Miehen rasittavat kaverit jatkuvana riesana

[ap.]

Ymmärtäisin, jos mieskin olisi parikymppinen, mutta ap kirjoitti tämän olevan jo 32-vuotias!

Siis mies neljännelläkymmenellä, ja edelleen elää elämäänsä tuollaisella kaveritasolla, johon kuuluu hengailu toisten nurkissa ja baareissa heiluminen. Monilla tuon ikäisillä on jo perhe ja vakiintunut elämä. Ap:n mies elää poikamiesboksielämää.

Teidän on keskusteltava asiasta ja sovittava pelisäännöistä. Teillähän on nyt yhteinen koti. Ei siellä kuulu kavereitten notkua joka viikonloppu, eikä joka toinenkaan. Nämä kaverit ei ymmärrä yhtään mitään. Toisten kotia on kunnioitettava, ei sinne tulla elämään omaa elämäänsä.

Tuo nimittäin ei niin vain lopu. Kaverit oppii hyvin helposti, että sinne voi mennä ja tulla mielensä mukaan. Tilanne menee vain pahemmaksi.

Tietysti se on kivaa ensin esittää sellaista vapaamielistä ja hauskaa naisihmistä, joka ei turhista motkota ja joka sallii miehelle tämän kaverit ja antaa heidän oleilla kotonaankin ihan vapaasti, mutta pitemmän päälle se alkaa ahistaa. Entäs jos olisi lapsia?

Miehet nyt ovat ikuisia pikkupoikia.

Jos tulisi lapsia, silloin tämä kyllä olisi pakko loppua. Ei olekaan tullut mieleen aiemmin, tosin luulen että mieheni ei vielä halua lapsia.

Vappuna meillä oli 2 yönä porukkaa. Äitini kävi sunnuntai-iltapäivällä kahveilla, siihen mennessä oli saatu jo kämppä tyhjäksi ja siivotuksi, eli ei tämä nyt ihan mahdotonta ole. Joillakuilla saataa venyä "kylässäolo" maanantaiaamuunkin asti.

 

[hörö lörö]

Miehet nyt ovat ikuisia pikkupoikia.

Jos tulisi lapsia, silloin tämä kyllä olisi pakko loppua. Ei olekaan tullut mieleen aiemmin, tosin luulen että mieheni ei vielä halua lapsia.

Vappuna meillä oli 2 yönä porukkaa. Äitini kävi sunnuntai-iltapäivällä kahveilla, siihen mennessä oli saatu jo kämppä tyhjäksi ja siivotuksi, eli ei tämä nyt ihan mahdotonta ole. Joillakuilla saataa venyä "kylässäolo" maanantaiaamuunkin asti.

Selität asiat vaan itsellesi parhain päin. Ei tuo ole mitään kotielämää, pidätte yksityistä baaria ja majataloa. 2 yönä porukkaa! Eli se tarkoittaa sitä, että olette ryypiskelleet sekä perjantaina että lauantaina ja sammuneet kuka mihinkin. Sunnuntai-iltapäiväksi olette saaneet kämpän siihen kuntoon, että uskaltaa äidin laskea kahville ja olet siitä oikein tyytyväinen ja se mielestäsi jo täyttää normielämän säännöt.

Kai pistitte ne siellä majailevat kaverit edes siivoamaan?

Jotkut pojat kasvavat myös vastuuntuntoisiksi aikuisiksi.

 

[ap.]

Selität asiat vaan itsellesi parhain päin. Ei tuo ole mitään kotielämää, pidätte yksityistä baaria ja majataloa. 2 yönä porukkaa! Eli se tarkoittaa sitä, että olette ryypiskelleet sekä perjantaina että lauantaina ja sammuneet kuka mihinkin. Sunnuntai-iltapäiväksi olette saaneet kämpän siihen kuntoon, että uskaltaa äidin laskea kahville ja olet siitä oikein tyytyväinen ja se mielestäsi jo täyttää normielämän säännöt.

Kai pistitte ne siellä majailevat kaverit edes siivoamaan?

Jotkut pojat kasvavat myös vastuuntuntoisiksi aikuisiksi.

Mikä ihmeen normielämä, normi liittyy lakiin eikä meidän elämään.

Ei tämä normaalia olekaan, mutta pakko tässä on nyt jotenkin elää. No arvaa vaan siivooko ne jätkät mitään. Kyllä se minä olin, no mies sentään lähti viemään autolla tyhjiä pulloja kauppaan.

Voi olla että selitän itselleni parhain päin mutta se on keino selvitä tästä edes jotenkin täysijärkisenä.

 

[Alkuperäiselle]

Kirjoitit "hänellä on aivan käsittämätön kaveripiiri. Kaikenlaisia juopottelevia sovinistisika-mulkvisteja kaikki. Miten voi olla ettei yhtäkään fiksumpaa yksilöä. "

Siinähän se tuli: Miehesi kuuluu tähän joukkoon! Sinulla on siis sovinistisika-mulkvisti miehenä. Joko tyydyt siihen tai lähdet, ellette saa yhdessä sovittua, että hollitupameininki loppuu.

 

[ap.]

Kirjoitit "hänellä on aivan käsittämätön kaveripiiri. Kaikenlaisia juopottelevia sovinistisika-mulkvisteja kaikki. Miten voi olla ettei yhtäkään fiksumpaa yksilöä. "

Siinähän se tuli: Miehesi kuuluu tähän joukkoon! Sinulla on siis sovinistisika-mulkvisti miehenä. Joko tyydyt siihen tai lähdet, ellette saa yhdessä sovittua, että hollitupameininki loppuu.

Ei mun mies ole sellainen. Ei ole mikään pierevä koffin lippis-jääkiekkojuntti (olen tuon jk-juntti sanan poiminut ellien palstoilta) kuten kaverinsa. Pelkään vain että hänestä voi tulla sellainen jos ei kaveripiiri vaihdu!

 

[hörö lörö]

Ei mun mies ole sellainen. Ei ole mikään pierevä koffin lippis-jääkiekkojuntti (olen tuon jk-juntti sanan poiminut ellien palstoilta) kuten kaverinsa. Pelkään vain että hänestä voi tulla sellainen jos ei kaveripiiri vaihdu!

Joku syy sillä on hengailla niiden kanssa. Jos olisi oikeasti vähän fiksumpi, niin heivaisi ne elämästään tai niitä ei olisi edes kerääntynyt ympärille.
Hän ehkä skarppaa aina sun läsnäollessa, mutta kun et ole paikalla, käyttäytyy juuri kuin kaverinsa.
Taidat taas syyllistyä itsepetokseen?

 

[Tree]

Miehet nyt ovat ikuisia pikkupoikia.

Jos tulisi lapsia, silloin tämä kyllä olisi pakko loppua. Ei olekaan tullut mieleen aiemmin, tosin luulen että mieheni ei vielä halua lapsia.

.

Pliis, lupaa meille ettet tee lasta sen miehen kanssa. Ei miehet muutu kun lapsi tulee jos eivät muutu jo ennen lasta.

 

[TITTI]

Ap on saanut ihan hyviä neuvoja. Onko ajatellut käyttää niitä? Vaikea uskoa että täysjärkinen ihminen katselee hiljaa tuollaista menoa.

 

[Stella Ratas]

Ymmärtäisin, jos mieskin olisi parikymppinen, mutta ap kirjoitti tämän olevan jo 32-vuotias!

Siis mies neljännelläkymmenellä, ja edelleen elää elämäänsä tuollaisella kaveritasolla, johon kuuluu hengailu toisten nurkissa ja baareissa heiluminen. Monilla tuon ikäisillä on jo perhe ja vakiintunut elämä. Ap:n mies elää poikamiesboksielämää.

Tässä on vastaus siihen mistä on kyse. Taas yksi mies, joka ei vain 3-kymppiä ylitettyäänkään ole päässyt teinipoikavuosistaan. Hänellä on parikymppinen tyttöystävä ja remuava kaveriporukka, kuten joskus silloin intti-ikäisenä. Ihan kaikki nuoretkaan miehet eivät ole näitä mäyris ja baariin-tyyppejä mutta osa on ja osalle se myös jää päälle, kun aikuistuminen vaan pelottaa.

Näitä kavereita on nähty vähän turhankin paljon. 37-vuotiaita skeittareita ja 41-vuotiaita snoukkapummeja, joiden mielestä se on vaan cool. Työkaverina on yksi 40-vuotias ikirunopoika, jonka tyttöystävät ovat kroonisesti alle 25-vuotiaita. Syystä että aikuiset naiset eivät vaan jaksa sellaista menoa ihailla sen enempää kuin leikkiä äitiä periaatteessa aikuiselle miehelle.

Joo, ei missään nimessä lapsia tämän miehen kanssa ellei nyt ihan tosissaan halua yksinhuoltajaäidiksi. Sitten vasta kun miehessä tosissaan alkaa näkyä aikuistumisen merkkejä. Yksi sellainen on se, että pystyy sanomaan niille kavereilleen, että tämä on meidän koti, joskus on kiva olla viihteellä mutta ette voi tulla tänne aina silloin kuin huvittaa. Näin aikuisena naisena myös ihmettelee, että miksei nainen laita vaan tupaa tyhjäksi, kun alkaa suututtaa. Mutta nuorena ei ehkä rohkene, eikä ole sellaista sopivaa auktoriteettia vielä.

 

[mammel84]

Pliis, lupaa meille ettet tee lasta sen miehen kanssa. Ei miehet muutu kun lapsi tulee jos eivät muutu jo ennen lasta.

Kyllä mun mies ainakin aikuistui kun saatiin lapsi. Ennen kävi joka pe-la kaupungissa kavereiden kanssa juomassa, enää ei käy kuin ehkä kerran kuussa. Minä lopetin alkoholin käytön kokonaan, ei tarvi tässä kämpässä lapsen katsella kännäävää äitiä. Se on hirveätä ja säälittävää.

Mun mies osti uuden autonkin kun lapsi syntyi, eli kyllä vastuu kasvaa hyvin usein kun ihana vauva syntyy, kyllä siinä menevämmänkin miehen sydän heltyy. Lisäksi saimme 3h + k + s + terassin kun saimme lapsen eli kyllä tämä kannattaa.

Tupakan polton mies valitettavasti aloitti kun lapsi syntyi mutta paljon lievempi se on kuin joka viikonloppuinen kännäys, eli ap, otahan puheeksi asia, ja ainahan meillä naisilla on omat konstimme jolla tulla vahingossa raskaaksi.. ohoh, lipsahti Kyllä ne miehet sitten heltyvät ja ymmärtävät. En ikinä vaihtaisi osaani pois.

 

[sasae]

No tuossa se vasta neuvo olikin. Joskus harvoin voi mies aikuistua lapsen synnyttyä, mutta valtaosassa tapauksista ei. Näitä lapsenväännöllä muka liittoa pelastavia ämmiä on Suomi ja sen lähiöt puolillaan, hapannaamaisina lastenrattaita lykkäämässä. Ja ne lähiöt on tulvillaan sijaiskoteja kaipaavia lapsia, joiden kotona on sellainen juottola-meininki, ettei lapsi voi siellä järkevästi kasvaa.

Ja anteeksi vain, miehen kanssa neuvottelematta ehkäisyn poisjättö on halpamainen temppu.

Ja miten niin "saitte" kämpän? Tarkoitatko, että olette jossain kaupungin asunnossa ja lapsen avulla sitten saitte paremman läävän?

Ja mitä tekemistä autonvaihdolla on aikuiseksi kasvamisen kanssa?

 

[Havus]

Mun mies osti uuden autonkin kun lapsi syntyi, eli kyllä vastuu kasvaa hyvin usein kun ihana vauva syntyy, kyllä siinä menevämmänkin miehen sydän heltyy.

Ei se helly. Minulla on kaksi tuttavaa raskautuneet vahingossa (tai "vahingossa", en tiedä) meneville miehille. Toinen ryyppää edelleen itsensä ihan hirveään humalaan 1-3 kertaa viikossa, toinenkin vetelee viinaa melkein vanhaan tahtiin. Ja lapset ovat siis molemmat jo 3-vuotiaita, eikä parannusta näy.

 

[sasae]

Minusta on ajattelematonta esittää tällaisia periaatekysymyksiä, todennäköisesti omaksi tappiokseen. Pakottaa valitsemaan, vaikka valinta on periaatteessa ennustettavissa.


Jos itse alkaa kovistella, kuka tai mikä on se toinen kova? Mieshän on nähdäkseni pehmeä ja haluaa pehmeänä pysyä. Ei halua tehdä kovia valintoja, ei ainakaan heti, ts. tietämättömyyttään haluaa jatkaa päättämättömyyttään. Mieluummin lykkää päätöksiä toistaiseksi, kunnes tietää mitä tehdä, ja päättää vasta sitten kun löytää pehmeän ratkaisun ongelmaan.
Kuka ja mitä tai ketä vastaan alkaa kovaksi? Pehmeää miestä vastaanko? Kova nainen miehen kovia kavereita vastaan? Jos pehmeää miestä pakottaa tekemään kovan valinnan, alkaako hänkin kovaksi vai pysyykö hän pehmeänä?


Jos, niin:
Ajan kysymys yritetään muuttaa periaatekysymykseksi kovuudesta. Ongelma yritetään muuttaa toiseksi, mutta se ei muutu. Miehellä on edelleen ratkaistavanaan juovien kaverien ongelma. Muutamalla ajankohtainen tilanne pakkotilanteeksi on miehelle on luotu lisäongelma. Ratkaisua ja päätöstä vaaditaan heti, eikä miehelle anneta aikaa harkita. Ajan käyttö estetään, sen tien kulkeminen lopetetaan naisen taholta, se päätetään miehen puolesta.

Mitä mies valitsee kun on pakko valita kahdesta kovasta vähemmän kova? Miehelle tämä onkin vastakkainasettelu ja periaatekysymys. Naisen periaate vastaan miehen periaate. Vastaus on miehen omantunnon perimmäinen aate. Jos mies ei arvosta kovuutta, hän luopuu kovuuteen pyrkivästä naisesta ja tekee sen naisen vaatimuksen mukaan välittömästi.

Voi näyttää siltä että hän valitsee kaverinsa. Sitä valintaa hän ei tee, kun sitä ei edes tarvitse vielä tehdä, koska kaverit eivät siihen valintaan häntä pakota. Nainen pakottaa tekemään toisen valinnan, ratkaisemaan naisen itsensä luoman ongelman; alkaako kovaksi ja onkohan vielä pakko.

Mies tekee sen päätöksen suhteessa naiseen. Ratkaisuun ei vaikuta hänen kaverinsa, olivatpa he minkälaisia tahansa. Sitä ei ole edes syytä miettiä, mitä voi tehdä myöhemmin suhteessa kavereihinsa. Miehen elämä helpottuu kun ratkaisu vähentää ongelmia. Yksi kovuuteen pakottava ihminen (nainen) vähemmän, vähemmän ongelmia.

Olisiko hyvä, jos mies valitsisi kovuuden ja alkaisi kovaksi mieheksi, kovaksi alkaneelle naiselle? Niinkö toivoisi tapahtuvan, vai jotain muuta, mitä?

Mikä helvetti tämä intellektuellia leikkivä sananvääntäjä on? Joka ketjuun vääntää näitä täysin merkityksettömiä vääntöjään, joilla ei ole mitään tekemistä oikean elämän kanssa.

 

[siperia opettaa]

Näitähän riittää, kolmekymppisiä Peter Pan -syndroomaisia miehiä. Mennään ja kuvitellaan elämän olevan jatkuvaa biletystä ilman huolta huomisesta, vain työ haittaa vapaa-aikaa. Ja näillä tämänkaltaisilla miehillä on vakiona tyttiksenä se herttainen, reilusti nuorempi tapaus, joka ei osaa eikä uskalla vaatia mitään, kunnioituksesta ja tasa-arvosta nyt puhumattakaan. Tällaista tyttistä katsellaan tasan niin kauan, kun on "kivaa" ja sitten jatketaan seuraavaan, toivottavasti nuorempaan ja/tai yksinkertaisempaan...

Anteeksi tylytysteksti, mutta herääpä tähän päivään. Joko itse muutat nuo asiat ja yrität kehittää suhdettanne aikuisten suhteeksi tai myönnät erehtyneesi kusip*ään kelkkaan ja pakenet paikalta oman ikäistesi ja toivottavasti paremmalla tulevaisuudella varustettujen seuraan.

Ensimmäinen askel on miehen istuttaminen alas ja vakava keskustelu. Kirjoita vaikka kirje etukäteen, jonka isket miehen kätösiin ja odotat hiljaa vieressä (tai viereisessä huoneessa) kunnes hän on lukenut mielipiteesi. Sitten keskustellaan ja pohditaan, ovatko tulevaisuuden suunnitelmat ja näkemykset parisuhteesta lainkaan samalla planeetalla.

Elämä on täynnä valintoja, mutta siinä kohtaa kun huomaat eläväsi jonkun toisen elämää, on aika kasvattaa selkäranka ja lopettaa nurkassa piileskely.

 

[dize]

Mikä helvetti tämä intellektuellia leikkivä sananvääntäjä on? Joka ketjuun vääntää näitä täysin merkityksettömiä vääntöjään, joilla ei ole mitään tekemistä oikean elämän kanssa.

Ihmettelen samaa, en jaksa lukea noita horinoita.

 

[mammel84]

No tuossa se vasta neuvo olikin. Joskus harvoin voi mies aikuistua lapsen synnyttyä, mutta valtaosassa tapauksista ei. Näitä lapsenväännöllä muka liittoa pelastavia ämmiä on Suomi ja sen lähiöt puolillaan, hapannaamaisina lastenrattaita lykkäämässä. Ja ne lähiöt on tulvillaan sijaiskoteja kaipaavia lapsia, joiden kotona on sellainen juottola-meininki, ettei lapsi voi siellä järkevästi kasvaa.

Ja anteeksi vain, miehen kanssa neuvottelematta ehkäisyn poisjättö on halpamainen temppu.

Ja miten niin "saitte" kämpän? Tarkoitatko, että olette jossain kaupungin asunnossa ja lapsen avulla sitten saitte paremman läävän?

Ja mitä tekemistä autonvaihdolla on aikuiseksi kasvamisen kanssa?

Lähiössä mekin asumme, mutta se ei tee vielä ihmisestä pahaa. Aika moni Suomessa asuu jossain korvessa tai näissä "Älvärilähiöissä" missä mekin. Tai betonikylässä. Ei se asumisen muoto keskustassa vain ole onnellista. Sitä paitsi saimme tämän asunnon lähiöstä, ei voi valittaa. Kyllä 3h asunnon saa jos on lapsi, asunnot jaetaan pääluvun mukaan. Neljäs huone ei pahaa tekisi mutta joutuisi itse maksamaan sen omasta pussistaan ja siihen ei riitä raha.

No kyllähän auto on hyvä olla olemassa kun pientä lasta vie neuvolaan tai mihin vain. Onhan se jo kauppaostoksillakin hyvä olla olemassa, täältäkin on 2km kauppaan joten aika pitkä matka olisi kantaa maitotölkkejä ja ruokia.

Tuo ehkäisyn poisjättö miehen tietämättä on aika vanha konsti.Ei ehkä reiluimpia, mutta koskas maailma reilu olisi. Onhan miehetkin pahaa tehneet paljon naisille, mm. raiskaukset.

Olen kuitenkin onnellinen perheeni kanssa enkä pois osaani vaihtaisi. Meillä ei todellakaan ole mitään juottolameininkiä, jos mies lähtee otolle, hän lähtee kaupunkiin kavereilleen, ei hän sentään tänne tuo sitä ryyppy remmiä sotkemaan ja riehumaan!

 

[oikeutus]

Mikä helvetti tämä intellektuellia leikkivä sananvääntäjä on? Joka ketjuun vääntää näitä täysin merkityksettömiä vääntöjään, joilla ei ole mitään tekemistä oikean elämän kanssa.

Vai että jotain intellekuellia muistuttavaa, kiitos! Sinäpä sen sanoit ja olen jotensakin samaa mieltä. Jokseenkin tuntematonta on filosofinen ajattelu ja merkityksetöntä. Monelle käytännon elämässä ettisesti oikeat arvot vailla painoa ja vääntöä. Ihmettelemisiin vastakin!

 

[En minäkään lue]

Vai että jotain intellekuellia muistuttavaa, kiitos! Sinäpä sen sanoit ja olen jotensakin samaa mieltä. Jokseenkin tuntematonta on filosofinen ajattelu ja merkityksetöntä. Monelle käytännon elämässä ettisesti oikeat arvot vailla painoa ja vääntöä. Ihmettelemisiin vastakin!

Ei kukaan puhunut mitään "muistuttavasta" vaan leikkivästä! Siinä on vissi ero.

 

[oikeutus]

Ei kukaan puhunut mitään "muistuttavasta" vaan leikkivästä! Siinä on vissi ero.

Juu, ei muistuteta, leikitään vaan ettei lueta, ni ei vissiin tuu sit mitään.

 

[ihmetouhua]

Kyllä mun mies ainakin aikuistui kun saatiin lapsi. Ennen kävi joka pe-la kaupungissa kavereiden kanssa juomassa, enää ei käy kuin ehkä kerran kuussa. Minä lopetin alkoholin käytön kokonaan, ei tarvi tässä kämpässä lapsen katsella kännäävää äitiä. Se on hirveätä ja säälittävää.

Mun mies osti uuden autonkin kun lapsi syntyi, eli kyllä vastuu kasvaa hyvin usein kun ihana vauva syntyy, kyllä siinä menevämmänkin miehen sydän heltyy. Lisäksi saimme 3h + k + s + terassin kun saimme lapsen eli kyllä tämä kannattaa.

Tupakan polton mies valitettavasti aloitti kun lapsi syntyi mutta paljon lievempi se on kuin joka viikonloppuinen kännäys, eli ap, otahan puheeksi asia, ja ainahan meillä naisilla on omat konstimme jolla tulla vahingossa raskaaksi.. ohoh, lipsahti Kyllä ne miehet sitten heltyvät ja ymmärtävät. En ikinä vaihtaisi osaani pois.

VOI LUOJA!!! Nämä ihmiset ovat juuri niitä epätoivoisia naisia joiden takia tämä maa on pullollaan yksinhuoltajia..... Herätkää nyt jumalauta naiset ja ymmärtäkää että lapsi ei ole mikään tavara joka "vahingossa" hankitaan keskenkasvuiseen teiniperheeseen vaan siksi että mies lopettaisi juomista..... Ärsyttää tälläinen mentaliteetti "ainahan meillä naisilla on omat konstimme jolla tulla vahingossa raskaaksi", mieti nyt hetki mitä tälläinen tekee pahimmassa tapauksessa sille lapselle!! Joutua kasvamaan isän kanssa joka ei välttis ikinä edes halunnut häntä mutta kun äiti olikin niin ovela että pakotti sen isäksi. Pliis...

 

[kahden lapsen äiti]

mulla on kaksi aikuista lasta, muuttaneet jo pois kotoa. Aviossa olen ollut liki 30v.
Ensimmäinen poikaystäväni meni kavereidensa kanssa miten halusi. Ryyppäsivät kotona viikottain, välillä yksi, kaksi kaveria löytyi aamulla sohvaltamme. Tai sitten pohjat otettuaan miehet lähtivät baanalle. Avomies tuli joskus aamuyöllä ja eikun panolle olisi pitänyt heti päästä. Minua vaan kun ei jostain syystä viinan hajuinen känninen mies sytytä lainkaan.

Minä kun en itse oikeastaan koskaan juo, en siis juonut nuorenakaan, niin en myöskään jaksanut katsella tuollaista menoa muutamaa kuukautta pidempään. Pyysin vähentämään juomista pariin kertaan kuukaudessa, mutta hän sanoi ettei hänen tarvitse, näin on hyvä.

Ymmärsin kristallinkirkkaasti ettei hän pysty vähentämään juomistaan minun vuokseni.
Minä taas en olisi pystynyt elämään pidemmän päälle sellaisen ihmisen kanssa joka juo itsensä umpihumalaan joka viikko kerran tai pari. Hänelle ryyppääminen ei ollut ongelma, minulle oli.
Enkä missään tapauksessa halunnut tehdä lapsia sellaiseen kotiin jossa juodaan viikottain.
Erosimme 10 kk yhdessä asumisen jälkeen. Ikää hänellä oli 27v. Itse olin 19v. Rakastin häntä todella paljon vielä erotessamme. Mutta samalla tiesin ettei meille koskaan olisi tullut onnellista parisuhdetta. Ei sellaista joka kestää loppuelämämme.

Nykyisen mieheni tapasin 20:senä. Ihana ihminen. Jos minua ei haluttanut lähteä ulos juhlimaan, ei hänkään viitsinyt lähteä. Meidän molempien ystäviä kyllä kävi kyläilemässä viikottain ja me kävimme heidän luonaan. Samat ystävät käyvät yhä. Mutta päiväsaikaan. Kahvi ja pulla tai pari kaljaa silloin tällöin, se on riittänyt. Joskus kerran pari vuodessa pidetään grillijuhlia tai juhlitaan esim. synttäreitä myöhempään iltaan ystäväporukalla.
Ravintolassa, nimenomaan vaan kaljalla, ollaan käyty viimeksi yli 15v sitten. Syömässä ja parilla viinilasillisellä käydään noin kolme kertaa vuodessa.

Meillä kummallakin on hyvä näin. Olen joskus kysynyt mieheltäni kaipaako hän ravintolailtoja tms.
"poikien" kanssa iltaisin kapakoissa vietettävää aikaa. Vastaus on ei, siellä ei ole hänelle mitään sellaista jota hän tarvitsisi elämäänsä.
Käymme tietysti molemmat omissa harrastuksissamme ja tapaamme ystäviämme. Mies esim. pelaa jääkiekkoa, käy golfaamassa muutaman kerran kesässä, ajaa motocrossia. Motocross-reissuilla olen lähes aina mukana. Tykkään moottoreista ja ajoporukasta.

Rakkautta, seksiä ja haleja riittää, on riittänyt koko ajan. Toivottavasti saan pitää hänet vielä montakymmentä vuotta.

 

[Niin JUST!!]

VOI LUOJA!!! Nämä ihmiset ovat juuri niitä epätoivoisia naisia joiden takia tämä maa on pullollaan yksinhuoltajia..... Herätkää nyt jumalauta naiset ja ymmärtäkää että lapsi ei ole mikään tavara joka "vahingossa" hankitaan keskenkasvuiseen teiniperheeseen vaan siksi että mies lopettaisi juomista..... Ärsyttää tälläinen mentaliteetti "ainahan meillä naisilla on omat konstimme jolla tulla vahingossa raskaaksi", mieti nyt hetki mitä tälläinen tekee pahimmassa tapauksessa sille lapselle!! Joutua kasvamaan isän kanssa joka ei välttis ikinä edes halunnut häntä mutta kun äiti olikin niin ovela että pakotti sen isäksi. Pliis...

Ja sitten joku vähempi älyinen syyttää meitä vapaaehtoisesti lapsettomia itsekkäiksi! Aina kysynkin, ketä kohtaan me vela-ihmiset olemme itsekkäitä? Johan menee jauhot suuhun. Tuollaiset omaa napaansa ajattelevat mammat pitäisi laittaa saunantaa.

 

[voi ihmetys...]

mulla on kaksi aikuista lasta, muuttaneet jo pois kotoa. Aviossa olen ollut liki 30v.
Ensimmäinen poikaystäväni meni kavereidensa kanssa miten halusi. Ryyppäsivät kotona viikottain, välillä yksi, kaksi kaveria löytyi aamulla sohvaltamme. Tai sitten pohjat otettuaan miehet lähtivät baanalle. Avomies tuli joskus aamuyöllä ja eikun panolle olisi pitänyt heti päästä. Minua vaan kun ei jostain syystä viinan hajuinen känninen mies sytytä lainkaan.

Minä kun en itse oikeastaan koskaan juo, en siis juonut nuorenakaan, niin en myöskään jaksanut katsella tuollaista menoa muutamaa kuukautta pidempään. Pyysin vähentämään juomista pariin kertaan kuukaudessa, mutta hän sanoi ettei hänen tarvitse, näin on hyvä. .

Edelleen ja taas alusta uudelleen kysyn: Miksi raivoraitis ihminen valitsee puoliskokseen juopottelevan happoheikin? Eihän siitä voi tulla kuin ongelmia. Ihan sama kun peri-ateisti ottaisi jonkun muslimipuolison, eipä sovi 2 niin erilaista ihmistä yhteen. Ei kannata edes yrittää.

 

[kahden lapsen äiti]

sorry vaan,
minä olin erotessa 19 mies 27. Aloitimme seurustella silloin kun minä olin 17. Todella karismaattinen ja iloinen persoona. Siihen hänessä ihastuin.
En kai minä sillä elämänkokemuksella tiennyt enkä osannut sanoa kuka juo liikaa tai ei.

En minä ole raivoraitis. Minä voin ottaa siiderin silloin tällöin. Nuorempana otin jopa joskus useamminkin. Mutta minulle itselleni viina tai sen juominen tai humalassaolo ei ole koskaan ollut tärkeä asia. Voin aivan hyvin olla ilmankin sitä tunnetta.

Ei kai sitä nuorena rakastuneena osaa kiinnittää huomiota toisen alkoholin käyttöön heti. Kun seurustelimme, en tiennyt kuinka paljon hän todellisuudessa joi. Emmehän me olleet viikon jokaista iltaa ja viikonloppua yhdessä. Asuimme kuitenkin n. 100 km päässä toisistamme. Eikä minulla ollut 17 vuotiaana edes ajokorttia eikä siis autoakaan. Ne hankin vasta 20:senä.

Ja kuten viestissäni sanoinkin, yhteen muutettuamme huomasin sen, ettei toinen osaa tai pysty lopettamaan joka viikkoista umpikänniin itsensä juomista. Minusta näet ei ollut tervettä se, että hän otti joka ilta muutaman kaljan ja viikonloppuisin joi 20 kaljaa tai pullon jotain vahvempaa.

Minä en ottanut itselleni juopottelevaa happoheikkiä vaan lopetin suhteen vajaassa vuodessa ja muutin muualle asumaan.
Ja löysin itselleni rakkaan miehen jolla on ihan samat arvot ja pyrkimykset kuin minullakin.

 

[voihyvänenaikasentään]

Lähiössä mekin asumme, mutta se ei tee vielä ihmisestä pahaa. Aika moni Suomessa asuu jossain korvessa tai näissä "Älvärilähiöissä" missä mekin. Tai betonikylässä. Ei se asumisen muoto keskustassa vain ole onnellista. Sitä paitsi saimme tämän asunnon lähiöstä, ei voi valittaa. Kyllä 3h asunnon saa jos on lapsi, asunnot jaetaan pääluvun mukaan. Neljäs huone ei pahaa tekisi mutta joutuisi itse maksamaan sen omasta pussistaan ja siihen ei riitä raha.

No kyllähän auto on hyvä olla olemassa kun pientä lasta vie neuvolaan tai mihin vain. Onhan se jo kauppaostoksillakin hyvä olla olemassa, täältäkin on 2km kauppaan joten aika pitkä matka olisi kantaa maitotölkkejä ja ruokia.

Tuo ehkäisyn poisjättö miehen tietämättä on aika vanha konsti.Ei ehkä reiluimpia, mutta koskas maailma reilu olisi. Onhan miehetkin pahaa tehneet paljon naisille, mm. raiskaukset.

Olen kuitenkin onnellinen perheeni kanssa enkä pois osaani vaihtaisi. Meillä ei todellakaan ole mitään juottolameininkiä, jos mies lähtee otolle, hän lähtee kaupunkiin kavereilleen, ei hän sentään tänne tuo sitä ryyppy remmiä sotkemaan ja riehumaan!

Kyllä taas nousee verenpaineet kun lukee näitä tekstejä. Isompaa asuntoa pitää saada mutta rahat ei riitä. Kannattaa tyytyä siihen mitä on saanut eikä vaatia yhteiskunnalta enempää. Ehkä kannattaisi mennä töihin ja tienata omat rahat ja ostaa omilla rahoilla se kämppä niin kuin suurin osa meistä tekee.
Miten voi olla mahdollista että ette mahdu 3 huonetta ja keittiö asuntoon pienen lapsen kanssa?????
Ja jos kauppaan on 2km matkaa ei sitä voi kulkea ilman autoa??OMG !!