E
Epävarma
Vieras
Heippa Ellit,
Mitäs tykkäätte tällaisesta kuviosta, että miehellä on kaverina nainen jonka kanssa se on seurustellut 2 kk. Tosin jo ennen meitä?
Mies joutui tälle "kaverilleen" valehtelemaan ensimmäisen puoli vuotta meidän seurustelusta. Ei siis kertonut naiselle, että hän seurustelee, vaan minunkin piti/tää valehdella tyypille, että olemme seurustelleet vähemmän aikaa kun oikeasti olemme. Me olemme olleet avoliitossa jo 3 vuotta, mutta naiselle saa sanoa että 2,5 vuotta. Nainen oli kuulemma niin rakastunut mieheeni ja mies ei halua loukata naista. Mä kun en ymmärrä miten naista loukkaa se, että me olemme alkaneet seurustelemaan kuitenkin vasta puoli vuotta sen jälkeen kun he erosivat. Ja he olivat kimpassa VAIN 2 kuukautta :O
Olen tavannut naisen karran ohimennen kun vaadin esittelyä kun nainen nähtiin (mies ei varmaan olisi halunnut esitellä). Naisella on lapsi jota mies sanoo tapaavansa, mutta hei, voiko se olla perimmäinen syy?
Mua vaan häiritsee, että tarvii kaveerata tällaisen tyypin kanssa jolle ei voi kertoa totuutta meistä.
Mä en vaan ymmärrä mitä mies tästä saa? Ihailua, palvontaa vai kenties jotain muuta?
Mies kuitenkin sanoo, että suhde on täysin platoninen. Kuulemma kun on erottu niin sitten ollaan erottu ja on kuulemma sama kun miespuolista kaveria kävisi tervehtimässä.
Miten musta vaan tuntuu että tässä ei ole kaikki oikein? Ja ärsyttää.
En ole kuitenkaan kovin mustasukkaista sorttia. Minulla on itselläkin mieskavereita, mutta ei mun tarvi valehdella heille, eikä tarvi jättää vastaamatta miehen puheluihin kun olen heitä morjestamassa. Meheni siis ei vastaa mulle kun on siellä kylässä...
Hiton outoa.
Mitäs raati sanoo?Olenko liian vainoharhainen vai?
Mitäs tykkäätte tällaisesta kuviosta, että miehellä on kaverina nainen jonka kanssa se on seurustellut 2 kk. Tosin jo ennen meitä?
Mies joutui tälle "kaverilleen" valehtelemaan ensimmäisen puoli vuotta meidän seurustelusta. Ei siis kertonut naiselle, että hän seurustelee, vaan minunkin piti/tää valehdella tyypille, että olemme seurustelleet vähemmän aikaa kun oikeasti olemme. Me olemme olleet avoliitossa jo 3 vuotta, mutta naiselle saa sanoa että 2,5 vuotta. Nainen oli kuulemma niin rakastunut mieheeni ja mies ei halua loukata naista. Mä kun en ymmärrä miten naista loukkaa se, että me olemme alkaneet seurustelemaan kuitenkin vasta puoli vuotta sen jälkeen kun he erosivat. Ja he olivat kimpassa VAIN 2 kuukautta :O
Olen tavannut naisen karran ohimennen kun vaadin esittelyä kun nainen nähtiin (mies ei varmaan olisi halunnut esitellä). Naisella on lapsi jota mies sanoo tapaavansa, mutta hei, voiko se olla perimmäinen syy?
Mua vaan häiritsee, että tarvii kaveerata tällaisen tyypin kanssa jolle ei voi kertoa totuutta meistä.
Mä en vaan ymmärrä mitä mies tästä saa? Ihailua, palvontaa vai kenties jotain muuta?
Mies kuitenkin sanoo, että suhde on täysin platoninen. Kuulemma kun on erottu niin sitten ollaan erottu ja on kuulemma sama kun miespuolista kaveria kävisi tervehtimässä.
Miten musta vaan tuntuu että tässä ei ole kaikki oikein? Ja ärsyttää.
En ole kuitenkaan kovin mustasukkaista sorttia. Minulla on itselläkin mieskavereita, mutta ei mun tarvi valehdella heille, eikä tarvi jättää vastaamatta miehen puheluihin kun olen heitä morjestamassa. Meheni siis ei vastaa mulle kun on siellä kylässä...
Hiton outoa.
Mitäs raati sanoo?Olenko liian vainoharhainen vai?