Mies epäilee, että petän

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja *apuja*
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[quote="eli ei se pikainen erokaan aina ole paras ratkaisu.[/quote]

Täydentääkseni vielä tuota, siis en nyt ajatellut miestä vaan kokonaisuutta. Mies voi tajuta olevansa paranoidisessa tilassa ja saada vapaaehtoista hoitoa=väkivallan mahdollisuus pieni.

Mies voi loukkaantua lisää erosta ja alkaa vainoojaksi=väkivallan mahdollisuus suuri.

 
Kuulostaa niin kovasti exältäni ettei ole tosi. Hän epäili mua koko ajan, tutki kaiken mahdollisen ja vahti hulluna. Ja vaikka kuinka ajattelin, ettei hänellä ole tilaisuuksia pettää, niin pettipä kuitenkin. Minä en.
 
Toden totta ota jalat allesi ja mene lujaa irti tuosta luulotautisesta, sillä luulotauti voi olla jopa hengenvaarallinen. Ei sille tautiselle, vaan sinulle ap.
Niin paljoa ei kukaan voi rakastaa ketään, että alistuu toisen kyttäilylle ja elämän sairaille rajoituksille.
Usko heti hyvällä, että tuo sairaus vain pahenee mitä kauemmin jatkat hänen kanssaan.
 
ap:n mies on selkeästi jäänyt vanhan trauman vangiksi. Voin kuvitella itseni tuon miehen kenkiin, tuntea ne tunteet joita hänkin, jos olisin uudessa suhteessa.

Mustasukkaisuus johtuu toden totta siitä, että miehen vanha trauma on taas herännyt jostain tapahtumasta. Miehen toiminta on selkeästi sitä, miten hän on exvaimonsa kanssa asiat saanut selville, eli kaivelee mahdollista pettämistä samoilla metodeilla, joita joutui käyttämään saadakseen selville nuo rumat temput, joita joutui kestämään. Tietenkään se ei ole oikein toista kohtaan, että näin toimitaan, mutta yritän kertoa, että se on tuolle ihmiselle "normaalia". hänen tärkein tavoitteensa on se, että hän ei koskaan joutuisi kokemaan tuota mitä joutui aiemmin kokemaan. Hän haluaa olla varma, ihan niin kuin minäkin.

Ilkeämielinen viittaus löysiin paikkoihinkin on ymmärrettävää. Eli tuntui se loukkaukselta tai ei, niin tuo paha muisto saattaa nousta ihan missä vaiheessa tahansa elämää esiin, vaikka olisi seksiä harrastamassa. Ja se aiheuttaa niin pahan olon että se on pakko saada ulos. Tämä löysyyshän voi johtua ihan siitä, että nainen on kiihottuneempi kuin aiemmalla kerralla....

En lähde neuvomaan, jättääkö vai eikö. Rakkaus: kaiken se kestää, lienee pelkkää sanahelinää, ei siihen moni usko. Jos rakastaa, niin kestää, kärsii, auttaa ja tukee. Tai sitten tekee niin kuin pintaliidossa olevat neuvovat. Ulos ja äkkiä. En allekirjoita sitä, että tuo mustasukkaisuus muuttuu väkivaltaiseksi. Itsestäni ihmettelin, miten epäilevä saatoin olla, mutta silti en muuttunut väkivaltaiseksi. Eli ei tämä asia ihmistä siihen suuntaan muuta, jos ei ole sinne päin kallellaan.

Totta on, että ko. ihminen joutuu nyt elämänsä laittamaan kasaan, ilman tai apn kanssa. Näissä hetkissä kun tunnen suunnatonta mustasukkaisuutta, tai oikeammin epäilystä, ei kohteen toiminta tai puheet vaikuta, niille olen täysin sokea.
ehkä olen tällainen koko elämäni, ehkä en. mutta trauma tulee joillekin todella syvälle, niin kuin minullekin. ehkä siitä ei koskaan selviä, ehkä selviää. time will tell.

H
 
Keskustelimme mieheni kanssa viikonloppuna asiasta. Miehen avioliitto on jättänyt häneen jälkensä. Vaimon pettämisen taustallahan oli vaimon alkoholiongelma, masennus ja terapiaa vaatinut menneisyys. Mieheni uskoi asioiden olleen jotenkin hallinnassa, mutta myöhemmin hänelle selvisi, että todellisuus oli kaikkea muuta.

Viimeaikaiset tapahtumat (ex-vaimon näkeminen, tekemäni ylityöt ja työkaverini yöpyminen luonani) saivat miehen pelkäämään, että eletty elämä toistuu. Mieheni pahoitteli käytöstään ja sanoi yrittäneensä kovasti luottaa, mutta ei uskaltanut. Hän tunsi, että kaikki on menossa taas pieleen ja yritti saada asiat selville ennen kuin satuttaa taas itsensä.

Mies tuntuu nyt vielä läheisemmältä. Tuntuu hyvältä, että hän avautui asiasta ja uskalsi luottaa minuun. Viikonloppu oli ihana ja otimme takaisin menettämämme ajan.;)

Missään tapauksessa en olisi jättänyt rakastamaani miestä ja lasta yrittämättä selvittää asiaa. Toivon sydämestäni, että olemme löytäneet toisistamme onnen, sillä mieheni olisi sen todella ansainnut. Kiitos keskusteluun osallistuneille. Yllätyin tosin siitä, millaisia kommentteja viestini sai. Kovin huonoja ihmissuhde-kokemuksia taitaa olla aika monella.

H:lle: Viestisi voisi olla mieheni kirjoittama. Toivon Sinulle hyvää jatkoa. Toivottavasti löydät/olet löytänyt luotettavan kumppanin.
 
Minun teoriani on, että ei se ex-vaimo varmaan edes pettänyt miestään, vaan mies epäili häntäkin ja vaani mustasukkaisesti ja alkoi uskoa itsekin omiin luuloihinsa. Suosittelen henkilökohtaista tapaamaista ja juttelua tämän "pettäjänaisen" kanssa. Totuus voi olla toisenlainen kuin mitä sinulle on kerrottu ja joka on vain toisen osapuolen näkemys.
 
Minusta on aina hassua, kun ihmiset täällä "yllättyvät saamistaan vastauksista". Mitä yllättävää siinä nyt on, että ihmiset eivät aina vastaa niin kuin aloittaja haluaisi heidän vastaavan. Jokainen varmasti ymmärtää, että kaikki viestit ovat täällä subjektiivisia. Ne perustuvat joko omiin kokemuksiin vastaajien elämässä tai mielikuvaan, joka syntyy toisen viestistä. Turha kuitenkin kuvitella, että kukaan täällä luulee tietävänsä koko totuuden ja voivan vastata absoluuttisesti. Loppujen lopuksi kaikki mielipiteet ja vastaukset pohjautuvat vain siihen tietoon, mitä viestiketjun aloittaja antaa teksteineen ja rivien väleineen...

Tässä tapauksessa aloittajan viestistä voi tosiaan saada monenlaisia mielikuvia. Joko miesraukasta, jonka elämä on musertunut exän toilailuista. Tai sitten vainoharhaisesta mustasukkaisesta kahjosta. Molemmat voivat olla vääriä tai oikeita tulkintoja, riippuu miten asiaa tarkastelee. Moninaisista vastauksista aloittaja voi sitten poimia itselleen mieluisan "totuuden" ja hämmästellä sitten kaikkia muita tästä poikkeavia vastauksia.

Mutta onneksi on vapaus valita ja onhan se mukavaa, että meitä ihmisiä on erilaisia. Osa antaisi rakkaudessa anteeksi paljonkin, toiset vähemmän. Mutta tosiasia on, että päättipä viestiketjun aloittaja jatkaa suhteessaan tai ei, niin se ei IHAN AIDOSTI kiinnosta ketään, sillä kyseessä on aloittajan elämä ja hänen ratkaisunsa. Hienoa on, jos onni ja auvo jatkuu, mutta jos ei jatku niin so what. Elämä ainakin jatkuu.
 
Jep, harvempi sitä kirkkain silmin myöntää, että tuli puhuttua vähän puuta heinää ja kaikki jutut oli keksittyjä. Ap kuulostaa samalta kun ne naiset, joita hakataan kerta toisensa perään. Aina ne selitykset uskotaan ja ne menee läpi, satuili se mies mitä tahansa. Sitten ollaan taas niin rakastuneita muutama viikko, että. Kunnes tulee taas päin näköä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ap.:
Keskustelimme mieheni kanssa viikonloppuna asiasta. Miehen avioliitto on jättänyt häneen jälkensä. Vaimon pettämisen taustallahan oli vaimon alkoholiongelma, masennus ja terapiaa vaatinut menneisyys. Mieheni uskoi asioiden olleen jotenkin hallinnassa, mutta myöhemmin hänelle selvisi, että todellisuus oli kaikkea muuta.

Viimeaikaiset tapahtumat (ex-vaimon näkeminen, tekemäni ylityöt ja työkaverini yöpyminen luonani) saivat miehen pelkäämään, että eletty elämä toistuu. Mieheni pahoitteli käytöstään ja sanoi yrittäneensä kovasti luottaa, mutta ei uskaltanut. Hän tunsi, että kaikki on menossa taas pieleen ja yritti saada asiat selville ennen kuin satuttaa taas itsensä.

Mies tuntuu nyt vielä läheisemmältä. Tuntuu hyvältä, että hän avautui asiasta ja uskalsi luottaa minuun. Viikonloppu oli ihana ja otimme takaisin menettämämme ajan.;)

Missään tapauksessa en olisi jättänyt rakastamaani miestä ja lasta yrittämättä selvittää asiaa. Toivon sydämestäni, että olemme löytäneet toisistamme onnen, sillä mieheni olisi sen todella ansainnut. Kiitos keskusteluun osallistuneille. Yllätyin tosin siitä, millaisia kommentteja viestini sai. Kovin huonoja ihmissuhde-kokemuksia taitaa olla aika monella.

H:lle: Viestisi voisi olla mieheni kirjoittama. Toivon Sinulle hyvää jatkoa. Toivottavasti löydät/olet löytänyt luotettavan kumppanin.

Ap, et huomaa,että oma ihmissuhteesi ei ole terveellä pohjalla. Sanot, että täällä taitaa olla kovin huonoja ihmissuhde-kokemuksia monella. Sinä olet yksi niistä. Ota vastaan ne neuvot mitä saat, ja opiksi niistä.
Mies voi taas kohta aloittaa jankkaamisen ja haukkumisen.

Onnea valitsemallasi tiellä, mutta muista, että sinua on varoitettu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kettuneen:
AP:lle: Mitä mies sanoi suhteen jatkosta? Puhuitteko siitä miten hän voisi voittaa pelkonsa?

Sovimme, että mies kertoo minulle jatkossa jos hänelle tulee epävarma olo. Keskustelemme sitten epäilyn aiheuttaneesta asiasta ja selvitämme sen yhdessä. Aika auttanee asiaan ja miehen pelkoihin. Mies on suhteemme ajan pitänyt minut hyvin ajan tasalla menemisistään ja tulemisistaan ihan kysymättä. Pakko myöntää, että en ole toiminut samoin. Aion kertoa miehelle tulevaisuudessa vähän paremmin tekemisistäni. Koko asia on jotenkin mennyt ohitse ja varmasti tuntunut hänestä ikävältä. Olenhan minä aina tiennyt, että mies on kotona lapsensa kanssa.

Pettämisepäily ilmeni viime kuukauden aikana ja sitä ennen olimme olleet yhdessä ongelmitta yli vuoden, joten jatkamme suhdettamme kuten ennenkin, aiemmin mainituin muutoksin.


 
H on mies ;)
siksi se kuulostikin siltä.
Elän edelleen noin 15kk asian selviämisen jälkeen vaimoni kanssa. Välillä on vaikeaa ja välillä on helppoa. Valitettavasti huomaan, että kun ajattelen rakastavani häntä vähemmän, on elämäni helpompaa. Silloin tuo menetys ei tuntuisi niin pahalta, jos rakkauskaan ei ole niin syvää. Joka tapauksessa siitä sinisilmäisestä rakkaudesta olen jo ohi ja tuskin voin sellaiseen enää koskaan palata, en nykyisen enkä mahdollisten tulevien kanssa.

Tuo kannattaa muistaa, että pienikin asia voi laukaista sen (olikosenytmustasukkaisuus) reaktion. Ei siinä ihmeitä tarvita, vain poikkeava toimintatapa tai uusi esine uudessa paikassa, hierontaöljyn paikan muuttuminen oman poissaolon aikana, tms. Mutta olen sen saanut tässä ajassa melko hyvin hallintaan. Aikaisemmin pelkäsin niin paljon, että nostin metakan lähes kaikesta ja jokainen merkki oli merkki pettämisestä. Nykyisin saatan vain möksähtää hetkeksi ja sitten kaikki on taas hyvin.

Minua auttoi, kun ryhdyin aktiivisesti ja tietoisesti rakastamaan itseäni. Kun totesin, etten voi vaikuttaa muiden valintoihin, niin se helpotti. Nykyisin jos pahat muistot tulevat mieleeni, mantraan itseäni lähes itsesuggestion tasolle: rakastan itseäni, olen hyvä ihminen. On se jännä miten tuo auttoi.
tsemiä. Vaikka monet täällä kehottaa lähtemään niin älä vielä luovuta. ei se välttämättä helppoa ole, mutta voi olla sen arvoista.

Niille, jotka kehottavat vaihtamaan "uuteen ja parempaan". jos ihmistä kohtaa tällainen trauma, niin siitä ei ole helppo päästä yli. toiset vaihtaa uuteen ihmiseen ja toiset yrittää vielä vanhan kanssa. Kun ei ole perhettä, niin on helppo heittää että vaihda toiseen. Onhan tuota valinnan varaa, mutta mistä löytää sen, jota rakastaa yli kaiken ja joka ei petä ? Komeat ja rikkaat kun tuntuvat kiinnostavan muitakin naisia ?

terkkuja
H
 
En tajua, ensin ap. aloittaa ketjun jossa ruikuttaa miehensä käytöksestä, ja mitä ilmeisemmin pelkää miestä, nyt puolustelee tätä ja on niin rakastunutta, että!

Tuollainen suhde jos mikä on sairasta. Stereotypinen esimerkki alistetusta naisesta, joka on tossun alla, ja joka antaa miehelle anteeksi kerta toisensa jälkeen. Tuolla tavalla toimivat myös pahoinpidellyt naiset, jotka saavat turpaansa aina ja aina uudelleen, silti puolustelevat miestä, ja toitottavat että kyllä se muuttuu, tai ei se tarkoittanut.

Suosittelen heräämistä todellisuuteen.
 
miten tuosta apn viestistä kävi ilmi, että pelkää ? Kertoi vain, että mies oli yllätetty ja asiasta oli kiivaasti keskusteltu ?
Eihän nainen mitenkään leiki alistettua, vaan yrittää ymmärtää, mitä miehen päässä tapahtuu, haluaa ymmärtää koska välittää tästä.

Missä kohtaa ilmeni, että nainen elää tossun alla ? käsittääkseni "vuosi hyvää" ennen perhetapahtumaa kertoo jostain aivan muusta, kuin jatkuvasta alistamisesta ?

Kertakäyttötaloudessa ja -suhteissa elävät antavat aina oman neuvonsa, joka on sama. aina löytyy uusi ja parempi. se on sitä nykypäivää, että vaihdetaan siippaa kuin paitaa.

Puolustan tätä ap:n miestä, koska samaistun niin paljon häneen, ap:n kertoman kautta.
H
 
Alkuperäinen kirjoittaja RR-:
miten tuosta apn viestistä kävi ilmi, että pelkää ? Kertoi vain, että mies oli yllätetty ja asiasta oli kiivaasti keskusteltu ?
Eihän nainen mitenkään leiki alistettua, vaan yrittää ymmärtää, mitä miehen päässä tapahtuu, haluaa ymmärtää koska välittää tästä.

Missä kohtaa ilmeni, että nainen elää tossun alla ? käsittääkseni "vuosi hyvää" ennen perhetapahtumaa kertoo jostain aivan muusta, kuin jatkuvasta alistamisesta ?

Kertakäyttötaloudessa ja -suhteissa elävät antavat aina oman neuvonsa, joka on sama. aina löytyy uusi ja parempi. se on sitä nykypäivää, että vaihdetaan siippaa kuin paitaa.

Puolustan tätä ap:n miestä, koska samaistun niin paljon häneen, ap:n kertoman kautta.
H

Eläähän se tossun alla, jos mies määräilee jo että mitä nainen saa tehdä, kenen kanssa liikkua, tönkii paskaset alusvaatteet, kortsut, ja sängyssäkin sanoo että nainen vaikuttaa väljemmältä. Vai onko tuo sinusta normaalia? Aika pimahtaneessa suhteessa olet sinäkin.
"Aion kertoa miehelle tulevaisuudessa vähän paremmin tekemisistäni".

Voi luoja sentään, jos minun pitäisi kertoa miehelleni aina kun lähden shoppailemaan tai tapaamaan kavereita tarkat yksityiskohdat tapahtumien kulusta, niin se olisi todella omituista! Ei toista ihmistä voi omistaa, ja minä ainakin haluan elää juuri tällaisessa suhteessa, missä toinen saa vapaasti liikkua, mennä ja tulla raportoimatta joka ikisestä askeleesta toiselle.

Kyllä sanon edelleen että tuo on pelkoa ja tossun alla olemista, jos suostuu kaikkiin vinksahtaneisiin ideoihin mitä mies keksiikin.

Sori vain, en ole kertakäyttötaloudessa- enkä suhteessa, vaan vakaassa ja TERVEESSÄ parisuhteessa, missä toiseen luotetaan täysin, riippumatta siitä vaikka edellisissä suhteissa onkin petetty.
Saamme tavata ystäviämme kuin siltä tuntuu, saamme jopa liikkua YKSIN kotimme seinien ulkopuolella, emme raportoi jatkuvasti toisillemme missä menemme ja milloin tulemme, emme töngi toistemme pyykkikoreja, tai laske ehkäisyvälineiden määrää. Myöskään emme mittanauhan kanssa mittaile emättimeni löysyyttä tai miehen munan paksuutta.
 
Kiitos voi jee! Eipä lisättävää!

Aloittajalle: Jokuhan sinua tässä suhteessasi ihmetytti, kun tänne tulit siitä kirjoittamaan? Olikohan se pieni ääni itsesuojeluvaiston varoituskello, joka soi? Ikävää, ettet saanut ihan sellaisia vastauksia kuin olisit halunnut...

(ja itse juoksisin karkuun ja lujaa jos noin "ihanaan mieheen" törmäisin. Sitäpaitsi, minä en halua terapiasuhteita enkä muitakaan holhottavia ja hoidettavia, vaan parisuhde on se, mitä minä etsin eli tasapainoiset ja terveet ihmiset kunniaan! ;) )
 
Alkuperäinen kirjoittaja kynsilaukkaajatar:
Kiitos voi jee! Eipä lisättävää!

Aloittajalle: Jokuhan sinua tässä suhteessasi ihmetytti, kun tänne tulit siitä kirjoittamaan? Olikohan se pieni ääni itsesuojeluvaiston varoituskello, joka soi? Ikävää, ettet saanut ihan sellaisia vastauksia kuin olisit halunnut...

(ja itse juoksisin karkuun ja lujaa jos noin "ihanaan mieheen" törmäisin. Sitäpaitsi, minä en halua terapiasuhteita enkä muitakaan holhottavia ja hoidettavia, vaan parisuhde on se, mitä minä etsin eli tasapainoiset ja terveet ihmiset kunniaan! ;) )

Presiis!
 
Alkuperäinen kirjoittaja just näin!:
Alkuperäinen kirjoittaja kynsilaukkaajatar:
Kiitos voi jee! Eipä lisättävää!

Aloittajalle: Jokuhan sinua tässä suhteessasi ihmetytti, kun tänne tulit siitä kirjoittamaan? Olikohan se pieni ääni itsesuojeluvaiston varoituskello, joka soi? Ikävää, ettet saanut ihan sellaisia vastauksia kuin olisit halunnut...

(ja itse juoksisin karkuun ja lujaa jos noin "ihanaan mieheen" törmäisin. Sitäpaitsi, minä en halua terapiasuhteita enkä muitakaan holhottavia ja hoidettavia, vaan parisuhde on se, mitä minä etsin eli tasapainoiset ja terveet ihmiset kunniaan! ;) )

Presiis!

Kukaan ei taia jaksaa sinua, "just näin"="kynsilaukkaajatar"="voi jee..." lukea.
 
Miksi aina muuten luullaan, että ne vastaukset, joita ei haluttais saada on yhden ja saman ihmisen kirjoittamia. Eikö samalla logiikalla myös sitten halutut vastaukset ole kirjoittanut yksi ja sama ihminen... hmmm.

Itse aiheeseen: vakka kantensa jne.
 
Monista vastauksista paistaa läpi kokemattomuus. Eletty elämä ja mahdolliset kolhut jättävät jälkensä. Monet tähänkin ketjuun vastanneet tullevat huomaamaan, että aina ei käy kuten suunnitellaan ja joskus voi itse tarvita tukea ja ymmärrystä. Toivottavasti he silloin seurustelevat sellaisen ihmisen kanssa, joka ajattelee muutakin kuin itseään.

Vaimoni raiskattiin viisi vuotta sitten. Tapahtuneesta jäänyt trauma on vaikuttanut suhteeseemme monin tavoin ja vaatinut minulta ymmärrystä, jaksamista, epäitsekästä toimintaa ja asettautumista vaimoni asemaan ymmärtääkseni hänen pelkojaan ja tukeakseni häntä elämässä eteenpäin. Olisin varmasti päässyt helpommalla, jos olisin vaihtanut hänet toiseen. Rakkaus on kuitenkin jotain sellaista, jolle ei käännetä selkää tuosta vain. Olet toiminut, alkuperäinen kirjoittaja, hienosti asian suhteen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja jeejjee..:
Alkuperäinen kirjoittaja just näin!:
Alkuperäinen kirjoittaja kynsilaukkaajatar:
Kiitos voi jee! Eipä lisättävää!

Aloittajalle: Jokuhan sinua tässä suhteessasi ihmetytti, kun tänne tulit siitä kirjoittamaan? Olikohan se pieni ääni itsesuojeluvaiston varoituskello, joka soi? Ikävää, ettet saanut ihan sellaisia vastauksia kuin olisit halunnut...

(ja itse juoksisin karkuun ja lujaa jos noin "ihanaan mieheen" törmäisin. Sitäpaitsi, minä en halua terapiasuhteita enkä muitakaan holhottavia ja hoidettavia, vaan parisuhde on se, mitä minä etsin eli tasapainoiset ja terveet ihmiset kunniaan! ;) )

Presiis!

Kukaan ei taia jaksaa sinua, "just näin"="kynsilaukkaajatar"="voi jee..." lukea.

Sori tuottaa pettymys, mutta enpäs ole sama henkilö kuin kynsilaukkaajatar. Mitäs jaksamista minussa on? Etkö kestä kuulla faktoja siitä että alkuperäisen kirjoittajan mies on kipeästi terveydellisen avun tarpeessa? Taidat olla itse samanlainen alistettu yksilö.

Ja raiskatuksi joutumista ei voi verrata siihen että joku miespolo on joutunut petetyksi ja epäilee kaikkia muijia sen takia lortoiksi, alapään löysyyttä myöten.
 
Mielenkiintoinen keskusteluketju. Ymmärrän tosi hyvin monien vastaajien tuohtumuksen. Eihän tuollaista miehen käytöstä voi eikä pidä hyväksyä...

Mutta onko siihen ratkaisuna suhteen välitön lopettaminen? On tapauksia, joissa nainen ja suhde voivat selvitä jopa miehen (lievästä) fyysisestä väkivallasta. No, se tietenkin edellyttää miehen riittävää synnintuntoa ja kykyä käsitellä asiaa.

Tässä tapauksessa on jotain samaa. On rikollista tutkia toisen henkilötietoja ja henkilökohtaisia tavaroita tuolla tavalla. Se on jonkinlaista henkistä väkivaltaa.

AP ei halua suhdetta lopettaa ja hän on asiaa käsitellyt ja saanut miehenkin tunnistamaan omia pulmiaan. Ja se on mielestäni tosi hienoa! Teillä on varmasti vielä onnistumisen mahdollisuus.

Ehdottaisin kuitenkin, että jatkossa olet hyvin tarkka omien rajojesi kanssa. Kerro omista menoistasi se, mikä hyvältä tuntuu. Et ole velvollinen kenellekään raportoimaan joka askeleesta. Tartu jokaiseen kertaan, kun miehesi ylittää sopivuuden rajan, esim. syyttää sinua aiheetta, epäilee, kontrolloi. Suutu, näytä, että tuollainen käytös ei vain vetele. Pistä hänet kohtaamaan oma ongelmansa.

Jos pulmat vielä jatkuvat, hänen pitäisi riittävästi tunnistaa omat ongelmansa ja etsiä ulkopuolista apua. Voisitte yhdessäkin käydä sopivan terapeutin juttusilla.

Onnea matkaan mutta pidä kiinni omista rajoistasi!
 

Yhteistyössä