Mieheni ei aio kosia minua!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pian eksä?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

pian eksä?

Vieras
Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä reilu neljä vuotta ja naimisiinmeno alkaa olla tässä lähitulevaisuudessa aika ajankohtainen asia. Asiasta on keskusteltu ja tultu tulokseen, että naimisiin me menemme. Samassa vähän vihjailin minkälaista kosintaa toivon ja katselimme sormuksiakin.

Mieheni kuitenkin ilmoitti minulle, ettei aio koskaan kosia minua, sillä hänen mielestään kosinta on täysin turha ja kihloihin ja naimisiin mennään nimenomaan yhteisestä päätöksestä koska se on niin iso asia. Minä taas olen tehnyt miehelle selväksi, ettemme ole kihloissa ennen kuin mies on kosinut minua ja minä vastannut myöntävästi, sillä kihlausta edeltää kosinta. Haluan todella viettää loppuelämäni ja perustaa perheen hänen kanssaan, ja tiedän että hänkin haluaa samaa minun kanssani. Ei kuitenkaan suostu kosimaan minua. Minä taas en suostu laittamaan kihlasormusta sormeeni ilman kunnollista kosintaa, sillä haluan mieheni olevan täysin varma halustaan mennä kanssani naimisiin. Vain hänen suorittama kosinta antaa minulle tämän varmistuksen, ei mikään muu.

Olen alkanut epäillä, haluaako mies sittenkään olla kanssani enää. En tiedä mitä teen, auttakaa?
 
No, se on kai vaivaannuttavaa joillekin kosia, nolottaa kai. No, me mentiin kyllä kihloihin ja naimisiin yhdessä sopimalla ja yhdessä mentiin sormuksetkin hankkimaan. Ei ollut yhtään romanttista. Ei polvistunut ukko, mutta ei se kuitenkaan naimisiinmenoa haitannut. Tuumasin, jotta kaveriko se vaan onkin, mutta hyvin on mennyt kuitenkin.
 
Minä taas en suostu laittamaan kihlasormusta sormeeni ilman kunnollista kosintaa, sillä haluan mieheni olevan täysin varma halustaan mennä kanssani naimisiin. Vain hänen suorittama kosinta antaa minulle tämän varmistuksen, ei mikään muu.

Olen alkanut epäillä, haluaako mies sittenkään olla kanssani enää. En tiedä mitä teen, auttakaa?

Ja ikää oli...?
Voi elämän kevät. Et sinä olekaan kypsä naimisiin, jos kaikki riippuu miehen polvilleen lankeamisesta.
 
Viimeksi muokattu:
Jos naimisiinmenosta on jo sovittu, niin kosintahan on tapahtunut. Toinen kysyi ja toinen sanoi kyllä.
Yritäpäs nyt vielä kasvaa aikuiseksi. Sillä, laitatko sormuksen sormeesi ei ole myöskään mitään merkitystä.
 
Jos naimisiinmenosta on jo sovittu, niin kosintahan on tapahtunut. Toinen kysyi ja toinen sanoi kyllä.
Yritäpäs nyt vielä kasvaa aikuiseksi. Sillä, laitatko sormuksen sormeesi ei ole myöskään mitään merkitystä.
Olemme kyllä sopineet menevämme naimisiin, mutta kosintaa ei todellakaan ole kuulunut. Totesimme keskustellessamme asiasta, että naimisiin tulemme menemään, mutta eipä mies ole kysynyt minulta että tulenko hänen vaimokseen, eli kosintaa ei ole tapahtunut.
Minulle sormus sormessa on todella merkityksellinen asia, siten tiedän että mies todella haluaa olla koko loppuelämän kanssani.
 
Viimeksi muokattu:
Olemme kyllä sopineet menevämme naimisiin, mutta kosintaa ei todellakaan ole kuulunut. Totesimme keskustellessamme asiasta, että naimisiin tulemme menemään, mutta eipä mies ole kysynyt minulta että tulenko hänen vaimokseen, eli kosintaa ei ole tapahtunut.
Minulle sormus sormessa on todella merkityksellinen asia, siten tiedän että mies todella haluaa olla koko loppuelämän kanssani.

Taidat olla vähän alikehittynyt apina saatana. jos olette jo sopineet menevänne naimisiin niin sehän on sama kuin kihlaus.
 
Viimeksi muokattu:
Mistä mies tietää, että sinä itse olet tosissasi, jos et lankea polvillesi? Minä en ainakaan uskaltaisi naida noin passiivista ja kaavoihin kangistunutta naista.
 
Mistä mies tietää, että sinä itse olet tosissasi, jos et lankea polvillesi? Minä en ainakaan uskaltaisi naida noin passiivista ja kaavoihin kangistunutta naista.
Kyllä mies tietää, kun olen asiasta maininnut hänelle eri tavoin jo lukemattomia kertoja. En minä mikään passiivineen tai kaavoihin kangistunut ole, mutta tässä asiassa olen ehdottoman vanhanaikainen. Kosinta on mielestäni nimenomaan miehen kunniatehtävä.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä mies tietää, kun olen asiasta maininnut hänelle eri tavoin jo lukemattomia kertoja. En minä mikään passiivineen tai kaavoihin kangistunut ole, mutta tässä asiassa olen ehdottoman vanhanaikainen. Kosinta on mielestäni nimenomaan miehen kunniatehtävä.

Anteeksi vain, mutta vaikutat aivan ääliöltä. Jos minä olisin miehesi, nostaisin kytkintä ja äkkiä tuollaisen temppuilevan "prinsessan" luota. Missä sinun rakkautesi on kun uhkailet miestä erolla, jos hän ei taivu ääliömäisen käytöksesi edessä?

Et ole kyllin hyvä tai kypsä kenenkään vaimoksi, jos asenteesi miestäsi kohtaan on tuolla tasolla.
Jos jatkat tuollaista käytöstä, toivottavasti mies osaa tehdä oman ratkaisunsa ja jättää sinut. Veikkaan nimittäin, että tuolla asenteella avioliittosi kenenkään kanssa ei kestä kovinkaan kauan.
 
Viimeksi muokattu:
ÖÖ, siis haluat nimenomaan kuulla ukkosi suusta ne kuuluisat kosintasanat. No, sun pitää pyytää sitä tekemään se ja jos oot jo pyytäny monta kertaa, se ei pidä sitä enää tärkeänä, koska olet jo suostunut sen vaimoksi, niin kosia ei enää tartte. Olisit silloin kun se pyysi vaimokseen, niin harkinnut tai sanonu, että pitää vielä erikseen kosia ja vielä polvillaan ja etpä taida olla vihjannut, ei kukaan sitä älyä välttämättä tehdä.
 
Lapsekkaaltahan tuo ap kuulostaa minustakin. Jos pariskunta on yhdessä tehnyt päätöksen naimisiinmenosta, on se puolin ja toisin lupaus avioliitosta, mikä on kihlauksen edellytys. Ei siinä todellakaan tarvitse kaavan mukaan kysyä.

Ei aikuisen naisen pidä enää kuvitella, että elämä on kuten satukirjoissa, romanttista. Niiden kuvitelmien kuuluu loppua teini-iässä. Aikuiset elävät aikuismaisesti ja realistisesti.

En ihmettelisi, jos mies alkaisi ajatella tarkemmin, oletko lainkaan sopiva puolisoksi, vai alatko olla määräilevä ja vaativa kumppani homman virallistamisen jälkeen. Minusta suhtautumisesi on varoituksen ääni.
 
Älä mene naimisiin. Sulle avioliitto on kosinnan hetki ja sormus. Kun siis oikeesti avioliitto on halu ja aikomus elää yhdessä. Toivon, että miesystäväsi tajuaa tämän ja hakee jonkun aikuisemman naisen.
 
Samassa vähän vihjailin minkälaista kosintaa toivon ja katselimme sormuksiakin.
Eeehhehee, sinä siis kerrot miehelle miten pitää kosia? "Muistathan vuokrata limusiinin, ostaa 12 punaista ruusua ja ajaa rannalle auringonlaskun aikaan. Siellä sitten polvistut ja kosit."

Mieheni kuitenkin ilmoitti minulle, ettei aio koskaan kosia minua, sillä hänen mielestään kosinta on täysin turha ja kihloihin ja naimisiin mennään nimenomaan yhteisestä päätöksestä koska se on niin iso asia.
Fiksu mies. Lukuunottamatta sitä että on sinun kanssasi.

Minä taas olen tehnyt miehelle selväksi, ettemme ole kihloissa ennen kuin mies on kosinut minua ja minä vastannut myöntävästi, sillä kihlausta edeltää kosinta.
Saathan sinä keksiä omia sääntöjä kuinka paljon haluat, mutta ei se tarkoita että se olisi totta.

Haluan todella viettää loppuelämäni ja perustaa perheen hänen kanssaan, ja tiedän että hänkin haluaa samaa minun kanssani.
sillä haluan mieheni olevan täysin varma halustaan mennä kanssani naimisiin. Vain hänen suorittama kosinta antaa minulle tämän varmistuksen, ei mikään muu.

Jaahas, tässä ollaan ensin varmoja että mies haluaa viettää loppuelämänsä kanssasi, ja sitten ei ollakaan enää varmoja kun se on se miehen kosinta joka sen varmistaa.

Mies on sanonut ettei halua kosia. Jos mies nyt lopulta kosiikin, tarkoittaa se vain sitä että hän on antanut periksi nalkutuksellesi. Eli ei tee sitä omasta halustaan, tai siksi että on varma että haluaa viettää loppuelämänsä kanssasi, vaan siksi että saa tukittua sinun suusi. Ja varsinkin kun tekee sen vielä sinun antaman kaavan mukaan.

Se mitä olet saanut aikaan on, että nyt et koskaan voi saada sitä varmistusta että hän omasta halustaan kosisi sinua. Joko hän ei kosi, tai jos kosii tekee sen vain sinun jäkätyksesi vuoksi. Häviät joka tapauksessa.
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä