Meillä ei ole miehen kanssa mitään yhteistä...

[ihan turhispurku]

... eikä ole kyllä varmaan ikinä ollutkaan... Ollaan niin erilaisia ihmisiä kuin vaan olla voi. Suuresti kuitenkin toisiimme rakastuttiin aikanaan. Ei erilaisuus silloin ollut este. Keksimme yhteisiä juttuja tai teimme kompromisseja.

Nyt seitsemän vuoden yhdessäolon ja kahden lapsen jälkeen tuo erilaisuus alkaa näkymään arjessa. Tai tarkemminkin parisuhteessa. Vapaa-aikaa on vähän ja se vähä vietetään yleensä kumpikin omissa jutuissamme. En edes muista koska oltaisiin tehty jotain kahdestaan. Arki-iltanakin toinen katsoo tv:tä ja toinen on koneella tms. Viikonloppuisin jompi kumpi käy ulkona (yleensä mies)... Joskus yritetään katsoa jotain leffaa yhdessä.

Niin tuo lähti sitten tänäänkin ulos, vaikken olisi oikeastaan halunnut (en kyllä suoraan kieltänytkään) ja täällä minä sitten mietin ja surkuttelen, että miksi tuo ei halua viettää aikaa mun kanssani! On se jännä kuinka sitä voi parisuhteessakin olla näin yksinäinen. En epäile, etteikö tuo edelleen minua rakasta ja kyllä minäkin häntä. Mutta riittääkö se? Seitsemän vuotta sitten olin vielä varma että riittää...

 

[täällä toinen]

Mulla ajoittain samoja fiiliksiä. Itse olen lasten kanssa kotona, mies töissä. Viikonloppuisin mies haluaa tehdä mitä itse haluaa eli yleensä autourheilua, prätkän kanssa tms tms kavereillaan on. Mä oon AINA vaan kotona lasten kanssa. Tai no voin mennä mihin vaan, kunhan otan lapset mukaan. Iltaisin mies istuu koneella ja mä huolehdin lapsista. Onko tää vain väliaikaista vai onko menossa vain huonompaan? t:Yksinäinen parisuhteessa

 

Meillä taitaa olla ihan sama juttu, mutta sillä erolla, että minusta tuntuu etten yli puolet ajasta edes pidä miehestäni ihmisenä. Olen välillä miettinyt, etten olisi hetkeäkään kaveri ihmisen kanssa joka käyttäytyy kuten hän. Nyt sitä kuitenkin ollaan naimisissa ja lapsiakin on.

 

[sinkku]

Onneksi mulla ei ole enää noin.. mä riuhtaisin itseni lopulta irti. Jaksan paljon paremmin yksin lapsen kanssa kuin huonossa suhteessa. En ole katunut päätöstäni, joskus harmitellut vain sitä, että lapsi kärsi erosta.

 

[täällä toinen]

joo, mun mielestä mies on joskus yks kyrpä. En haluais olla sen kavereiden saappaissa. Joskus mietin miks mä valitsin tuon? mitä mä näinkään hänessä....
Toisaalta hän on suurenmoinen isä ja läheisyyttä antaa parhaansa mukaan, ehkä mä vaadin liikaa.
Mut et saoja asioita olen miettinyt kuin sinäkin.

 

[ap]

Mulla ajoittain samoja fiiliksiä. Itse olen lasten kanssa kotona, mies töissä. Viikonloppuisin mies haluaa tehdä mitä itse haluaa eli yleensä autourheilua, prätkän kanssa tms tms kavereillaan on. Mä oon AINA vaan kotona lasten kanssa. Tai no voin mennä mihin vaan, kunhan otan lapset mukaan. Iltaisin mies istuu koneella ja mä huolehdin lapsista. Onko tää vain väliaikaista vai onko menossa vain huonompaan? t:Yksinäinen parisuhteessa

Meillä mies kyllä viettää aikaa lastenkin kanssa. Vie näitä ulos varsinkin viikonloppuisin. Mutta sekin on sitten sellaista aikaa että minä teen jotain muuta (yleensä siivoan kun kerrankin rauhassa saan). Eli siinäkään ei toimita perheenä/parina. En tiedä... Ehkä tämä tunne on väliaikaista... Olen kyllä yrittänyt tästä miehelle puhuakin, muttei se tunnu ymmärtävän. Kun se vaan tietäisi kuinka paljon mulle merkitsisi jos jonakin viikonloppuna hän sanoisi ihan vapaaehtoisesti että mitä jos tehtäisiin jotain kahdestaan? Eikä silläkään niin väliä, että mitä!

 

[täällä toinen]

Ap onko teillä minkä ikäisiä lapsia?

 

[ap]

Ap onko teillä minkä ikäisiä lapsia?

3v. ja 1,5v.

 

[täällä toinen]

Meillä 2 ja 4 vuotiaat. Ollaan oltu yli 12v yhdessä, 6v naimisissa. Ehkä tää on vain tätä aikaa kun on pieniä lapsia ja ollaan oltu niin kauan yhdessä, mennään rutiineilla. Mut joskus herään ajattelemaan, mitä tiedän miehestäni. Tunnenko häntä oikeasti?

 

Onneksi mulla ei ole enää noin.. mä riuhtaisin itseni lopulta irti. Jaksan paljon paremmin yksin lapsen kanssa kuin huonossa suhteessa. En ole katunut päätöstäni, joskus harmitellut vain sitä, että lapsi kärsi erosta.

Juuri lasten takia minä olen tässä suhteessa sinnitellyt. Olen myös miettinyt, että pitäisikö suoraan todeta, että eletään sitten kulissia, niin loppuisi nämä iänikuiset pettymiset.

 

[aikuiset ihmiset!]

Mä en halua syytellä ENKÄ haastaa riitaa, mutta ihan oikeesti hyvät ihmiset. MIKSI pitää lisääntyä sellaisen miehen kanssa, joka ei ole itselle täysi kymppi?

 

[hmmm]

Etkö sä vois olla se joka ehdottaa sitä kahdenkeskistä juttua..

 

[vieras]

Mä en halua syytellä ENKÄ haastaa riitaa, mutta ihan oikeesti hyvät ihmiset. MIKSI pitää lisääntyä sellaisen miehen kanssa, joka ei ole itselle täysi kymppi?

Montako 10:n miestä sulla oli rivissä valittavana, kun lisääntymiskysymys tuli ajankohtaiseksi?

 

[dingdong]

Mä en halua syytellä ENKÄ haastaa riitaa, mutta ihan oikeesti hyvät ihmiset. MIKSI pitää lisääntyä sellaisen miehen kanssa, joka ei ole itselle täysi kymppi?

Montako 10:n miestä sulla oli rivissä valittavana, kun lisääntymiskysymys tuli ajankohtaiseksi?

No olin sen verran viisas, etten ottanut ekaa joka sattui vastaan tulemaan... *huoh*

 

[tuttu tilanne]

Onko teillä mahdollisuutta ottaa lapsille joku hoitaja, että pääsisitte kaksistaan johonkin? Niitä yhteisiä tekemisíiä olisi hyvä aktiivisesti järjestää. Toisaalta lasten ollessa noin pieniä tuo tilanne on aika luonnollinen, lasten kasvaessa asia helpottuu.

 

[täällä toinen]

Mä en halua syytellä ENKÄ haastaa riitaa, mutta ihan oikeesti hyvät ihmiset. MIKSI pitää lisääntyä sellaisen miehen kanssa, joka ei ole itselle täysi kymppi?

Oli se silloin..... time changes.

 

[ihmetys täälläkin]

Mä en halua syytellä ENKÄ haastaa riitaa, mutta ihan oikeesti hyvät ihmiset. MIKSI pitää lisääntyä sellaisen miehen kanssa, joka ei ole itselle täysi kymppi?

Oli se silloin..... time changes.

"Meillä ei ole miehen kanssa mitään yhteistä.
... eikä ole kyllä varmaan ikinä ollutkaan..."

 

[blind]

Mä en halua syytellä ENKÄ haastaa riitaa, mutta ihan oikeesti hyvät ihmiset. MIKSI pitää lisääntyä sellaisen miehen kanssa, joka ei ole itselle täysi kymppi?

Koska täyttä kymppiä ei ole olemassa, ihmiset on ihmisiä. Rakkaus ON sokea! Miltä tuntuu rakastua täydellisesti epätäydelliseen ihmiseen? Ihanalta..

 

[ap]

Me ei olla edes naimisiin asti päästy, siitä on kyllä puhuttu... Juuri nyt en ole edes varma haluanko. Välillä on vaan sellainen haamu-olo koko suhteessa. Mietin että huomaisko tuo ollenkaan jos vaikka ajaisin pääni kaljuksi. Siis tuntuu että ainoat asiat mistä puhutaan on raha, lapset ja miehen työt. Onkohan mua olemassa ollenkaan sen maailmassa? Kai se ruuan puuttumisen huomaisi jos ei muuta... :xmas:

Kai se on tähän kotona olemiseen liittyvä juttu. Tavallaan kaipaisi ihan hirveästi sitä aikuista seuraa kun juttelee kaiket päivät 3-vuotiaan kanssa prinsessoista... Ja sitten kun se kauan odotettu viikonloppu tulee ja mies valitsee mieluummin saunaillan kavereiden kanssa niin minä en osaa edes kieltää, vaikka se aina kysyykin että onhan mulle ihan ok. Tulee vaan jotenkin sellanen tyhjä olo, että mene sitten jos haluat, mitäs minä... Täällähän minä istun joka ilta yksinäni oli arki tai viikonloppu ja vahdin ettei meidän kullanmurut näe pahoja unia...

 

[ap]

Mä en halua syytellä ENKÄ haastaa riitaa, mutta ihan oikeesti hyvät ihmiset. MIKSI pitää lisääntyä sellaisen miehen kanssa, joka ei ole itselle täysi kymppi?

Oli se silloin..... time changes.

"Meillä ei ole miehen kanssa mitään yhteistä.
... eikä ole kyllä varmaan ikinä ollutkaan..."

Ei meillä ole ikinä ollut juuri yhteisiä kiinnostuksen kohteita mutta ei se ole ennen meitä rassannutkaan koska jaksettiin aikanaan nähdä paljon vaivaa sen parisuhteen eteen muuten! Ajat muuttuvat ja pienten lasten kanssa aika on kortilla. Rakkautta ei puutu, vain yhteistä aikaa ja voimaa käyttää se aika hyväksi.

Kiitos nyt kuitenkin varsin hyödyllisestä kommentista...

 

[vieras]

Me ei olla edes naimisiin asti päästy, siitä on kyllä puhuttu... Juuri nyt en ole edes varma haluanko. Välillä on vaan sellainen haamu-olo koko suhteessa. Mietin että huomaisko tuo ollenkaan jos vaikka ajaisin pääni kaljuksi. Siis tuntuu että ainoat asiat mistä puhutaan on raha, lapset ja miehen työt. Onkohan mua olemassa ollenkaan sen maailmassa? Kai se ruuan puuttumisen huomaisi jos ei muuta... :xmas:

Kai se on tähän kotona olemiseen liittyvä juttu. Tavallaan kaipaisi ihan hirveästi sitä aikuista seuraa kun juttelee kaiket päivät 3-vuotiaan kanssa prinsessoista... Ja sitten kun se kauan odotettu viikonloppu tulee ja mies valitsee mieluummin saunaillan kavereiden kanssa niin minä en osaa edes kieltää, vaikka se aina kysyykin että onhan mulle ihan ok. Tulee vaan jotenkin sellanen tyhjä olo, että mene sitten jos haluat, mitäs minä... Täällähän minä istun joka ilta yksinäni oli arki tai viikonloppu ja vahdin ettei meidän kullanmurut näe pahoja unia...

Mee töihin niin on sullakin jotain puhuttavaa ja seuraa.

 

[täällä toinen]

Mä en halua syytellä ENKÄ haastaa riitaa, mutta ihan oikeesti hyvät ihmiset. MIKSI pitää lisääntyä sellaisen miehen kanssa, joka ei ole itselle täysi kymppi?

Oli se silloin..... time changes.

"Meillä ei ole miehen kanssa mitään yhteistä.
... eikä ole kyllä varmaan ikinä ollutkaan..."

Tuo on AP:n tekstiä. Puhuin vain omasta puolestani. Opettele lukemaan.

 

[ap]

Etkö sä vois olla se joka ehdottaa sitä kahdenkeskistä juttua..

Olenkin ainoa joka niitä ehdottaa... Yleensä ne sitten siirtyvät jonnein harmaaseen tulevaisuuteen.

 

[ap]

Me ei olla edes naimisiin asti päästy, siitä on kyllä puhuttu... Juuri nyt en ole edes varma haluanko. Välillä on vaan sellainen haamu-olo koko suhteessa. Mietin että huomaisko tuo ollenkaan jos vaikka ajaisin pääni kaljuksi. Siis tuntuu että ainoat asiat mistä puhutaan on raha, lapset ja miehen työt. Onkohan mua olemassa ollenkaan sen maailmassa? Kai se ruuan puuttumisen huomaisi jos ei muuta... :xmas:

Kai se on tähän kotona olemiseen liittyvä juttu. Tavallaan kaipaisi ihan hirveästi sitä aikuista seuraa kun juttelee kaiket päivät 3-vuotiaan kanssa prinsessoista... Ja sitten kun se kauan odotettu viikonloppu tulee ja mies valitsee mieluummin saunaillan kavereiden kanssa niin minä en osaa edes kieltää, vaikka se aina kysyykin että onhan mulle ihan ok. Tulee vaan jotenkin sellanen tyhjä olo, että mene sitten jos haluat, mitäs minä... Täällähän minä istun joka ilta yksinäni oli arki tai viikonloppu ja vahdin ettei meidän kullanmurut näe pahoja unia...

Mee töihin niin on sullakin jotain puhuttavaa ja seuraa.

Joo, kiitos vain sekin on ihan pian ajankohtaista.

 

[vieras]

Mä en halua syytellä ENKÄ haastaa riitaa, mutta ihan oikeesti hyvät ihmiset. MIKSI pitää lisääntyä sellaisen miehen kanssa, joka ei ole itselle täysi kymppi?

Montako 10:n miestä sulla oli rivissä valittavana, kun lisääntymiskysymys tuli ajankohtaiseksi?

Tarviiko niitä rivissä olla? Ensin karsitaan treffeillä ja valitaan paras,sitten lisäännytään.So f........g simple! ja turha narista kyllästymistä,sitähän toi monella on! Jutelkaa miehenne kans ja sanokaa itse mitä haluatte! Mies EI OLE AJATUSTENLUKIJA kuten nainen kuvittelee olevansa!!!!Tilanne ei parane tänne narisemalla! Valinnanvaraa riittää,ylensä parit painivatkin "samoissasarjoissa"=D