Miehen rasittavat kaverit jatkuvana riesana

[täysin ymmällään]

Ok, olen ehkä liian kiltti, tiedetään, mutta...no asiaan.

Olemme 23 ja 32 v avopari, asuneet yhdessä 2 v. En tiedä kauanko tätä enää jaksaa. Mies on okei, mutta hänellä on aivan käsittämätön kaveripiiri. Kaikenlaisia juopottelevia sovinistisika-mulkvisteja kaikki. Miten voi olla ettei yhtäkään fiksumpaa yksilöä. Tai on pari, mutta niitä näkee harvoin ja heillä on vaimot, näillä "perusporukkaan" kuuluvilla ei (en ihmettele).

Nytkin tässä talvella, melkein joka viikonloppu nämä rehjuajat tulevat meille heti perjantaina ja ovat meillä jopa sunnuntaiaamuun asti. Asumme keskustassa joten tästä on niin kätevä kyöriä baariin ja ei tarvi maksaa taksimaksuja yöllä.

Miten saan tämän loppumaan. Itse olen lähes absolutisti eikä miehenikään ole mikään juoppo, tosin pelkään miksikä hän muuttuu kun viihtyy tuollaisessa seurassa. En voi kutsua omia kavereitani meille koskaan koska joka viikonloppu tänne saattaa tulla ties mitä porukkaa. Minä opiskelen ja mies on töissä eli olen hiukan taloudellisesti riippuvainen miehestäni, mutta ei kai tämä nyt oikeuta tällaiseen.

 

[Erkki Epäkesko]

Ekkös sillon seurusteluaikana hiffaannu, että "koko paketti" tulee mukana.
Olkoonpa tämä sinullen opiksi

 

[oikeutus]

Minä opiskelen ja mies on töissä eli olen hiukan taloudellisesti riippuvainen miehestäni, mutta ei kai tämä nyt oikeuta tällaiseen.

Taloudellinen riippuvuus ei oikeuta eikä velvoita mihinkään. Oikeudellisessa mielessä asunnon omistajalla, tai jolla on esim. vuokrasopimuksen perusteella hallintaoikeus, on valta määrätä mitä asunnossa tapahtuu. Muussa tapauksessa asia on teidän yhteisesti sovittavissa, kahden osapuolen sopimuksen varainen. Siihen tarvitaan neuvottelutaitoa ja kykyä tehdä rakentavia ehdotuksia.

Haluatko nyt oikeudellisia neuvoja tai ohjeita sopimuksentekoon vai henkilökohtaisen vallan käyttöön tai sen rajoittamiseen?

 

[topi]

Ok, olen ehkä liian kiltti, tiedetään, mutta...no asiaan.

Olemme 23 ja 32 v avopari, asuneet yhdessä 2 v. En tiedä kauanko tätä enää jaksaa. Mies on okei, mutta hänellä on aivan käsittämätön kaveripiiri. Kaikenlaisia juopottelevia sovinistisika-mulkvisteja kaikki. Miten voi olla ettei yhtäkään fiksumpaa yksilöä. Tai on pari, mutta niitä näkee harvoin ja heillä on vaimot, näillä "perusporukkaan" kuuluvilla ei (en ihmettele).

Nytkin tässä talvella, melkein joka viikonloppu nämä rehjuajat tulevat meille heti perjantaina ja ovat meillä jopa sunnuntaiaamuun asti. Asumme keskustassa joten tästä on niin kätevä kyöriä baariin ja ei tarvi maksaa taksimaksuja yöllä.

Miten saan tämän loppumaan. Itse olen lähes absolutisti eikä miehenikään ole mikään juoppo, tosin pelkään miksikä hän muuttuu kun viihtyy tuollaisessa seurassa. En voi kutsua omia kavereitani meille koskaan koska joka viikonloppu tänne saattaa tulla ties mitä porukkaa. Minä opiskelen ja mies on töissä eli olen hiukan taloudellisesti riippuvainen miehestäni, mutta ei kai tämä nyt oikeuta tällaiseen.

Asioilla on yleensä aina kaksi puolta. Mitähän mieltä miehesi on omista pissis-ystävistäsi, joiden ainoa ambitio on ostaa laukkuja, vaatteita ja meikkejä, näyttää hyvältä, pokata ihanii kundei. "Siis, hei haloo. Hyvää päivää..."-tyyliin

Mietippä ite, omalle kohallesi!

 

[Havu]

Ei "koko paketti" tule mukana siinä vaiheessa kun seurustellaan vakavasti ja varsinkin kun jaetaan yhteinen asunto. Silloin tehdään kompromisseja ja yhdistetään elämäntyylit niin että molemmilla on hyvä olla yhdessä, ei niin että toinen elää kuin itse haluaa ja toinen vain sopeutuu.

 

[Mies]

Ota asia puheeksi ja kerro, mitä mieltä olet.
Sano ystävällesi, että teidän on aika siirtyä elämässä eteenpäin ja jättää entiset "leikkikaverit", jotka jarruttavat teidän menoa.
Tietenkin, jos vaadit jotain tällaista, on sinunkin luovuttava jostain, se on totuus, mieti mistä.
Yrittäkää keksiä uusi yhteinen harrastus, jota molemmat haluatte.
Vaihtakaa vaikka maisemaa, jos ei muu auta.
Opiskelusi rassaa miestäsi, muista antaa rakastavaa aikaa myös miehellesi.
Jos mikään ei muutu, niin viimeinen vaihtoehto on, että otat minuun yhteyttä.
Minä kyllä huolin sinut, eikä tarvi juoppokavereista enää välittää.

 

[Bizquit]

Minusta eka homma on se, että juttelet miehesi kanssa siitä, miten rasittavaa on, kun teillä ei ole normaalia kahdenkeskistä viikonloppuaikaa lainkaan. Jos mies on samaa mieltä, niin seuraava askel on se, että alatte ottaa sitä kahdenkeskistä aikaa. Jos on vaikeaa sanoa EI, niin sanokaa aluksi valkoisia valheita esim. että vanhempanne tulevat kylään, olette lähdössä mökille, vietätte kahdestaan seurustelunne vuosipäivää ja sitten ihan kylmästi vain ruuvaatte ovikellon irti ja nautitte kahdenkeskisestä olosta.

Voitte myös sanoa, että mennäänpä vaihteeksi jonkun kaverinne luokse eli joku sellainen, joka on teillä aina, niin pyytäkää, että voitte mennä hänen luokse yökylään. Sillä tavoin herättelette kaveripiiriä siihen, että ei ole itsestäänselvyys, että aina mennään teidän luokse yöksi.

Olen ollut samassa tilanteessa, sillä mieheni osti vanhempiensa omakotitalon hyvin nuorena. Sana kiersi kaveripiirissä ja parissa viikossa mies huomasi pitävänsä ryyppyluolaa, jonne hänen entiset koulukaverinsa yms. kerääntyivät. Kun aloimme seurustella, niin ilmoitin tylysti, että minä absolutistina en kyllä jaksa sietää sellaista menoa. Mies itse joi tosi vähän ja hänkin kärsi tilanteesta, mutta toisaalta nautti siitä, että hänet tunnettiin reiluna jätkänä. Minä kuitenkin herättelin miehen tajuamaan, että kyse on vain hyväksikäytöstä. "Kaverit" ovat loisia, jotka kärkkyvät ilmaista juomaa ja ilmaista ryyppypaikkaa, mutta jos heiltä pyytää palvelusta, niin mitään ei tapahdu. Meni jonkun verran aikaa, ennen kuin mies opetteli sanomaan kavereilleen ei. Mies alkoi nimittäin remontoida asuntoa ja hän pyysi kavereita talkooporukkaan ja siinä vaiheessa kaverit hävisivät. Kun iso remontti oli ohi, kaverit yritti tulla taas juomaan, mutta mies silloin sitten itse tajusi, että kaverit tosiaan vain hyväksikäyttivät häntä ja antoi stopin tulijoille.

Jos miehesi ei kärsi tilanteesta, niin silloin se on vain sinun ongelmasi. Haluatko itse sellaista? Kuinka kauan? Jos et saa miestä muuttamaan kauemmas, vaan aiotte pysyä tuossa asunnossa, niin sitten sinun pitää alkaa itse etsimään omia harrastuksia ja alat käymään yökylässä omilla kavereillasi.

 

[saunatonttu]

Itselläni oli samantapainen ongelma joskus. Ongelma räjähti käsiin kun muutimme saunalliseen asuntoon. Kyllä riitti saunakaljottelijaa joka viikonloppu. Puoli vuotta katselin ja lähdin.

 

[Ongelma oli ja meni]

Meillä oli sama ongelma, asuimme vielä rivitalossa, joten kuka vain pääsi pimputtamaan ovikelloa tai takomaan nyrkillä takaoveen tai ikkunoihin, jos emme "kuulleet" puhelinsoittoa. Aikamme otimme yövieraita, mutta sitten sanoimme yksissä tuumin vieraille, että hätätapauksessa voit tulla, mutta muuten ei, me emme ole majatalo.

Eli että tilanteeseen tulee muutos, on molempien oltava samaa mieltä pelisäännöistä, sillä jos miehesi ehdottomasti haluaa rymyeetut teille joka viikonloppu majoittaa ja sinä et, eikä kompromissit tule kysymykseen, hermot varmasti kiristyvät äärimmilleen. Mutta jutelkaa ja miettikää kompromisseja.

 

[6663]

OMG, mistä näitä naisia riittää jotka katselevat jos jonkinlaista menoa jopa kotonaan... Jos tuossa vaiheessa on niin "kiltti" (=tossun alla) ettei suutaan saa auki ja sanoisi kaksi sanaa "NYT RIITTÄÄ!" niin mieti 10 vuoden päästä mikä tilanne on... Miettikää nyt naiset edelleen myös omilla aivoilla ja pitäkää kiinni omanarvon tunteestanne myös parisuhteessa, ei ole kenenkään etu jos teistä tulee tossukoita joita voi polkea miten vaan!

 

[ap.]

OMG, mistä näitä naisia riittää jotka katselevat jos jonkinlaista menoa jopa kotonaan... Jos tuossa vaiheessa on niin "kiltti" (=tossun alla) ettei suutaan saa auki ja sanoisi kaksi sanaa "NYT RIITTÄÄ!" niin mieti 10 vuoden päästä mikä tilanne on... Miettikää nyt naiset edelleen myös omilla aivoilla ja pitäkää kiinni omanarvon tunteestanne myös parisuhteessa, ei ole kenenkään etu jos teistä tulee tossukoita joita voi polkea miten vaan!

Olet periaatteessa oikeassa. En vain voi/pysty kieltämään mieheltäni hänen kavereitaan, on tuntenut osan jo päiväkoti-iästä. Saisin nutturapää-justiinan maineen, jonka luo ei voi tuoda edes kavereita. Vähän vaikea selittää. En minäkään olisi kuvitellut olevani tällaisessa tilanteessa. Saunaa meillä ei onneksi ole, herran isä sentään, jos olisi, kuvittelisin just, kun miehet ravaa edestakaisin saunan-terassin (tupakilla ja viilentelemässä olusella) väliä ja lopulta tulisivat keittiöön syömään. Ruokaa en laita tuolle porukalle, olen aika huono ruoanlaittaja, pakastepitsaa, hamppareita, ja nakkeja saavat syödä, mutta en ala heille sentäs kokkailemaan mitään pihvejä tai kastikkeita. Kai minua pidetään huonona emäntänä kun ei ole kunnon ruokia...

Minä vetäydyn makuuhuoneeseen missä on tietsa, koulujuttujeni kanssa, ja silloin kun haluan olla yksin, katsoa tv:tä ym eli on mulla sentään jonkinmoinen rauha. Harmi kun olisi edes naisseuraa mutta ei taida olla pelkoa että heistä kukaan vakiintuisi

 

[6663]

Olet periaatteessa oikeassa. En vain voi/pysty kieltämään mieheltäni hänen kavereitaan, on tuntenut osan jo päiväkoti-iästä. Saisin nutturapää-justiinan maineen, jonka luo ei voi tuoda edes kavereita. Vähän vaikea selittää.

Ei tarvitse kieltää kavereita kokonaan mutta joku kohtuus tuohon toimintaan pitää löytyä. Ei tuo ole enää parisuhteessa olevan miehen käytöstä jos kaverit asuu teillä viikonloput! Ja muiden mielestä se on varmaan normaalia jos ovat sinkkuja. Tee nyt selväksi miehelle että miltä tuo sinusta tuntuu ja vaadi muutosta, älä pyydä muutosta vaan vaadi sitä! Jos et sanallisesti pysty niin kirjoita rehellisesti kirje ajatuksistasi. Kenenkään ei tarvitse kotonaan jatkuvasti lukkiutua yhteen huoneeseen siksi että mies on pässi!

 

[oikeutus]

En vain voi/pysty kieltämään mieheltäni hänen kavereitaan, on tuntenut osan jo päiväkoti-iästä.

Ei ole lainkaan kysymys kavereista vaan asumisesta. Ei ole kysymys kieltämisestä vaan sopimisesta. Ensimmäinen asia on pelkästään tiedustella mieheltä miten hän kokee tilanteen ja mitä hän haluaa tai ei halua. Ilman sitä tietoa et pääse eteenpäin. Ette silloin sovi asioista ja Sinä olet valinnut niin, että asioista ei sitten sovita.

Jos niin toimit, hylkäät ylivoimaisesti parhaan vaikutuskeinon ja on katsottava ettet ylipäätään halua mukaan päätöksentekoon yhteisistä asioista. Kaikki sitten vain tapahtuu ja osaksesi tulee sopeutua oloihin tai vetäytyä, lähteä.

Muut vaihtoehdot ennustavat surkeaa loppua, eikä Sinulla voi olla tilanteisiin juurikaan hallittavuutta.

Alkaa taas sataa niitä kiukutteluneuvoja, sanelupolitiikkaa, vaatimuksia, uhkauksia, kiristystä jne. Olette kumpikin sellaisessa asemassa että oikeuksia ei ole. Ei voi haastaa oikeuteen, mutta riitaa voi aina haastaa. Varmin tapa menettää mahdollisuutensa saavuttaa hyvä tulos.

Suosittelen sopimusneuvottelua!

 

[hmmmm (ei kirj.)]

Mainitset aloitusviestissä, että miehellä on pari fiksumpaa kaveria joilla vaimot, eikä näitä näissä ryyppäjäisissä näy. Mitä jos ehdottaisit miehelle, että seuraavana viikonloppuna kutsut nämä pari pariskuntaa teille vaimoineen päivineen iltaa istumaan ja teette hyvät sapuskat. Näin pääset keskustelun alkuun, ja jos tuo toteutuu, ehkä mieskin alkaa funtsia mikä on järkevää avioparin viikonlopunviettoa.

Eihän tuossa ole mitään järkeä, että miehesi pitää salakapakkaa ja motellia jollekin ryyppyremmille joka viikonloppu ja sinä et voi omassa kodissasi opiskella ja katsoa telkkaria olkkarissa. Minä alkaisin pohtia, mistä miehellä kiikastaa, jos moista poikamiesryyppäjäishommaa edes viitsii joka viikonloppu katsella. Ei se ole aikuisen itsenäisen miehen toimintaa.

 

[ap.]

Mainitset aloitusviestissä, että miehellä on pari fiksumpaa kaveria joilla vaimot, eikä näitä näissä ryyppäjäisissä näy. Mitä jos ehdottaisit miehelle, että seuraavana viikonloppuna kutsut nämä pari pariskuntaa teille vaimoineen päivineen iltaa istumaan ja teette hyvät sapuskat. Näin pääset keskustelun alkuun, ja jos tuo toteutuu, ehkä mieskin alkaa funtsia mikä on järkevää avioparin viikonlopunviettoa.

Eihän tuossa ole mitään järkeä, että miehesi pitää salakapakkaa ja motellia jollekin ryyppyremmille joka viikonloppu ja sinä et voi omassa kodissasi opiskella ja katsoa telkkaria olkkarissa. Minä alkaisin pohtia, mistä miehellä kiikastaa, jos moista poikamiesryyppäjäishommaa edes viitsii joka viikonloppu katsella. Ei se ole aikuisen itsenäisen miehen toimintaa.

Olen ehdottanut tuota! Mies vaan ei saa sanottua näille juoville kavereilleen etteivät tulisi. Kerran eräs illanvietto päättyi nolosti kun meillä oli eräs pariskunta kutsuttuna iltaa viettämässä ja olin ostanut Stockan herkusta ruoat (en osaa tehdä itse hyviä ruokia), niin tämä kaljaporukka tuli meille omien mäyräkoiriensa kanssa. Kutsuttu pariskunta katsoi tosi kieroon mutta sivistyneinä ihmisinä eivät sanoneet mitään, eipä ole enää heitä näkynyt meilläpäin tuon jälkeen enkä ihmettele yhtään. Mun omat kaverit on mun lapsuuspaikkakunnalla 250 km päässä.

 

[N37]

Voi herranjestas! Jos mies ei saa kavereilleen sanottua, niin sano sille, että sinä sanot. Kukaan normaali ihminen ei katselisi tuollaista menoa. Juoko sinun miehesi ja lähtee baariin, vai käyttävätkö nää rentut kotianne yleisenä koiraparkkina? Meillä mies joskus alkuaikoina tuli kavereiden kanssa meille jatkoille. Ei siinä mitään jos asia tapahtuu silloin tällöin mutta kun tavasta tuli vakio, noin kerran kk. Kysyin että miksi ette mene näille muille. Vastaus oli, heille ei saa mennä kun akka on kiukkunen eikä päästä ja yksi asuu pidemmällä. Nämä kaverit ovat ihan fiksuja tyyppejä jotka harrastavat kerran kuussa ja menevät ulos sen jälkeen. Voin vain kuvitella mitä sinun miehesi kaverit ovat, jos ovat ns. koirajengiä ja joka viikonloppu. Pistä asialle stoppi tai se syö teidän suhteenne.

 

[mäyräkoirajengi]

Voi herranjestas! Jos mies ei saa kavereilleen sanottua, niin sano sille, että sinä sanot. Kukaan normaali ihminen ei katselisi tuollaista menoa. Juoko sinun miehesi ja lähtee baariin, vai käyttävätkö nää rentut kotianne yleisenä koiraparkkina? Meillä mies joskus alkuaikoina tuli kavereiden kanssa meille jatkoille. Ei siinä mitään jos asia tapahtuu silloin tällöin mutta kun tavasta tuli vakio, noin kerran kk. Kysyin että miksi ette mene näille muille. Vastaus oli, heille ei saa mennä kun akka on kiukkunen eikä päästä ja yksi asuu pidemmällä. Nämä kaverit ovat ihan fiksuja tyyppejä jotka harrastavat kerran kuussa ja menevät ulos sen jälkeen. Voin vain kuvitella mitä sinun miehesi kaverit ovat, jos ovat ns. koirajengiä ja joka viikonloppu. Pistä asialle stoppi tai se syö teidän suhteenne.

Ei kenenkään pitäisi antaa toisten kävellä yli ja pitää (keskusta-) kotiaan muiden pohjanotto/yövyntäpaikkana kun ei raskita maksaa takseja ja hotskuja.

Helsingin ja Tampereen ja Turun keskustoissa asuvien ongelma.

Tokihan kutsutut vieraat, joiden kanssa iltaa vietetään, majoitetaan ja tarjoillaan aamukahvit kera tuoreen sämpylän sunnuntaiaamuna. Mutta älkää opettako mitään koirajengiä pitämään kotianne minään ilmaisena krapulaparkkina!

 

[oikeutus]

Kutsuttu pariskunta katsoi tosi kieroon mutta sivistyneinä ihmisinä eivät sanoneet mitään, eipä ole enää heitä näkynyt meilläpäin tuon jälkeen enkä ihmettele yhtään.

Siis kööri on kuin luonnonmullistus ja voi kaataa vaikka talonkin. Mikäli olette yksimielisiä siitä että kutsumattomien vieraiden liikennettä vähennetään, niin eiköhän tuo tuosta saada hiljenemään. Se vaatii alkuun teiltä hieman joustavuutta ja kokeilunhalua.


EHDOTUS

Ei haittaa vaikka ette saa sanottua näille juoville kavereilleen etteivät tulisi. Hyvissä ajoin ennenkuin aikovat tullakaan, kutsukaa heidät kaikki teille TALKOISIIN (kuten nimim: Bizquit).

Mitään remonttia ei tarvitse suunnitella, eikä pidä erehtyä järjestämään talkooväelle kaljatarjoilua. Perusmössöä ja laihaa litkua vaan. Jos joku yli-innokas erehtyy paikalle, niin siivoatte yhden huoneen perusteellisesti, koska siellä on remontti TARKOITUS aloittaa. Tarkoitukseksi sen sitten jätättekin, hamaan tulevaisuuteen. Siivouksen jälkeen entinen huikkaprotokolla.

Toistatte viikottain kutsuja ja mainostatte työtilaisuuksia aina kun mahdollista. Saatte kenties vastinetta majoituksesta siivouksena. Tiedusteluihin, miksi remontti ei ala koskaan, vastaatte: "Ei oo saanu oikeen alotettua ja on kaikkee ja muuten vaikkeeta, ainaki sillon kun olis paras hetki just alottaa."

Voitte tehostaa kauhua puhuen suu vaahdossa mielikuvituksellisista esteettisistä linjanvedoistatanne maun mukaan. Vielä kun teette selväksi että kutsu on aina voimassa ja joka päivälle löytyy varmasti joku pienempi mutta tärkeä homma, niin kutsumattomien vieraiden pitäisi pian loppua.

 

[sojourner]

En tajua, mikset voi kieltää. Älkää avatko ovea, niin yksinkertaista se on. Jos miehellä menee välit poikki lapsuuskavereihin siksi, että nämä eivät voi enää käyttää kotianne ja ruokianne (ja ehkä juomiannekin?) hyväkseen, eipä ole suuri menetys.

Se on sinun(kin) kotisi, eikä mikään hollitupa, jestas sentään! Mitä ihmeen merkitystä sillä on, millaisen maineen saat? Oletko ikinä ajatellut, mikseivät kaverit pyöri siellä naimisissaolijoiden kotona? Koska vaimot (miehineen) ovat todennäköisesti tehneet selväksi, että heille ei ole tulemista!

Älä vaan sano että sinä/te myös ostatte ne nakit ja hampparit, joita loiskaverit syövät? Herää nyt jo ajoissa. Mies ei varmasti itse kehtaa tai pysty kieltämään, joten sinun vain pitää tehdä se. Eräs kaverini erosi juuri tuollaisen menon takia, kun avokin kaverit linnoittautuivat joka vkonloppu ryyppäämään heille. Pari vuotta (!) sitä katseltuaan tuli siihen tulokseen, että haluaa elämältä muutakin kuin emännöidä ja sietää loisluusereita viikosta toiseen ja vuodesta toiseen. Herää sinä aiemmin ja estä pahin kehityskulku eli ero.

 

[hmmmm (ei kirj.)]

Toinen mahis: alatte itse olla poissa paljon viikonloppuisin. Kehittelette minkä vaan tallinnanreissun tai mummolamatkan tai marjaankin voi mennä kesällä, ettette ole yksinkertaisesti kotona pe iltana/la illansuussa kun ryyppyremmi on yleensä tulossa.

Tai sitten pistät kovan kovaa vastaan. miehesi on valittava sinut tai kaverinsa.

 

[sojourner]

Toinen mahis: alatte itse olla poissa paljon viikonloppuisin.

^Niin ja avaimianne ette anna köörille, jos alkavat niitä kärttää kun kerran olette itse reissussa (jos siis jonnekin lähtisitte). Pahimmassa tapauksessa ne alkavat kuvitella, että voivat käyttää teidän kämppää aina ryyppytukikohtana, jos itse olette v-loppuja poissa. Jäi äsken sanomatta että:

Mitä väliä sillä on oletko "huono emäntä" eli et esim. kokkaa? Eikö olisi fiksuinta olla tosi huono emäntä, eli kiukkuinen koko illan? Ette taida tajuta, että olemalla normaalin mukavia ja vieraanvaraisia vain mahdollistatte tuon jatkumisen hamaan tulevaisuuteen.

Lähdettekö itse baariin mukaan porukan kanssa, vai tulevatko äijät tosiaan pokkana teille nukkumana baarista - ja herättävät siis teidät keskellä yötä? Ihan oikeasti, jotain rajaa...

 

[hmmmm (ei kirj.)]

Eihän sitä tarvitsisi edes paikkakunnalta lähteä, pariskunta alkaisi vain vaikkapa käydä innokkaasti leffassa pe ja la iltaisin.

Mutta täytyy sanoa, että aika lössön äijän on ap. onnistunut löytämään. Niillä mahtaa olla ratkiriemukas piiiiitkä vappu.

 

[ystävistä]

En tajua, mikset voi kieltää. Älkää avatko ovea, niin yksinkertaista se on. Jos miehellä menee välit poikki lapsuuskavereihin siksi, että nämä eivät voi enää käyttää kotianne ja ruokianne (ja ehkä juomiannekin?) hyväkseen, eipä ole suuri menetys.

Se on sinun(kin) kotisi, eikä mikään hollitupa, jestas sentään! Mitä ihmeen merkitystä sillä on, millaisen maineen saat? Oletko ikinä ajatellut, mikseivät kaverit pyöri siellä naimisissaolijoiden kotona? Koska vaimot (miehineen) ovat todennäköisesti tehneet selväksi, että heille ei ole tulemista!

Älä vaan sano että sinä/te myös ostatte ne nakit ja hampparit, joita loiskaverit syövät? Herää nyt jo ajoissa. Mies ei varmasti itse kehtaa tai pysty kieltämään, joten sinun vain pitää tehdä se. Eräs kaverini erosi juuri tuollaisen menon takia, kun avokin kaverit linnoittautuivat joka vkonloppu ryyppäämään heille. Pari vuotta (!) sitä katseltuaan tuli siihen tulokseen, että haluaa elämältä muutakin kuin emännöidä ja sietää loisluusereita viikosta toiseen ja vuodesta toiseen. Herää sinä aiemmin ja estä pahin kehityskulku eli ero.

Nakit ja hampparit eivät paljoa maksa, kyllä nyt jotain vieraanvaraisuutta täytyy olla. Ostimme juuri vapuksi ison kasan Rainbow, X´tra ym merkkisiä nakkeja, pyttäriä, ranskiksia, nugetteja 4 kaverille eikä ne paljoa maksaneet.

Jos on varaa asua keskustassa, on aika itsekäs jollei halua auttaa köyhempiä kavereitaan majoittamalla heitä asunnossaan, ei se kämppä siitä kulu.

Itsekkäitä!

 

[oikeutus]

Tai sitten pistät kovan kovaa vastaan. miehesi on valittava sinut tai kaverinsa.

Minusta on ajattelematonta esittää tällaisia periaatekysymyksiä, todennäköisesti omaksi tappiokseen. Pakottaa valitsemaan, vaikka valinta on periaatteessa ennustettavissa.

Tai sitten pistät kovan kovaa vastaan.

Jos itse alkaa kovistella, kuka tai mikä on se toinen kova? Mieshän on nähdäkseni pehmeä ja haluaa pehmeänä pysyä. Ei halua tehdä kovia valintoja, ei ainakaan heti, ts. tietämättömyyttään haluaa jatkaa päättämättömyyttään. Mieluummin lykkää päätöksiä toistaiseksi, kunnes tietää mitä tehdä, ja päättää vasta sitten kun löytää pehmeän ratkaisun ongelmaan.
Kuka ja mitä tai ketä vastaan alkaa kovaksi? Pehmeää miestä vastaanko? Kova nainen miehen kovia kavereita vastaan? Jos pehmeää miestä pakottaa tekemään kovan valinnan, alkaako hänkin kovaksi vai pysyykö hän pehmeänä?

miehesi on valittava sinut tai kaverinsa.

Jos, niin:
Ajan kysymys yritetään muuttaa periaatekysymykseksi kovuudesta. Ongelma yritetään muuttaa toiseksi, mutta se ei muutu. Miehellä on edelleen ratkaistavanaan juovien kaverien ongelma. Muutamalla ajankohtainen tilanne pakkotilanteeksi on miehelle on luotu lisäongelma. Ratkaisua ja päätöstä vaaditaan heti, eikä miehelle anneta aikaa harkita. Ajan käyttö estetään, sen tien kulkeminen lopetetaan naisen taholta, se päätetään miehen puolesta.

Mitä mies valitsee kun on pakko valita kahdesta kovasta vähemmän kova? Miehelle tämä onkin vastakkainasettelu ja periaatekysymys. Naisen periaate vastaan miehen periaate. Vastaus on miehen omantunnon perimmäinen aate. Jos mies ei arvosta kovuutta, hän luopuu kovuuteen pyrkivästä naisesta ja tekee sen naisen vaatimuksen mukaan välittömästi.

Voi näyttää siltä että hän valitsee kaverinsa. Sitä valintaa hän ei tee, kun sitä ei edes tarvitse vielä tehdä, koska kaverit eivät siihen valintaan häntä pakota. Nainen pakottaa tekemään toisen valinnan, ratkaisemaan naisen itsensä luoman ongelman; alkaako kovaksi ja onkohan vielä pakko.

Mies tekee sen päätöksen suhteessa naiseen. Ratkaisuun ei vaikuta hänen kaverinsa, olivatpa he minkälaisia tahansa. Sitä ei ole edes syytä miettiä, mitä voi tehdä myöhemmin suhteessa kavereihinsa. Miehen elämä helpottuu kun ratkaisu vähentää ongelmia. Yksi kovuuteen pakottava ihminen (nainen) vähemmän, vähemmän ongelmia.

Olisiko hyvä, jos mies valitsisi kovuuden ja alkaisi kovaksi mieheksi, kovaksi alkaneelle naiselle? Niinkö toivoisi tapahtuvan, vai jotain muuta, mitä?

 

[Uskomatonta!]

Ymmärtäisin, jos mieskin olisi parikymppinen, mutta ap kirjoitti tämän olevan jo 32-vuotias!

Siis mies neljännelläkymmenellä, ja edelleen elää elämäänsä tuollaisella kaveritasolla, johon kuuluu hengailu toisten nurkissa ja baareissa heiluminen. Monilla tuon ikäisillä on jo perhe ja vakiintunut elämä. Ap:n mies elää poikamiesboksielämää.

Teidän on keskusteltava asiasta ja sovittava pelisäännöistä. Teillähän on nyt yhteinen koti. Ei siellä kuulu kavereitten notkua joka viikonloppu, eikä joka toinenkaan. Nämä kaverit ei ymmärrä yhtään mitään. Toisten kotia on kunnioitettava, ei sinne tulla elämään omaa elämäänsä.

Tuo nimittäin ei niin vain lopu. Kaverit oppii hyvin helposti, että sinne voi mennä ja tulla mielensä mukaan. Tilanne menee vain pahemmaksi.

Tietysti se on kivaa ensin esittää sellaista vapaamielistä ja hauskaa naisihmistä, joka ei turhista motkota ja joka sallii miehelle tämän kaverit ja antaa heidän oleilla kotonaankin ihan vapaasti, mutta pitemmän päälle se alkaa ahistaa. Entäs jos olisi lapsia?