua, vaan vuorovaikutuksessa olemista, antamista ja sietämistä. Leuhkaa on sanoa että en koskaan tarvitse mitään, en pidä muista ihmisistä kuin itsestäni ja lapsestani ja joskus miehestäni, siksi minun ei tarvitse ylläpitää sosiaalisia suhteita, ei auttaa ketään, ei sietää erilaisia tai tyhmiä tai eri asioita harrastavia ihmisiä. Leuhkaa on kuvitella olevansa ikuisesti itseriittoinen; samat tyypit sitten tosiaan itkee kun ei kukaan auta eikä ole ketään tuttuja jolle viedä lapsi kun menee synnyttämään toista, tai ketään jolta voisi pyytää kyytiä kun auto on rikki... Jos auttaisi toisia, antaisi energiaansa ja aikaansa hyvyyspankkiin, siitä voisi sitten taas toivoa apuja saavansakin. Sillai me monet täällä maailmassa toimitaan, mutta kaikkihan ei sitä koe tarpeelliseksi; silloin voi kyllä katsoa peiliin kun on pulassa.

 

["vieras"]

Jos muuten tuo mammarinki ei ahdistaisi jo, niin sen puolesta todella, että laittaisi oman yksivuotiaansa käytännöllisesti katsottuna tuntemattomien hoidettavaksi.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";25903470]Jos muuten tuo mammarinki ei ahdistaisi jo, niin sen puolesta todella, että laittaisi oman yksivuotiaansa käytännöllisesti katsottuna tuntemattomien hoidettavaksi.[/QUOTE]
Ja minusta se on todella keinotekoista yhteisöllisyyden rakentamista, että ilman ihmissuhteita vaan kylmästi mennään johonkin rinkiin mukaan hyödyn vuoksi. Aito yhteisöllisyys on hieman hienovaraisempaa ja sen rakentaminen kestää kauemmin.

 

[juuh]

Et tajunnut lainaamasi jutun pointtia. Pointtihan on se, että kaivattu "yhteisöllisyys" tai "tukiverkostot" ei ole vain rusinat pullasta mulle-mulle-apua, vaan vuorovaikutuksessa olemista, antamista ja sietämistä. Leuhkaa on sanoa että en koskaan tarvitse mitään, en pidä muista ihmisistä kuin itsestäni ja lapsestani ja joskus miehestäni, siksi minun ei tarvitse ylläpitää sosiaalisia suhteita, ei auttaa ketään, ei sietää erilaisia tai tyhmiä tai eri asioita harrastavia ihmisiä. Leuhkaa on kuvitella olevansa ikuisesti itseriittoinen; samat tyypit sitten tosiaan itkee kun ei kukaan auta eikä ole ketään tuttuja jolle viedä lapsi kun menee synnyttämään toista, tai ketään jolta voisi pyytää kyytiä kun auto on rikki... Jos auttaisi toisia, antaisi energiaansa ja aikaansa hyvyyspankkiin, siitä voisi sitten taas toivoa apuja saavansakin. Sillai me monet täällä maailmassa toimitaan, mutta kaikkihan ei sitä koe tarpeelliseksi; silloin voi kyllä katsoa peiliin kun on pulassa.

En ole koskaan itkenyt lastenhoitoapua täällä. Mutta ymmärrän niitä jotka sitä itkevät enkä koe että sellainen, jolla on tukiverkkoa olisi jotenkin parempi ihminen.

Koskka tiedän, että harva pienten lasten äiti oikeasti jaksaa ottaa vieraita lapsia hoidettavakseen. Lähes aina se hoitoapu tulee kyllä omilta tai puolison vanhemmilta. Aika harva pienten lasten äiti edes haluaa antaa pieniä lapsia tutuille hoitoon.

 

[endie2]

teki niin tai näin, on se aina väärinpäin.
kumarrat toisille, pyllistät muille.

ja mitä näitä on :xmas:

 

["vieras"]

Ei sellainen tukiverkko ole mitään kotoisin, jossa on ties mitä kummin kaimoja ja naapureiden sukulaisia, joille lapsi tungetaan. Niiden ihmisten pitää olla hyvin tuttuja ja luotettavia.

 

[juuh]

Kuka haluaa antaa arvokkaimpansa, oman lapsen, johonkin rinkiin hoitoon ihmisille, jotka juoruavat ja kiusaavat, jos ei siihe osallistu?

 

[juuh]

Ja kyllä, olen maksanut rahalla MLL:n hoitoavusta. En itse koe että pikkulapsiaikana olisin jaksanut hoitaa vieraita joten en ole sitä odottanut muiltakaan.

Koiranulkoilutukset ja talonvahtimiset tietysti ok

Ja kyllä, olen täysin ilmaiseksi hoitanut tuttujen lapsia kun omia lapsia ei ollut. Vain mielenkiinnosta ja koska minuun luotettiin ja pyydettiin. tosin miehen kanssa yhdessä. Yksin en olisi ehkä uskaltanut.

 

[Anatolia]

Kuka haluaa antaa arvokkaimpansa, oman lapsen, johonkin rinkiin hoitoon ihmisille, jotka juoruavat ja kiusaavat, jos ei siihe osallistu?

Ei kukaan. Tai siis, en ainakaan minä antaisi. En etenkään 1-vuotiasta.

Siksi ymmärrän erittäin hyvin ap:tä.

Mutta koko keskustelu ringeistä ja tukiverkoista karkasi taas käsistä, ts. alkuperäisestä aiheesta livettiin...ei mitään uutta tällä palstalla . Tukiverkko voi koostua naapureista, ystävistä, työkavereista, lasten kavereiden vanhemmista, heistä kaikki mukavia ja luotettavia ihmisiä, joiden huostaan lapsensa voi huoletta jättää. Joihin on tutustuttu pikkuhiljaa, vuosien saatossa. Ei ne isovanhemmat oikeasti ole ainoa vaihtoehto.

 

[työssäkäyvä 2 lapsen äiti]

Oispa meidän taloyhtiössä tällainen hoitorinki! Riemusta kiljuen lähtisin mukaan. Kai sitten olen keskivertopalstailijaa yhteisöllisempi. Ja meillä on osallistuvat isovanhemmat. Mutta elämässä tosiaan voi sattua ja tapahtua eivätkä isovanhemmatkaan ikuisesti elä..

Mullekin tuli ensimmäisenä mieleen tätä ketjua lukiessa että lähes päivittäin joku täällä valittaa tukiverkkojen puutteesta ja sitten kun niitä olisi tarjolla niin ei kelpaa..