Mielipiteitä (liittyen munasolun luovutukseen)

[kiinnostunut]

Q-kuppi, kuinka kauan se prosessi on kestänyt, sanotaanko siitä päivästä, kun klinikalle soitit ja kerroit haluavasi luovuttaa?

 

[Vieras]

Olisin erittäin surullinen jos minulta vietäisiin mahdollisuus saada luovotettuja sukusoluja koska olisin yli kolmekymppinen.

Yli nelikymppisiä äitejä on ollut aina ja paljon. Kun perheet olivat suuria, lapsia tehtiin -jos saatiin- kevyesti yli nelikymppisenäkin. Eli äitiys siinä iässä ei ole mikään uusi, paha juttu.

Toivoisin, että kaikki jotka teilaavat nelikymppiset äidit miettisivät pienen hetken. Nykyajan nelikymppinen on erittäin hyvissä voimissa, terveempi ja nuorekkaampi kuin koskaan. Oma äitini sanookin, että ne on lapset, jotka pitää hänet nuorena.

Minun äitini sai kolme sisarustani päälle neljäkymppisenä, viimeisen 46 -vuotiaana. Ei tuntunut hänestä eikä meistä liian vanhalta. Hän sanookin, että verrattuna siihen kun sai minut parikymppisenä, hän osaa nyt suhteutua lapsen saamiseen aivan toisella asenteella ja paneutumisella kuin ennen. Hän kokee olevansa parempi äiti ja ennen kaikkea enemmän läsnä. Mihinkään ei ole enää kiire vaan laspen kanssa todella haluaa olla. Mietin, että mkä voisi kuulostaa paremmalta kuin tällainen elämäntilanne lapsen saamiseksi?

Parhaimman ystäväni äiti oli lähes 50 vuotias hänet saadessaan. Koskaan ei ole ystäväni valittanut äitinsä iästä ja äiti onkin yhä ikäisekseen nuorekas ja energinen.

Jos nainen haluaa yli nelikymppisenä lapsen, hän on silloin varmasti miettinyt asian läpi kunnolla ja hän todellakin on silloin näitä reippaita ja nuorekkaita nelikymppisiä, joilla on asiat kohdallaan. Miettikää vielä hetki näitä kohtia ennen kuin tyrmäätte nelikymppiset äidit.

 

[Vieras]

Minuakin kiinnostais tuo luovutus, mutta silti vaan emmin. Itse en niitä enää tartte, omat lapset on tehty (jos näin voi sanoa, kun ikää on alle 30v.) ja enempää ei ole suunnitelmissa.

Sehän siinä eniten mietityttää, että sattuuko se ja kenelle ne munasolut sitten menee.

Tuosta mummoudesta; anoppi tuli mummoksi ekan kerran 39-vuotiaana. Itse oon 40v. kun esikko on 18v. ja jos äitiinsä tulee niin saattasin olla aika lähellä 44-45-vuotta.

 

[Hmm..]

Surullista tuolla tavalla lokeroida se milloin äitiys on "normaalia" ja milloin "irvokasta". En uskaltaisi itse sanoa tällaista kenestäkään toisesta ihmisestä häntä tuntematta. Mun mielestä 46 -vuotiaana lapsen saamisessa ei ole mitään irvokasta, ei sen enempää kuin missään muussakaan iässä. Varmaan niillä jotka haluavat kypsemmällä iällä vanhemmiksi on siihen hyvät syyt eivätkä ole mitään mummoja...

 

[vieras]

Itsekin pari kertaa luovuttaneena taivun nimimerkin hoidolla lapsen saanut-kantaan. Luovuttaja luovuttaa sen vuoksi että haluaa auttaa. Ei sen vuoksi, että haluaa auttaa, jos...

Kyllä mä haluan tietää, että apu menee mun mielestä oikeaan osoitteeseen.
Maailmalla autetaan kuusikymppisiäkin naisia saamaan lapsia, ja osa Suomessa luovutetuista munasoluista kuulemma menee ulkomaille. Liian vanhan naisen raskaaksi tekeminen lääketieteen avulla on mielestäni väärin, ja siksi mä laitan ikärajaksi 42 vuotta. Joku toinen voi sitten laittaa ehdoksi että munasolut saa antaa vain 42-46- vuotiaalle, jos kokee sen omatuntonsa puolesta sopivaksi asiaksi.

Jos olet asian jo päättänyt niin tee omatuntosi mukaan. Ylläoleva oli vain minun mielipiteeni. Jotenkin sitä vaan ihmettelee miten apu voi koskaan mennä väärään osoitteeseen. Apu on apua kaikille sitä tarvitseville.

Samaa mieltä. Kaikki munasolujonossa olevat tarvitsevat sitä munasolua ja haluavat varmasti yhtä paljon lapsen. Mun omatuntoa ei soimaisi se, että soluni saisi 42-46 -vuotias, joten ehkäpä otankin vaarin ehdotuksesta.

Äh, kiukuttaa niin kovasti tällainen ikärasisimi kun lähelläni on loistavia äitejä, jotka on iältään jo vanhempia. Tiedän, että on turhaa täällä kenellekään kiukuta, mutta puhkun silti tässä hetken kun on tunnen, että tehdään vääryyttä..

 

[Riivinrauta]

Minuakin kiinnostais tuo luovutus, mutta silti vaan emmin. Itse en niitä enää tartte, omat lapset on tehty (jos näin voi sanoa, kun ikää on alle 30v.) ja enempää ei ole suunnitelmissa.

Sehän siinä eniten mietityttää, että sattuuko se ja kenelle ne munasolut sitten menee.

Tuosta mummoudesta; anoppi tuli mummoksi ekan kerran 39-vuotiaana. Itse oon 40v. kun esikko on 18v. ja jos äitiinsä tulee niin saattasin olla aika lähellä 44-45-vuotta.

Mä olen kerran luovuttanut, ja nyt tän kuun lopussa olis luovutus, hoidot (pistokset) alkaa kuun puolenvälin tienoilla.

Mulla ekakerta meni tosi hienosti. Munikset kasvoi hyvin ja niitä tuli paljon (toisella puolella 11 ja toisella puolella 15) ja no... oli vähän olo jotenkiin... vähän ku alkuraskaudessa kun tulee aika että masullaan ei voi maata kun painaa alavatsaa. Pistokset kesti muistaakseni 10 päivää+ irrotuspiikki.

Ainoa ikävä asia luovutus päivänä oli se kanyylin laitto... mä vihaan sitä!!
Mut kun on se kipulääkitys kohillaan niin ei satu koko operaatio, tunsin vaan että siellä räpellellään mutta ei sen kummempaa.
Sain myös itse seurata toimenpidettä monitorista.
Sen toimenpidepäivän saa saikkua ja pyrkivät myös siihen että et ainakaan mitään kauheen fyysistä raskasta työtä tekis muutamaan päivään.
Mä olin punktio päivän ihan tosi väsy. Nukuin melkeinpä loppupäivän.

Mut sit on ystävän kokemus luovuttamisesta ihan toisenlainen... mut siitä en enempää kun se on todella harvinaista.

 

[M(vieras)]

Hei!
Olen inkerisuomalainen, niin on mahdollista, että tule kirjoitus virheitä,ei kai se haitta.
Mutta olen 27v. ja ollut nyt mieheni kanssa 4 vuotta ja oltiin naimisissa jo 3 vuotta. Odotan myös munasolun luovutusta ja minun mielistäni olisi suuri pettymys, jos luvattu munasolu yhtäkkiä hävisis...
Se on niin iso pettymys, kuin ei ole enää mitään mahdollisuutta saada oma lasta, vaikka olisinkin 45 tai 46 vuotias! Olen jo ihan kauhussa sen naisen kohtalon puolesta!... Toivottovasti hän sai sinun munasolun (tai saa)! (mulla olisi kysymys, joka ei ehkä liittyy tähän, mutta mitä oikeuksia on sillä naisella joka luovuttaa munasoluja syntyvän sitten lapsen suhteen? ja onko pakko lapsille kertoa 18 vuotiana, mistä se munasolu tuli?en oikein ymmärtänyt asia. Kiitän, jos osaatte vastata tähän.)
Ystävällisin Terveisin M! )

 

[memmu]

Mä vielä ihmettelen sitä, että vasta siinä vaiheessa kun luovuttaja ja saaja on valittu ja hoidotkin jo aloitettu kuukautiskierron samanaikaistamiseksi. Niin miksi sitten vasta laitetaan noita ehtoja? Eikö järkevää olisi heti alkuun kysellä, kenelle ko. luovuttaja on valmis luovuttamaan...siis noi ikä asiat ym.

Itse olisin niinkin jyrkkä, että en yli 32 vuotiaalle haluais luovuttaa.

 

[kookosta]

Jos mä luovuttaisin munasolujani, niin en varmasti voisi vetää itse jotakin rajaa minkä ikäiselle niitä lahjotettaisi (enkä sen puoleen vois tehdä rajanvetoja millaisessa suhteessa pariskunta/sinkku on). Kuitenkin elinikä nykyisellään on aika korkea. Eikä 46 nyt niin kauhean vanha ole.

Mutta eniten mietityttäisi, että se hilkun alle 46 vuotia on voinut toivoa lasta jo vaikka kuinka kauan, parhaassa tapauksessa monta kymmentä vuotta. En tuntisi, että mulla olisi oikeus riistää se viimeinen toive lapsesta häneltä/heiltä. Kyllähän sitä nyt ilman lapsiakin tulee toimeen ja aina olis aiemmin voinut hoitoihin tulla, mutta en mä vaan vois tehdä mitään kieltoja.

Tosin mä en kyllä kykene luovuttamaan kenellekkään munasolujani, niin sinällään aika turhaa pohdintaa.

 

[M(vieräs)]

"Kiitän vastauksista"