Mieheni on päässyt liian helpolla

[mun mentävä on..]

Olen ollut liian hyvä tai kiltti tai mikä se määritelmä olisikin. Kai noita adjektiiveja löytyisi, joustava..ymmärtäväinen jne..kuulostaako pahalta jo nyt. Piiiiiiitkä suhteemme on kärsinyt paljon kolhuja joista en taida päästä koskaan ylitse. Mieheni on pelannut alkoholin kanssa koko suhteemme ajan enemmän tai vähemmän. Hänen tapansa toimia on hyvin itsekästä. Minun tunteilla ei ole väliä ollut. Olen aina kaiken sulattanut ja koettanut ajatella että kyllä se tästä taas ja vielä se mies oppii ja viisastuu. Mitään viisautta ei ole kuitenkaan tapahtunut. Hänen on hyvä olla kotona, koska hän tekee kuin haluaa, minä siivoan, teen ruokaa, sisustan ja anelen seksiä jne.Mikäs miehen on tässä ollessa. Hän on saanut olla suhteessamme vailla vaatimuksia, vailla vastuuta ja ottaa kaiken sen mitä hän itsellensä saa antamatta minulle mitä minäkin ansaitsen. Olen siis jäänyt vähälle ja toinen on saanut"kaiken". Minä en ole se jota on rakastettu vaan minä olen rakastanut. Olen kiltti. Siksi luultavasti en osaa vaatia omia oikeuksiani suhteessakaan niin että se tehoaisi.

Olen toki saanut aikaan keskustelua, mielipiteiden vaihtoa, riitaa sillä että en hyväksy mieheni käytöstä, mutta mitään se ei ole muuttanut.Olen jäänyt kaikesta rakkaudesta paitsi. En saa mitään. Olen tyhjyyttä täynnä ja minut on imetty kuiviin. Mieheni osoittaa mieltänsä kun en olekaan enää ennallani vaan pysyn etäällä ja olen kertonut etten hyväksy asioita. Hän kiukuttelee ja pakenee tilannetta..
Minä olen ajatellut paeta lähtemällä tästä suhteesta pois. En halua tällaista elämää. Mieheni ei ole tarvinnut tehdä töitä eteeni, Onko se minun vika vai onko vain narsistin luonteelle ominaista käytöstä vai onko pilalle hemmotellun yksinäisen mieslapsen luonnevikaa käytös, ehkä kaikkea tuota. Ja tiedättekö että tuntuu pahalta.

 

[murmelimöö]

No mut hei, nyt häntä pystyyn ja kohti omaa ihanaa elämää! Järjestät itsellesi oman asunnon ja teet sinne oman kodin. Ajattele kuinka ihanalta tuntuu ensi kesänä kun olet omat itsesi herra ja teet juuri niinkuin tykkäät ja siivoat vain omia jälkiäsi ))

 

[Yxonnellinen]

Me naiset olemme vahan omituisia olentoja; miksi kummassa jatkaa edes suhdetta mieheen, joka ei tee mitaan suhteen ja meidan eteen? Itse olen oppinut, etta kun hyvaksyy omalla kaytoksellaan sen ettei toinen laita tikkua ristiin suhteen tai meidan eteen, ja jatkamme suhdetta niin mies tietysti ajattelee etta me sen hyvaksymme. Pidamme itseamme niin arvottomina, etta emme muka ansaitse enempaa ja hyvaksymme ja tyydymme aivan liian vahaan pelossa ettemme enempaa tai parempaa voi saada tai edes ansaita. Mutta ei se ole noin. Kunnioita ja rakasta ensin itseasi ja niin tekevat muutkin kun sen olet oppinut.

Ota hyva nainen itseasi niskasta kiinni ja lahde suhteesta. Ole mieluummin yksin kuin huonon miehen kanssa. Kylla se on parempaa elamaa sekin. Ja jonain paivana voi sinuakin onni lykastaa jonkun ihanan upean miehen muodossa joka todellakin arvostaa sinua ihmisena ja naisena.

Minakin tein sen, lahdin tyhjan paalle ja aina olemme hyvin tullut toimeen. Nelja vuotta elin itselleni ja lapselleni ja sitten se aarre loytyi; mies joka kunnioittaa, rakastaa ja hellii minua ja meita kaikilla tavalla. Ja koskaan en ole tuntenut itseani rakastetummaksi.

 

[mikä on?]

Mitä tämä oikeastaan tarkoittaa kuuluukin iso kysymys?
Olen omasta mielestäni näyttänyt oman paikkani, mutta ehkä ja onkin niin että mieheni on vahvempi. Tai jostain syystä hän ei vaan kunnioita minua.Olen koettanut miettiä mistä se johtuu?Jos oikein muistelen niin sinkkuna ollessani kävi usein niin, että miehet eivät antaneet minulle hellyyyttä tms parin tapaamisen jälkeen..vaan jostain syystä he halusivat vaan toteuttaa oman itsekkään juttunsa. Jäin kylmilleni aina. En tajua mistä se johtuu?Samaa taitaa olla nyt suhteessani..ja en ole mikään helppo ollut koskaan esim menemään seksiin..mistä kiikastaa?

 

[Olet liian riippuvainen miehistä]

Mitä tämä oikeastaan tarkoittaa kuuluukin iso kysymys?
Olen omasta mielestäni näyttänyt oman paikkani, mutta ehkä ja onkin niin että mieheni on vahvempi. Tai jostain syystä hän ei vaan kunnioita minua.Olen koettanut miettiä mistä se johtuu?Jos oikein muistelen niin sinkkuna ollessani kävi usein niin, että miehet eivät antaneet minulle hellyyyttä tms parin tapaamisen jälkeen..vaan jostain syystä he halusivat vaan toteuttaa oman itsekkään juttunsa. Jäin kylmilleni aina. En tajua mistä se johtuu?Samaa taitaa olla nyt suhteessani..ja en ole mikään helppo ollut koskaan esim menemään seksiin..mistä kiikastaa?

Siitä että ensimmäisten epäkunnioittavien merkkien alettua näkyä jäät edelleen suhteeseen roikkumaan. Tuollainen antaa miehelle merkin että tämä nainen on oikeasti lattiarätti. Vaikka nalkuttaisit ja sanoisit ettet hyväksy typeryyksiä, niin käytäntö onkin kuitenkin ihan muuta.

Tulevaisuudessa älä tee suhteesta vakavaa ennenkuin mies on teoillaan todistanut olevansa sen väärti. Luulen että annat miehille liian pian alitajuisia merkkejä että olet lääpälläsi ja tarvitset heitä. Liian aikainen sitoutuminen voi johtaa joko miehen ahdistumiseen tai siihen että lurjusmaiset miehet alkavat käyttäytyä törkeästi naista kohtaan - koska voivat. Ole ystävällinen mutta pidä etäisyyttä, kunnes mies on todistanut sinulle että on kunnian mies.

 

[Hyvä hyvä]

Tulevaisuudessa älä tee suhteesta vakavaa ennenkuin mies on teoillaan todistanut olevansa sen väärti. Luulen että annat miehille liian pian alitajuisia merkkejä että olet lääpälläsi ja tarvitset heitä. Liian aikainen sitoutuminen voi johtaa joko miehen ahdistumiseen tai siihen että lurjusmaiset miehet alkavat käyttäytyä törkeästi naista kohtaan - koska voivat. Ole ystävällinen mutta pidä etäisyyttä, kunnes mies on todistanut sinulle että on kunnian mies. [/quote]



VIISASTA PUHETTA !!!

 

[Kiitos...]

Tulevaisuudessa älä tee suhteesta vakavaa ennenkuin mies on teoillaan todistanut olevansa sen väärti. Luulen että annat miehille liian pian alitajuisia merkkejä että olet lääpälläsi ja tarvitset heitä. Liian aikainen sitoutuminen voi johtaa joko miehen ahdistumiseen tai siihen että lurjusmaiset miehet alkavat käyttäytyä törkeästi naista kohtaan - koska voivat. Ole ystävällinen mutta pidä etäisyyttä, kunnes mies on todistanut sinulle että on kunnian mies.

VIISASTA PUHETTA !!![/quote]

Juu, ja ihan itse opittu kantapään kautta. En minäkään aina ole ollut näin fiksu, joten toivoa on kaikilla : D

 

[viksuu]

Sinulle on käynyt klassisesti: Olet rakastunut siihen, mitä mies olisi, jos hän muuttuisi. Olet kohdellut miestäsi juuri niin, kuin haluaisit, että miten hänen tulisi kohdella sinua. Nyt vasta ajan myötä olet tajunnut, että hän ei tule koskaan muuttumaan.

Miehesi ei arvosta eikä tajua sitä, miten hieno nainen sinä olet. Hän ei ole osannut käsitellä sinua. Sinä et ole vaatinut hyvää kohtelua ja nyt kun sitä vaadit, hän ei tajua, että mitä ihmettä sinä nalkutat ja vikiset. Sinun(kin) olisi pitänyt alusta asti vaatia hyvää kohtelua. Jos mies ei sitä tee edes siinä vaiheessa, kun hän on alkuvaiheessa ollut sinuun rakastunut (tai ainakin tuntenut suurta himoa), niin missä vaiheessa sinä kuvittelet, että hän muuttuisi? Sinä olet antanut anteeksi kerta toisensa jälkeen.

Et voi muuttaa miestä. Moni kiltti nainen oppii kantapään kautta sen, että turha jäädä odottamaan sitä, että mies lukee ajatuksia, on henkevä, ottaa naisen huomioon yms., mitä naisten romanttisissa "saduissa" tapahtuu.

Jos mies ei halua muuttua, tiedät kyllä, että hän jatkaa samaa elämää tästä eteenpäinkin. Jos se ei sinulle riitä, sinun on vedettävä siitä omat johtopäätöksesi. Joko tyydyt siihen kohteluun, jota nyt saat tai eroat ja etsit itsellesi sellaisen miehen, joka tyydyttää tarpeesi olipa sitten kyse seksuaalisista tarpeista, kumppanuudesta, kotitöiden jakamisesta tai vaikkapa sielunkumppanuudesta.

 

[mun mentävä on..]

Sinulle on käynyt klassisesti: Olet rakastunut siihen, mitä mies olisi, jos hän muuttuisi. Olet kohdellut miestäsi juuri niin, kuin haluaisit, että miten hänen tulisi kohdella sinua. Nyt vasta ajan myötä olet tajunnut, että hän ei tule koskaan muuttumaan.


Näin siinä on käynyt..kuvittelin että mieheni voi olla kunnon mies..että kriteerit joita itse ajattelen täyttyisivät. Kasvatuksemme on erilainen, synnyintarina erilainen ja elämät olleet aivan erilaiset. Silti suhteet voivat onnistuakin..mutta ei näytä onnistuvan tällä kertaa. Mieheni ei halua muuttua. Vaikka olemme puhuneet asioista tuhansia kertoja. Olen puhunut lähinnä omista ajatuksista ja mieheni myötäilee vastentahtoisesti koska tietää että on tehnyt paljon väärin ja tekee väärin. Menetyksen pelossa joka ei kuitenkaan kannata..minua on huijattu..aina..olen uskonut..kuvitellut että juu näin se tulee menemään kun mies kerran sanookin. Mutta ei samat kohtelut toistuvat kertaalleen..huonoa kohtelua satelee..kunnes lähden koska mikään ei ole muuttunut eikä muutu..pakkohan sekin on myöntää

 

[Aina samaa]

Voiko nainen todella olla noin typerä?

 

[mommy]

Kyse ei välttämättä ole siitä, etteikö mies haluaisi muuttua. Kyse voi olla siitäkin, että on helppoa olla vain sama kuin ennenkin ja tehdä asiat samoin kuin tähän saakkakin. Muutoksen tekeminen ei ole aina helppoa. Sen tietää jokainen, joka on yrittänyt kerta toisensa jälkeen tupakkalakkoa, laihdutuskuuria tai lopettaa liiallista shoppailua. Käyttäytymismallien muuttaminen on ihan yhtä vaikeaa. On helppoa tarttua itseä hetkellisesti niskasta kiinni, mutta itsekuri ja motivaatiotaso vaihtelevat, jolloin sitä aina uudestaan ja uudestaan päätyy samaan ja vanhaan.

Olet tainnut antaa suhteellenne enemmän kuin mitä mies on antanut. Nyt aiheellisestikin olet katkeroitunut. Sinä taidat kokea, että mies on velkaa sinulle sen, että hän olisi huomaavaisempi sinua kohtaan, antaisi enemmän seksiä ja ennen kaikkea parempaa seksiä. Ehkä myös haluaisit, että mies auttaisi enemmän kotitöissä, tekisi ruokaa, osallistuisi rahallisesti yhteisiin menoihinne enemmän, vähentäisi alkoholin käyttöä ja olisi ylipäätään kanssasi enemmän. Kun siihen päälle lisäisi vielä sinun huomioimista, pieniä hellyydenosoituksia, ehkä joskus pieniä lahjojakin, sinun kuuntelemista ja ilman muistuttamista tapahtuvia merkkipäivien muistamisia, niin olisit tyytyväinen.

Voi olla, että olet niin täynnä vihaa, että miehen on enää vaikea muuttaa mitään, jotta olisit tyytyväinen. Ehkä tosiaan olisi helpompaa, että jätät suhteen taakse ja otat opiksi tekemistäsi virheistä, jotta tulevassa suhteessa osaat tehdä asiat toisin. Jatkossa siis enemmän puhetta ja enemmän omista oikeuksista kiinni pitämistä. Miestä ei kannata turhaan palvoa kuin jumalaa, vaan kuin tavallista miestä. Mies siis heti alusta asti mukaan kotitöiden tekoon, osallistumaan omalta osaltaan yhteisiin kuluihin yms. Kun mies tekee oman osansa yhteisestä taloudesta, niin silloin sitä todella mielellään haluaakin hemmotella miestä. Hellyydessä ja parisuhteen hyvinvoinnissa pitäisi kummankin olla valmiita antamaan itsestään toiselle. Sinun pitäisi myös opetella vastaanottamaan ja ehkä jopa vaatimaan asioita, joita sinulle kuuluu. Jos jäät odottelemaan, että toinen osaa lukea ajatuksia ja tehdä automaattisesti kaikkea sitä, mitä mielestäsi miehen kuuluu tehdä, niin se on väärä tapa.

 

[been there, done that]

Olen ollut liian hyvä tai kiltti tai mikä se määritelmä olisikin.

Minun määritelmäni ihmisille, jotka kuvaavat itseään noin, on jotain ihan muuta kuin 'liian hyvä' tai 'liian kiltti'. Kokemukseni mukaan silloin on oltu vastuuta kaihteleva, tahdoton ja mielipiteitään ilmaisemaan kyvytön, kyvytön myös kohtaamaan vaikeita tilanteita suhteessa tai sosiaalisissa tilanteissa ylipäätään.

Uhriksi tekeytyminen on hyvin tyypillistä. Ajetaan ensin omilla toimilla itsensä selkä seinää vasten ja sitten aletaan valittaa, kun toinen hyödyntää sitä käytöstä, jonka on ensin kumppanilleen itse opettanut. Ei ole mahdollista kärvistellä suhteessa vuosikausia toisen terrorin alla, mikäli ei aktiivisesti itse anna sen tapahtua. Sitä saa, mitä tilaa.

 

[mutta-mutta]

Uhri (sado-masokistisessa suhteessa)voittaa aina myös jotain, kuten esim.saa itse olla se "hyvä" kun taas toinen on se paskahousu. Ainakin omasta mielestään. Uhrikin voi olla erittäin manipuloiva, ei ehkä tietoisesti vaan itse sitä tiedostamatta. Masokisti on aina myös sadisti (esim.tekee toisesta paskahousun) jos katsoo pintaa syvemmälle.

 

[agdlajgslhsg]

pimeetä tekstiä edelliseltää,,vähintään persoonallisuushäiriöinen joka noin kirjoittelee..

 

[Ap ilmaisee]

Olen ollut liian hyvä tai kiltti tai mikä se määritelmä olisikin.

Minun määritelmäni ihmisille, jotka kuvaavat itseään noin, on jotain ihan muuta kuin 'liian hyvä' tai 'liian kiltti'. Kokemukseni mukaan silloin on oltu vastuuta kaihteleva, tahdoton ja mielipiteitään ilmaisemaan kyvytön, kyvytön myös kohtaamaan vaikeita tilanteita suhteessa tai sosiaalisissa tilanteissa ylipäätään.

Uhriksi tekeytyminen on hyvin tyypillistä. Ajetaan ensin omilla toimilla itsensä selkä seinää vasten ja sitten aletaan valittaa, kun toinen hyödyntää sitä käytöstä, jonka on ensin kumppanilleen itse opettanut. Ei ole mahdollista kärvistellä suhteessa vuosikausia toisen terrorin alla, mikäli ei aktiivisesti itse anna sen tapahtua. Sitä saa, mitä tilaa.

Been there done that..ap sanoo sulle pari asiaa. Ettet vaan pääse luulemaan että niin siellä on niin totaalisen vastuuton nainen kyseessä. Toisin on asiat, oletko pettynyt! Ilmaisutaidoissanikaan ei ole vikaa..olen jopa erittäin neuvottelutaitoinen ja yhteistyökykyinen. Murheet ja vastoinkäymiset eivät ole minua kaataneet tai lannistaneet..niistä on otettu opiksi..nehän kuuluvat hyvä nainen elämään. Vaikeita tilanteita on joka päivä myöskin työssä ja jokaisen elämässä. Pakoon niitä ei pääse.
Olen kiltti , jonka määritelmä kohdallani on selkeä. Mutta sinulle en tietenkään halua sitä paljastaa. Pohdi omassa itsessäsi mitä se suhteessa voi tarkoittaa ehkä opit ymmärtämään asioita hieman eri näkökulmastakin. Oppia ikä kaikki..