Mies aiheutti kunnon ketutuksen..

["mies"]

[QUOTE="mies";27368930]Kaikki miehet ovat samanlaisia lukuunottamatta niitä jotka alistuvat naisen tahtoon sataprosenttisesti ja nekin hiljaa sisällään kiroavat sitä että ovat vankina omassa kodissaan. Yritä löytää jälkimmäinen tapaus ja muokata se sellaiseksi kuin haluat ja lyö sille rautapallo jalkaan. Suurin osa miehistä haluaa vapautta ja omaa aikaa enemmän kuin nainen ja se katkeroittaa monet naiset ja saa heidät kuvittelemaan että miestä ei kiinnosta ja mies on itsekäs varsinkin jos nainen on kotona enemmän lasten kanssa. Näin se vaan menee ja tulee aina menemään, poikkeuksia toki on.[/QUOTE]

Ei minusta naiselle annettu aika työporukan kustannuksella ole sitä, että mies olisi naisen tahdon alla. Itselleni merkitsevät eniten yksilöt, vasta sitten ryhmät. Nainen, joka on itselleni tärkeämpi kuin työkaverit, saa myös sen huomata. En minä ainakaan muuten alkaisi edes seurustella, jos viihdyn paremmin työkaverien kanssa kuin naiseni kanssa. Menisin ihan tilanteen mukaan: jos rakastamani nainen tarvitsee minun läsnäoloani, en voisi kieltäytyä siitä, kokisin sen velvollisuudeksi, koska haluan palvella naistani (edellytyksellä, että hän palvelee myös minua). Jos taas mitään tavallista suurempaa tarvetta ei ole, olisin enemmän omillani. Eli ei fundamentalistisesti sitä eikä tätä.

Vaikka armeijassa sanottiin, että kertausharjoitukset ovat vapahdus akasta, niin en itse aio viettää sellaista liittoa naisen kanssa.

 

["hmm"]

[QUOTE="hmm";27369001]no kyllä mäkään en ymmärrä että miksi mies ei voivut joustaa ja jättää väliin saunailtaa,jos kerta ollut jo viime v.loppuna menossa+näkee samoja kavereita aikas usein?

ymmärrän kyllä jos ois harvassa pääsy kavereiden kanssa saunomaan ja ois jo sovittu mutta joo....
Ei se mieskään kuole jos ei sinne äijä laumaan jatkuvasti pääse.

Aapeena mäkin lähtisin omille menoilleni.[/QUOTE]

ja tarkotin omille menoilleni eli illanviettoon,kohta joku kuitenkin palko nenässä räyhää että tommosen takia ko pitäs ukko jo jättää

 

["mies"]

[QUOTE="vieras";27368979]Entäpä jos menisit paukuttamaan päitäsi yhteen? Mistä ihmeen romaanista olet tällä kertaa lukenut, että naiset haluaisivat omaa aikaa ja vapautta vähemmän kuin miehet? Naiset ovat vain vastuuntuntoisempia kuin miehet, ja siksi sairastavatkin masennusta paljon enemmän kuin miehet. Jonkun on huolehdittava perheestä, kun perheen ikuinen pikkupoika janoaa vapautensa perään. Miehethän ne ovat niitä rautapalloja naisille laittamassa, koska naisethan ne ovat pakotettuja huolehtimaan lapsista oman vapautensa ja aikansa kustannuksella.

Kaikki miehet eivät ole samanlaisia. Nykyinen mieheni näkee puolisonsa kanssa ajan viettämisen tärkeämpänä kuin poikien kanssa rymyämisen. Mutta hänpä onkin jo yli 30-vuotias aikuinen mies, joka panostaa perheeseensä, työhönsä ja harrastuksiinsa ryyppäämisen sijasta.[/QUOTE]Odotinkin tuossa jo ja laskin sekunteja milloin ensimmäinen mamma vetää herneet nenään ja tulee vaahtomaaan kuinka hänen miehensä on parempi kuin "ne muut jotka rymyää ja ryyppää". Pointti meni taas ohi korkealta ja kovaa. Mutta toisaalta, onhan täällä niitäkin mammoja jotka oikeasti uskovat ja ääneen kehuvat kuinka heidän miehensä eivät ikinä katso muita naisia tai pornoa.

 

[alkuperäinen mies]

[QUOTE="mies";27369004]Ei minusta naiselle annettu aika työporukan kustannuksella ole sitä, että mies olisi naisen tahdon alla. Itselleni merkitsevät eniten yksilöt, vasta sitten ryhmät. Nainen, joka on itselleni tärkeämpi kuin työkaverit, saa myös sen huomata. En minä ainakaan muuten alkaisi edes seurustella, jos viihdyn paremmin työkaverien kanssa kuin naiseni kanssa. Menisin ihan tilanteen mukaan: jos rakastamani nainen tarvitsee minun läsnäoloani, en voisi kieltäytyä siitä, kokisin sen velvollisuudeksi, koska haluan palvella naistani (edellytyksellä, että hän palvelee myös minua). Jos taas mitään tavallista suurempaa tarvetta ei ole, olisin enemmän omillani. Eli ei fundamentalistisesti sitä eikä tätä.

Vaikka armeijassa sanottiin, että kertausharjoitukset ovat vapahdus akasta, niin en itse aio viettää sellaista liittoa naisen kanssa. [/QUOTE]Rivien välistä voi lukea että sinulla ei ole naista tai et ainakaan ikinä ole ollut avioliitossa tai muuten todella pitkässä suhteessa naisen kanssa.

 

[Lispetti]

Ei niin, vaikka joka ilta näkeekin näitä samoja poikia ja just viikko sitten oli perjantai ja lauantai-illat näiden samojen poikien kanssa saunomassa ja kapakoimassa. Ja on menossa myös ensi launtaina näiden samojen poikien kanssa pippaloimaan.
Ja ehtii tulevalla viikollakin nähdä 4:nä iltana näitä samoja poikia ennen viikonlopun pippaloita....
+ työpäivät päälle.

Palaverin paikka!

 

["vieras"]

[QUOTE="mies";27369022]Odotinkin tuossa jo ja laskin sekunteja milloin ensimmäinen mamma vetää herneet nenään ja tulee vaahtomaaan kuinka hänen miehensä on parempi kuin "ne muut jotka rymyää ja ryyppää". Pointti meni taas ohi korkealta ja kovaa. Mutta toisaalta, onhan täällä niitäkin mammoja jotka oikeasti uskovat ja ääneen kehuvat kuinka heidän miehensä eivät ikinä katso muita naisia tai pornoa.[/QUOTE]

Itse asiassa minun mieheni on parempi kuin ne muut. Muuten en olisi hänen kanssaan. Koska käyn töissä ja olen jo vähän vanhempi ihminen, en todellakaan jaksaisi sietää mitään teinin asteelle jäänyttä miestä. Tätä et usko - eikä tarvitsekaan - mutta mieheni ei oikeasti katso pornoa eikä muita naisia. Ymmärrän, että tavallisen urvelon on vaikea ymmärtää, että oikeasti kultaisia miehiä on olemassa. Niitä me naiset olemme vailla, mutta harmillisesti heitä on kovin vähän. Ja kun naiset yrittävät kertoa, että he ovat onnistuneet sellaisen löytämään, urvelot eivät pysty millään uskomaan sellaisten miesten olemassaoloon yhtään sen enempää kuin joulupukkiinkaan.

 

["mies"]

Rivien välistä voi lukea että sinulla ei ole naista tai et ainakaan ikinä ole ollut avioliitossa tai muuten todella pitkässä suhteessa naisen kanssa.

En tiedä miten olennaista tuo kysymys on, enkä taida täällä lähteä kertomaan suhteistani. Minulle on vain niin selvää, että parisuhde ja perhe tulee ennen työyhteisöä, ystäviä tai uraa.

 

[hhfhh]

[QUOTE="mies";27369064]En tiedä miten olennaista tuo kysymys on, enkä taida täällä lähteä kertomaan suhteistani. Minulle on vain niin selvää, että parisuhde ja perhe tulee ennen työyhteisöä, ystäviä tai uraa.[/QUOTE]

Hyvä! sinä olet varmasti hyvä puoliso tai joku sinusta sellaisen saa. onneksi itsellänikin on kaltaisesi mies , jolle puoliso ja perhe menevät muun edelle, oli sitten kyseessä työ tai kaverit. Mun mies osaa arvostaa tavallista perheelämää, sekä puolisoaan ja on sanonut että sellainen baarielämä kavereiden kanssa oli jotain josta hän on erittäin onnellinen päästyään siitä..

 

[Ketutusmaximus]

Juurikin se oli minun pointtini, että minä olen uhrannut omat menoni mieheni ja perheen puolesta, koska laitan aina lapseni ja mieheni kaiken muun edelle. (kaikella muulla tarkoitan näitä kissanristiäisiä)
Toivoisin myös mieheltäni samaa kunnioitusta minua kohtaan, mutta olenkin joutunut oppimaan tässä viimeisten kymmenen yhteisen vuoden aikana, että minä olen tärkeysjärjestyksessä se viimeinen, aina. Kaikki muu on minua tärkeämpää, myös pelkkä telkkarin katsominen. Mies on luvannut muuttaa käytöstään jo useita vuosia sitten, vannonut, että minä ja perhe ollaan tärkeintä hänen elämässään, mutta käytös on kuitenkin aina sama vanha tuttu, että kaverit, kissanristiäiset, ylipäänsä kaikki menee aina minun ja lasten edelle. Eikä tämä ajatus erosta johdu pelkästään tästä kerrasta, tämä vaan ole se viimeinen naula arkkuun, koska en todellakaan jaksa enää yrittää yksin olla parisuhteessa, jossa huomaan aina olevani vain se viimeinen hätävara. Mieluummin olen yksin lasten kanssa kuin se, että yritän saada miehen kanssa suhdetta toimimaan ja toivon, että vielä jonain päivänä minä olen se ykkönen.

 

[Ketutusmaximus]

Ja lisättäköön vielä, että jonkun mielestä on liikaa vaadittu, että pyydän miestä perumaan ennalta sovitun menon: kai minä voin sellasita pyytää, koska hän on useaan kertaan perunut meidän yhteisiä juttuja (leffailta tms) sen takia, että joku kaveri sattuu soittamaan ja pyytämään saunomaan, kuskiksi, kattomaan matsia tms. Ei hänelle tunnu olevan vaikeaa perua minulle ja lapsille luvattuja asioita, joten kokeilimpa kepillä jäätä, että pystyykö tekemään saman TYÖKAVEREILLEEN... Ja näemmä ei pysty!

 

[mannn]

Ehkäpä ei jaksa kuunnelle sitä perusnalkutusta.

Meille tarjoutui yllättäen tilaisuus viettää miehen kanssa laatuaikaa kahdestaan, kun isovanhemmat hakivat lapset yökylään.
Mies on päivän työreissulla ja hänen tarkoituksenaan oli alunperin lähteä illalla pariksi tunniksi työkaverin luokse saunomaan.
Soittelin miehelle ja ehdotin, että nyt, kun lapset lähtivät yökylään ja meillä olisi harvinaista kahdenkeskistä aikaa, niin voisiko hän jättää saunaillan väliin ja tulla kotiin viettämään aikaa minun kanssani. (Molemmat olemme olleet jo jonkin aikaa sitä mieltä, että tarvitsisimme kahdenkeskistä aikaa, että saisimme hoitaa parisuhdettamme.)
Mies sai vastauksellaan minulle todellisen ketutuksen aikaan: "menen saunomaan ja otan muutaman kaljan, käy sinäkin hae alkosta itselles viinapullo ja laula vaikka kotona karaokea. Hoidetaan parisuhdetta sitten illalla, kun tulen kotiin. Yritän olla ottamatta liikaa ja tulla ihmisten aikaan." Kerroin, että en ole viinaa ottamassa ja mun mielestäni parisuhteen hoitaminen tarkoittaa sitä, että ollaan molemmat täysin selvinpäin, tehdään yhdessä hyvää ruokaa, saunotaan, keskustellaan, katsellaan leffaa tai tehdään jotain muuta mukavaa yhdessä....
Ketuttaa todellakin, kun näyttää, että miehelle parisuhde ei ole kuitenkaan minkään arvoinen, vaan saunailta työkavereiden kanssa muutamine kaljoineen vie voiton vaimon kanssa vietettävästä illasta.
Baariin hänellä ei ole ollut tarkoitus tänään mennäkkään, mutta ketuttaa, ettei mies halua viettää aikaa kanssani, kun siihen olisi mahdollisuus....
Ja niin, on ollut viimeeksi viikko sitten viihteellä, perjantaina ja lauantaina. Ja ensi lauantaille on tiedossa pippalot, joihin osallistuu...

 

[hmph]

no onhan tuo ihan selvää että mies näkee vaan oman napansa,omista meinoista ei yhtään voi joustaa!mun mies ihan samanlainen(metsästys vie kaiken ajan ja mä saan olla lapsen kanssa aina kahden.)
Kyllä se vaan on niin(teille vapaudenriistosta napisijoille ja nalkutuksesta napsauttajille)etä kyllä se joku raja silläkin omalla elämällä on jos parishteessa ollaan ja perhe on.
ja on osattava joustaa ja rajata menojaan niin että sekä puolisolle ja perheelle aikaa rittää ja että kaverit yms ei aina mene edelle!

kyllä ap sun miehes olis voinut nyt joustaa ja illan viettää sun kanssa,ihan kertomasi perusteella tarpeeksi kuitenkin kavereiden kanssa on ja jos ens v.loppunakin on lähdössä?
Ei se mies tosiaan kuole jos on yhden saunaillan kamuistaan erossa?

nalkuttaakin saa,hyvä kun on kavereita ja omaa elämää,niin pitääkin olla,mutta tasapaino on oltava,kyllä se parisuhde voi kariutua jos toinen elää täysin omaa elämäänsä.

 

[johkkk]

joistain miehistä ei vain ole parisuhteeseen...ne haluaa perheen kustanuksella elää kuin poikamiehet

 

["mies"]

Hyvä! sinä olet varmasti hyvä puoliso tai joku sinusta sellaisen saa. onneksi itsellänikin on kaltaisesi mies , jolle puoliso ja perhe menevät muun edelle, oli sitten kyseessä työ tai kaverit. Mun mies osaa arvostaa tavallista perheelämää, sekä puolisoaan ja on sanonut että sellainen baarielämä kavereiden kanssa oli jotain josta hän on erittäin onnellinen päästyään siitä..

Kiitos Minusta seurustella ei kannata edes alkaa, jos suhteessa eläessä ei alati lähdetä liikkeelle suhteesta ja sen tilasta. En koskaan voisi "tympääntyä" ihmiseen, jota rakastan niin että laiminlöisin häntä, toki odotan samaa. En tuolloin edes vilkaise muita naisia siinä mielessä, baarit eivät yhtään kiinnosta, en ole ikinä pettänyt, lyönyt, en muistaakseni ole ikinä valehdellut isosta asiasta, en haistatellut toiselle, jne.

Opin ehkä jo kotoa tällaiseen. Vaikka riitoja oli, ja on hyväkin olla, meillä ei hoidettu asioita epärehellisyydellä ja "liian" epäkunnioittavasti, eikä myöskään menty liiaksi "omissa menoissa" varsinkaan jos kotona tarvittiin. Toki myös omat kokemukseni ja persoonani varmaan vaikuttavat.

 

["Xxxx"]

Hae jotain juotavaa ja juo ittse mukavaksi sillä aikaa kun miehes on kavereiden kanssa.

 

["mies"]

Ongelma on ajankohtaisempi nähdäkseni silloin, jos toiseen on väsynyt. Toki paljon kuulee, että naisista Suomessa tulee hankalia 40-50-vuotiaina Tästä en, totta kyllä, pysty sanomaan mitään.

Itse jo valintavaiheessa "tiedän", että "tuohon en väsy" niin sanotusti. Ehkä se on jonkinlainen periaatepäätös ja kuuliaisuutta intuitiolle. Suhdetta solmiessa pitää olla tahtoa ja myös järkeä, jos haluaa sen kestävän. Tahtoa sitoutua ja järkeä siinä, ettei ota ihan ketä tahansa. Oma lähtökohtani on, että jos en tunne nautinnoksi jakaa elämääni, olla uskollinen, jne., ei kannata aloittakaan suhdetta, siinä menee vain energiaa hukkaan, samoin elämää, joka voisi olla parempaa jonkin toisen kanssa tai jopa yksin (ihmisen tulisi pärjätä myös yksin).

Kumppani voi olla lottovoitto tai riippakivi, siksi valintaprosessiin kannattaa mielestäni panostaa.

 

[lissukka.]

Olisin innoissani, jos saisin olla ihan yksin, tai lähteä kavereiden kanssa. Älä mökötä. Jos suhde tähän karitutuu, niin se kariutuisi varmasti muutenkin.

 

["päh"]

mutta miksi se parisuhdeaika pitäisi silloin ottaa kun sovittu meno??? Siis ymmärrän kyllä että harmittaa, mutta onhan tuo nyt miehelle turhan hankala valntatilanne :/

Mitä hankalaa siinä on? Miehellä on ollut omia menoja viime viikonloppuna ja seuraavallekin viikonlopulle on jo sovittua menoa.

Tiedän, että mun mieheni peruisi heti paikalla tämäniltaisen menonsa, jos lapset pääsisivät mummolaan. Mun ei tarvitsisi edes pyytää. Yhtä lailla mä jäisin hänen kanssaan kotiin. Poikkeuksena vain, jos sattuisi, että ennalta sovittu meno on jotain harvinaisempaa laatua. Sitten yksin kotiin jäävä koettaisi keksiä itselleenkin jotain kivaa puuhaa vailla vastuuta lapsista.

 

["vieras"]

Olisin innoissani, jos saisin olla ihan yksin, tai lähteä kavereiden kanssa. Älä mökötä. Jos suhde tähän karitutuu, niin se kariutuisi varmasti muutenkin.

Mistä näitä epätoivoisia tallottavia naisia riittää? Millaisen kotikasvatuksen on saanut nainen, jonka mielestä miehen edessä täytyy taipua aina vaan eikä mistään omista periaatteista tai toiveistaan saa pitää kiinni? Miksi miehen menot ovat naisen menoja tärkeämpiä? Miksi parisuhteen pitäisi pyöriä sen varassa, miten pitkään nainen jaksaa antaa periksi ja luopua haaveistaan hyvästä parisuhteesta ja perhe-elämästä?

Mutta ehkä nämä tallottavat naiset voivat sitten poimia ne eronneet ja karanneet kultakimpaleet, jotka ikävät ex-vaimot ajoivat pahalla nalkutuksellaan (lue: omien toiveidensa esittämisellä) tiehensä. Win-win. Mies saa uuden vähään tyytyväisen palvelijan, uusi nainen elättäjän ja ex-vaimo vapautensa ja mahdollisuuden löytää parempi aikuiseksi kasvanut mies.

 

["vieras"]

no olisin mäkin tossa tilanteessa odottanut miehen joustavan.. jos siis saunailta ei oo mikään harvinaisuus mutta kahdenkeskinen aika on. Ehkä olis syytä keskustella myöhemmin siitä miksi miehen tärkeysjärjestys on moinen? Ota nyt kumminkin ilo irti illasta, vaikka joutuisitkin sen yksin viettämään. Murjotus ei auta ketään.

 

["mies"]

[QUOTE="vieras";27369384]Mistä näitä epätoivoisia tallottavia naisia riittää? Millaisen kotikasvatuksen on saanut nainen, jonka mielestä miehen edessä täytyy taipua aina vaan eikä mistään omista periaatteista tai toiveistaan saa pitää kiinni? Miksi miehen menot ovat naisen menoja tärkeämpiä? Miksi parisuhteen pitäisi pyöriä sen varassa, miten pitkään nainen jaksaa antaa periksi ja luopua haaveistaan hyvästä parisuhteesta ja perhe-elämästä?[/QUOTE]

Aivan. Minäkään en ymmärrä tuota naisen taipumista monelle mutkalle. Palveluun sisältyy aina vastapalvelu samoin kuin rakkauteen vastarakkaus, muuhan olisi itsensä alentamista ja kerrassaan naurunalaiseksi tekemistä.

Naiset, älkää antautuko hyväksikäytölle, silloin teitä on vain helpompi pettää. Asennoitukaa tietyllä tapaa "tosissaan" ja pitäkää huoli että teihinkin asennoidutaan niin. Pitäkää kiinni siitä, että teitä kunnioitetaan ihmisinä (tässä muuten auttaa nähdäkseni myös, ettei ole liian "helppo" esim. saada sänkyyn) ja teihin panostetaan. Siihen on kaikissa suhteissa oikeus. Toinen hämmentävä asia on epärehellisyys tunteille tai tunteiden pakottaminen. Eli nainen X antaa "miehen viedä" juttua, vaikkei itse tunne niin juuri. Taas tullaan siihen, että nainen luopuu omista haaveistaan jne. miehen edessä. Se voi olla ihan ok elämää, mutta harvoin erityistä onnea sisältävää.

Jos toista ei kiinnosta, heittäkää ulos ja uutta sisään. Niin minäkin teen. Sitoudun vain ihmisiin, jotka oikeasti sen ansaitsevat - mutta heillekin pitää uskaltaa puhua välillä suoraan, silti kunnioituksella.