[QUOTE="vieras";29156248]Luuletko sä "mies" oikeasti, että nainen nauttii siivoamisesta, pyykin pesusta, tiskaamisesta yms yhträän sen enempää kuin mieskään? Jos luulet, niin otapa se pikkuinen pääsi pois sieltä missä se nyt on. Naisen kiinnostus kotihommiin voi olla täysi nolla siinä missä miehenkin kiinnostus. Mutta jos nainen on se, joka ne kotityöt joutuu kuitenkin tekemään (jonkunhan ne on tehtävä), niin siinä helposti käy niin, että naisen kiinnostus miestä kohtaan laskee... pahimmassa tapauksessa nollaan asti. Kun kaikki perheessä huolehtivat omat sotkunsa ja yhteiset tehdään joko yhdessä tai vuorotellen, kaikilla on sopivasti kotihommia. Sikapossuilla tietysti vähän enemmän, mutta sitä voi opetella viemään ne sukkansa suoraan jalasta pyykkikoriin tai - usko tai älä - sukat voi jopa riisua pyykkikorin vieressä!!!![/quote]
Siis olen sanonut, että nauttii, jos asenne on myönteinen ja palveleva. Minäkin nautin, vaikka olen mies, siivoamisesta vieraan kunniaksi. Aluksi se voi tympäistä mutta sen tekeminen on parempi kuin tekemättä jättäminen, joka olisi vain itsekkyyttä.
Ja lisäksi olen sanonut, että naiset historiallisesti ja kasvatuksellisesti koulitaan pitämään paikat siisteinä, miehille annetaan enemmän vapauksia. Ja siksi suhteessakin on olemassa useampi todellisuus kuin vain yksi. Ei siis naisen siisteysjuttu, eikä miehen rennompi juttu, vaan neuvottelua näiden välillä. Jos nainen vihaisi siivoamista, niin historiamme olisi täynnä kärsiviä naisia. Mä en vaan pysty uskoa tuohon, vaan todennäköisempää on kodin vaikutus. Jos nainen opetetaan siisteyteen, on hänen helpompaa pitää huoli siisteydestä - mutta ei ilman miehen tukea. Samalla lailla mies tarvitsee naisen apua ja tukea. Tätä on palveleminen, jonka pitäisi rakkaudessa olla aivan itsestään selvä ja mukava asia molemmille. Jos toisen palvelu ei oikein kiinnosta, kannattaa miettiä, rakastaako toista, onko toinen suuriarvoinen asia, jne.
En edelleenkään ole myöskään samaa mieltä siitä, että jokainen huolehtisi vain omat sotkunsa ja se siitä. Siinä on liikaa itsekkyyttä: suhteet perustuvat tukemiseen, auttamiseen, jakamiseen ja palvelemiseen. Pidän huolestuttavana sitä, että minun MIEHENÄ pitää "saarnata" tästä naiselle, koska yleensä perinteisesti nämä jutut on olleet naisille ihan selviä.
[QUOTE="vieras";29156248]Puolisoksi ei kannata ottaa äidin passaamaa pikkupoikaa, joka on elämässään saanut tehdä vain sellaisia asioita, joista on kiinnostunut. Kun on olemassa oikeita miehiäkin, jotka kykenevät kantamaan vastuunsa ja tekemään asioita, vaikkei aina niin nappaisikaan.[/QUOTE]
Rakkaus on pohjimmiltaan kiinnostusta, egoistista. Mutta olen samaa mieltä, että siihen kuuluu ikäviäkin asioita toisen eteen. En siltikään ymmärrä, miten tästä voit päätyä siihen johtopäätökseen, että sukat lattialle jättävä tai vaikka hammastahnatuubia väärin puristeleva mies olisi sinua kohtaan paha tai epäkunnioittava. Rakkaus ei ole miten-asia, vaan se on mitä-asia. Mies ei ole sinä, etkä sinä ole mies. Siksi tuollainen tulkinta ei kuulu edes rakkauteen vaan harhaiseen näkemykseen siitä, että toinen on samanlainen kuin sinä.