Mies ei valmis naimisiin vieläkään..

[ihmettelee..]

Ollaan siis oltu 6v yhdessä ja meillä on 9kk ikäinen lapsi .
En ole missään vaiheessa painostanut, mutta ottanut silloin tällöin puheeksi(ehkä 2-4krt yhdessä olon aikana). Alussa siis puhuttiin ja sanoin, että tulevaisuudessa haluan naimisiin ja mies halusi myös. Haluaa kuulemma edelleen, mutta ei vielä, ei ole kuulemma valmis vielä...
Mitä ootte mieltä? Onko kellään muulla ollut/on samanlaista tilannetta? Lapsi oli toivottu; ihmettelenkin, että mikä voi olla syynä ettei ole valmis naimisiin, vaikka se on paljon pienempi sitoumus tavallaan kun oma lapsi..

 

[Rukoilijasirkka]

Se on selkärangaton. Mä en suostuisi tollaseen, että eläisin toisen kanssa samassa taloudessa, jos ei olla naimisissa.

 

[--]

Meillä mies taas haluaa naimisiin ja minä sanoin jo, että ei me paperia tarvita sitoutumista merkkaamaan. Eroaminen on nykyään niin helppoa, että ei se naimisiinmeno asioita muuta.
Silti rakastan miestä yli kaiken ja haluan olla hänen kanssaan loppuelämäni.

 

[haarem]

Höh, no mikä kiire. Ei se liitto mitään muuta, monet vain ovat perinteiden aivopesemiä. Vapautukaa tuollaisista ajatuksista, joiden mukaan olisi pakko tietyssä ajassa mennä naimisiin, keinotekoinen insituutuio koko kirkko ja liitto. Jos syystä tai toisesta haluatte naimisiin, niin älä painosta miestä, menette sitten kun on sen aika, ei ole mikään kiire. Eikä se liitto muuta mitään, muista se. Ei kaikkea tarvitse tehdä kerralla ja ahdostua siitä jos elämä ei nyt menekään normine mukaan.

Ja tuon Rukoilijasirkan kommentin voit jättää omaan arvoonsa, sirkka suoltaa aina niin uskomatonta puppua.

 

[meillä]

oli just eilen tuosta puhetta mies sano kun on niin kallista ja mä en halua maistraatissa mennä

 

[-]

Se on selkärangaton. Mä en suostuisi tollaseen, että eläisin toisen kanssa samassa taloudessa, jos ei olla naimisissa.

Mä en taas suostuisi elämään avomieheni kanssa jos se yrittäisi "pakottaa" mut naimisiin.

 

[jh]

Mies ei ole täysin sitoutunut sinuun ja lapseen.

 

[Rukoilijasirkka]

Se on selkärangaton. Mä en suostuisi tollaseen, että eläisin toisen kanssa samassa taloudessa, jos ei olla naimisissa.

Mä en taas suostuisi elämään avomieheni kanssa jos se yrittäisi "pakottaa" mut naimisiin.

Eihän kannatakkaan elää varmaan henkilön kanssa, jonka arvot ovat täysin erilaiset.

 

[Hyi]

Höh, no mikä kiire. Ei se liitto mitään muuta, monet vain ovat perinteiden aivopesemiä. Vapautukaa tuollaisista ajatuksista, joiden mukaan olisi pakko tietyssä ajassa mennä naimisiin, keinotekoinen insituutuio koko kirkko ja liitto. Jos syystä tai toisesta haluatte naimisiin, niin älä painosta miestä, menette sitten kun on sen aika, ei ole mikään kiire. Eikä se liitto muuta mitään, muista se. Ei kaikkea tarvitse tehdä kerralla ja ahdostua siitä jos elämä ei nyt menekään normine mukaan.

Ja tuon Rukoilijasirkan kommentin voit jättää omaan arvoonsa, sirkka suoltaa aina niin uskomatonta puppua.

Se onkin ns Wanna be -uskis ja yrittää päteä joka ketjussa. Hullu helluntalainen akkeli joka lähettää itsestään kuvia älyttömästi. Esim sohvalla makaamassa kalanpyrstö p...ssä!

 

[eipä]

Mies ei ole täysin sitoutunut sinuun ja lapseen.

Ja paskan marjat. Ehkä se on vain sen verran fiksu, että ymmärtää uskonnollisten perinteiden hyödyttömyyden ja älyttömyyden. Omill aivoillakin saa välillä ajatella.

 

[ihmettelen]

Mitä se avioliitto muuttaa jos on jo yhteinen koti ja lapset?? Ei käytännössä mitään, kun nykyään saa nainen pitää sen oman sukunimensäkin. Perinnöllisyysasiat järjestyy avoliitossakin kuin avioliitossa nykyään.

 

[aa]

Mies ei ole täysin sitoutunut sinuun ja lapseen.

Näinpähän se yleensä on.

 

[ihmettelee..]

Niin tiiän, ettei käytännössä merkkaa mitään, mut jotenkin vaan tärkee asia mulle ja luulin että miehellekin . Tai siis avomiehelle. Mietin vaan, että onko ikinä valmis, jos ei näiden vuosien ja lapsen jälkeen vieläkään koe olevansa valmis.. Että edelleen joutuu harkitsemaan oonko mä se oikea vai en. Silti tekee lapsen mun kanssa.. Hämmentävää!

 

[minä]

ihmettelenkin, että mikä voi olla syynä ettei ole valmis naimisiin, vaikka se on paljon pienempi sitoumus tavallaan kun oma lapsi..

Olen kanssasi täysin samaa mieltä, eli kyllä se lapsi on niiiiiiiin paljon isompi sitoumus mitä joku naimisiinmeno.

 

[ihmettelen]

Piäisikö jättää avioliittoajatukset taakse?Jos se on niin tärkeää, niin olisi pitänyt avioitua ennen lasta? Se kun ei tarkoita sitä, että mies ei ole sitoutunut sinuunjos naimisiin ei halua.
Suurimmalla osalla naisia on vain pinttynyt mielikuva naimisiin menosta ja hääkuvista kirjahyllyssä.

 

[Rukoilijasirkka]

Mitä se avioliitto muuttaa jos on jo yhteinen koti ja lapset?? Ei käytännössä mitään, kun nykyään saa nainen pitää sen oman sukunimensäkin. Perinnöllisyysasiat järjestyy avoliitossakin kuin avioliitossa nykyään.

No jos se ei mitään muuta, niin yhtä hyvin voi mennä naimisiin, varsinkin, jos se on toiselle iso juttu.

 

[eipä]

Niin tiiän, ettei käytännössä merkkaa mitään, mut jotenkin vaan tärkee asia mulle ja luulin että miehellekin . Tai siis avomiehelle. Mietin vaan, että onko ikinä valmis, jos ei näiden vuosien ja lapsen jälkeen vieläkään koe olevansa valmis.. Että edelleen joutuu harkitsemaan oonko mä se oikea vai en. Silti tekee lapsen mun kanssa.. Hämmentävää!

Ehkä se ei vaan koe tarvetta tuohon kuolevaan perinteeseen. Älä jaksa tuhlata energiaasi tuollaiseen asiaan. Ikävä tietysti jos tärkeä juttu sulle, mutta et voi pakottaa toista, äläkä ainakaan ajattele että ei rakastaisi teitä, koska ei tahdo avioliittoon. Koko naimisiinmeno on ihan yliarvostettu juttu, mitään järkeä lopulta. Pohdi omia fiiliksiäsi ja motiivejasi, miksi haluat naimisiin, onko se todella se onnelliseksi tekevä ja välttämättä tarpeellinen juttu.

 

[ihmettelee..]

Pientä korjausta: Ei siis oo kyllä sanonut, etten mä ois se oikee, päinvastoin, tulee vaan itelle sellanen olo, kun kummankin piti haluta naimisiin.. Nii ja must ois kiva sikski, et ois koko perheellä sama sukunimi, vaikka nykyään onki yleistä, ettei oo.

 

[ihmettelen]

Mitä se avioliitto muuttaa jos on jo yhteinen koti ja lapset?? Ei käytännössä mitään, kun nykyään saa nainen pitää sen oman sukunimensäkin. Perinnöllisyysasiat järjestyy avoliitossakin kuin avioliitossa nykyään.

No jos se ei mitään muuta, niin yhtä hyvin voi mennä naimisiin, varsinkin, jos se on toiselle iso juttu.

Miltähän se toisesta osapuolesta mahtaa tuntua jos toinen onkin suostunut naimisiin menoon vain "säälistä" tai "vinkumiset lopettaakseen" ?

 

[juuh]

Mitä se avioliitto muuttaa jos on jo yhteinen koti ja lapset?? Ei käytännössä mitään, kun nykyään saa nainen pitää sen oman sukunimensäkin. Perinnöllisyysasiat järjestyy avoliitossakin kuin avioliitossa nykyään.

No jos se ei mitään muuta, niin yhtä hyvin voi mennä naimisiin, varsinkin, jos se on toiselle iso juttu.

No mutta jos toiselle ei ole, mies ei esim. tahdo sotkea itseään uskonnolliseen hömpänpömppään tai ei vaan halua osallistua siihen perinteeseen. Eikö silloin olisi sen toisen tehtävä miettiä, onko järkeä haluta asiaa, josta ei ole lopulta mitään hyötyä.

Naisille on vain jossain vaiheessa syötetty sitä uskomatonta prinsessaunelmakakkaa.

 

[Peppari]

Mitä se avioliitto muuttaa jos on jo yhteinen koti ja lapset?? Ei käytännössä mitään, kun nykyään saa nainen pitää sen oman sukunimensäkin. Perinnöllisyysasiat järjestyy avoliitossakin kuin avioliitossa nykyään.

Nainen saa aina pitää oman nimensä jos haluaa. =)
Ja aapeelle, eikös vaan lapsi laitettukin miehen nimille? En olisi suostunut, vaan sanonut että haluan olla samanniminen lapseni kanssa. Joko niin että mennään naimisiin tai lapsi on automaattisesti minun nimellä.

Kyllä avioliitolla on puolensa vaikka siitä kuinka helposti tahansa pääseekin pois. Esim. yhteinen omaisuus ja leskeneläke jos jotain kamalaa sattuisi.

 

[-]

Mä en kyllä ymmärrä, että mitä mies tarkoittaa tuolla en ole valmis vielä. Siis millä tavalla valmis.

 

[Peppari]

Mä en kyllä ymmärrä, että mitä mies tarkoittaa tuolla en ole valmis vielä. Siis millä tavalla valmis.

No jos ei ole vielä varma että haluaako juuri tämän ihmisen kanssa olla loppuelämänsä, jos vielä jostain löytyisi parempi tai jotain.

 

[avioliitto kunniaan!]

Meillä mies taas haluaa naimisiin ja minä sanoin jo, että ei me paperia tarvita sitoutumista merkkaamaan. Eroaminen on nykyään niin helppoa, että ei se naimisiinmeno asioita muuta.
Silti rakastan miestä yli kaiken ja haluan olla hänen kanssaan loppuelämäni.

Ei kai se oo pelkkää sitoutumisen merkitystä varten - myöskään lain edessä avopuolisot ei oo mitään!

 

[ihmettelen]

Mitä se avioliitto muuttaa jos on jo yhteinen koti ja lapset?? Ei käytännössä mitään, kun nykyään saa nainen pitää sen oman sukunimensäkin. Perinnöllisyysasiat järjestyy avoliitossakin kuin avioliitossa nykyään.

Nainen saa aina pitää oman nimensä jos haluaa. =)
Ja aapeelle, eikös vaan lapsi laitettukin miehen nimille? En olisi suostunut, vaan sanonut että haluan olla samanniminen lapseni kanssa. Joko niin että mennään naimisiin tai lapsi on automaattisesti minun nimellä.

Kyllä avioliitolla on puolensa vaikka siitä kuinka helposti tahansa pääseekin pois. Esim. yhteinen omaisuus ja leskeneläke jos jotain kamalaa sattuisi.

Jos luit tekstiäni.. sanoinkin, että nainen saa pitää oman nimensä ja nuo edut toisen kuollessa on aivan samat avoliitossakin.