Mies epäilee, että petän

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja *apuja*
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Harmaapartainen mies:
Mielenkiintoinen keskusteluketju. Ymmärrän tosi hyvin monien vastaajien tuohtumuksen. Eihän tuollaista miehen käytöstä voi eikä pidä hyväksyä...

Mutta onko siihen ratkaisuna suhteen välitön lopettaminen? On tapauksia, joissa nainen ja suhde voivat selvitä jopa miehen (lievästä) fyysisestä väkivallasta. No, se tietenkin edellyttää miehen riittävää synnintuntoa ja kykyä käsitellä asiaa.

Tässä tapauksessa on jotain samaa. On rikollista tutkia toisen henkilötietoja ja henkilökohtaisia tavaroita tuolla tavalla. Se on jonkinlaista henkistä väkivaltaa.

AP ei halua suhdetta lopettaa ja hän on asiaa käsitellyt ja saanut miehenkin tunnistamaan omia pulmiaan. Ja se on mielestäni tosi hienoa! Teillä on varmasti vielä onnistumisen mahdollisuus.

Ehdottaisin kuitenkin, että jatkossa olet hyvin tarkka omien rajojesi kanssa. Kerro omista menoistasi se, mikä hyvältä tuntuu. Et ole velvollinen kenellekään raportoimaan joka askeleesta. Tartu jokaiseen kertaan, kun miehesi ylittää sopivuuden rajan, esim. syyttää sinua aiheetta, epäilee, kontrolloi. Suutu, näytä, että tuollainen käytös ei vain vetele. Pistä hänet kohtaamaan oma ongelmansa.

Jos pulmat vielä jatkuvat, hänen pitäisi riittävästi tunnistaa omat ongelmansa ja etsiä ulkopuolista apua. Voisitte yhdessäkin käydä sopivan terapeutin juttusilla.

Onnea matkaan mutta pidä kiinni omista rajoistasi!

Hyvä Harmaapartainen mies,

Tarkoitit varmaankin hyvää, mutta kirjoitusviritelmäsi oli kuin teini-ikäisen tyttäreni vihkosta.

Ap,

Lue aiemmin kirjoittamani viesti tähän ketjuun.
 
Jännä juttu, että aloittaja ensin itse avautuu ja sitten rupeaa ihmettelemään kuinka huonoja suhteita ihmisillä on ja että heillä on nyt kaikki sovittu ja asiat ok.

Niin tuttua. Sairaalloisesti mustasukkainen ja vainoharhainen on välillä hyvinkin järkevä ja varsinkin siinä vaiheessa, kun toinen laittaa koko suhteen kyseenalaiseksi. Siinä vaiheessa itketään ja tulee lupausta muuttumisesta. Mutta annas olla, jonkun kimokkeen kun taas saa niin jo taas iskee epäilyt ja syyttelyt. Ja sitten taas itketään ja pyydellään anteeksi ja luvataan muuttua.

Itse olen ollut tuollaisen miehen kanssa ja ei enää koskaan. Sairaalloisen mustasukkainen on vähän kuin alkoholisti; ryyppyputken jälkeen tulee morkkis, ryhdistäytyminen ja lupaus tapojen parantamisesta. Mutta sitten taas aine vie ja tämä juttu vaan jatkuu ja jatkuu...
 
Harmaapartainen mies kirjoitti hyvin.

Elämänkokemuksia joku epäili: ehkä päinvastoin monet täällä ovat kokeneet rankan ihmissuhteen ja siksi varoittelevat, omien kokemustensa pohjalta.

Mielestäni tämän kertomuksen vertaaminen vaimon raiskatuksi tulemiseen ei kerta kaikkiaan toiminut. Eihän siinä vaimon puoliso ole tuntenut oloaan uhatuksi ja pelokkaaksi? Vaimo ei ole silloin kontrolloinut miestään jne? Päinvastoin kuin tässä kirjoittajan tapauksessa.

Väkivalta on vakava asia, vaikka se olisikin "vain" henkistä väkivaltaa esimerkiksi kontrolloinnin muodossa. Pahimmillaan henkinenkin väkivalta voi ajan kuluessa muuttua fyysiseksi. Suomessa kuolee vuosittain n. 30 naista perheväkivallan uhrina.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kynsilaukkaajatar:
...Suomessa kuolee vuosittain n. 30 naista perheväkivallan uhrina...

Niin surullista - niin surullista, mutta Ulvilassakin tapettiin yksi mies. Tilastopoikkeamako vai hiljaisen vähemmistön kuuluisin, feministeille kiusallinen erikoistapaus?
 
Alkuperäinen kirjoittaja mustapartainen nainen:
Alkuperäinen kirjoittaja Kynsilaukkaajatar:
...Suomessa kuolee vuosittain n. 30 naista perheväkivallan uhrina...

Niin surullista - niin surullista, mutta Ulvilassakin tapettiin yksi mies. Tilastopoikkeamako vai hiljaisen vähemmistön kuuluisin, feministeille kiusallinen erikoistapaus?

Ai nytkö tästä tulee joku feministikeskustelu?

En tajunnut kommenttiasi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja never never again:
Jännä juttu, että aloittaja ensin itse avautuu ja sitten rupeaa ihmettelemään kuinka huonoja suhteita ihmisillä on ja että heillä on nyt kaikki sovittu ja asiat ok.

Pitäisikö alkuperäisen alkaa hymistellä ja toteuttaa esimerkiksi sinun antamiasi ohjeita. Lähinnä näyttää siltä, että "keskusteluun" osallistujat yrittävät tyrkyttää omaa näkemystään ja jos aloittaja ei toimi kuten kukakin ohjeistaa, tekee hän väärin ja on hän kaikkea sitä, mitä ohjeiden antaja ilmeisesti itse on / on ollut. Ei ole aikuismaista keskustelua vaan ihmeellistä tuputtamista ja kaksinaismoralismia.
 
en mitään ole tuputtanut, tosin tunnistan ne jotka tuputtavat.
on se kiva, että saadaan tämäkin keskustelu pidettyä asiallisena ja puhtaana, asiaan keskittyvänä.
heh.
H
 
Alkuperäinen kirjoittaja niin......:
Alkuperäinen kirjoittaja never never again:
Jännä juttu, että aloittaja ensin itse avautuu ja sitten rupeaa ihmettelemään kuinka huonoja suhteita ihmisillä on ja että heillä on nyt kaikki sovittu ja asiat ok.

Pitäisikö alkuperäisen alkaa hymistellä ja toteuttaa esimerkiksi sinun antamiasi ohjeita. Lähinnä näyttää siltä, että "keskusteluun" osallistujat yrittävät tyrkyttää omaa näkemystään ja jos aloittaja ei toimi kuten kukakin ohjeistaa, tekee hän väärin ja on hän kaikkea sitä, mitä ohjeiden antaja ilmeisesti itse on / on ollut. Ei ole aikuismaista keskustelua vaan ihmeellistä tuputtamista ja kaksinaismoralismia.

Siinä taas yksi jonka mielestä ap:n miehen käytös on täysin normaalia mustasukkaisen miehen käyttäytymistä.

Voi jessus sentään. Tuo jos mikä on kaksinaismoralismia. Mielestäni tuollaisessa käytöksessä ei ole mitään puolustelemista.

 
Jaa-a. Taidan olla hiukan skeptinen tuosta miehen muuttumisesta. Sairaalloinen mustasukkaisuus kun ei ole mikään tila, jonka saa on/off asentoon.

Jos mies pystyisikin jatkossa hillitsemään itsensä, niin patoutuisivatko mustat ajatukset takaraivoon, purkautuakseen sieltä sitten esim riidan yhteydessä, pikkujouluaikaan,yms?

Entä, pysytisikö ap unohtamaan syytökset ja aloittamaan puhtaalta pöydältä vai olisiko mukana koko ajan tunne, että 'onkohan toi taas tonkinut mun puhelinta tai pyykkikoria'?
 
Menee pari kuukautta, ja ap huomaa, että elää kuin häkissä. Hän kokee että pitää puolustella ja selitellä kaikkia menemisiään ja tekemisiään miehelle, että olisi tälle "avoin" eikä aiheuttaisi mustasukkaista kohtausta. Sitten hän ajattelee, että on parempi olla käymättä missään ettei tarvitse selitellä. Oman itsensä puolustelu on todella rankkaa pidemmän päälle kun kyse on vain normaalista elämästä ja itse tietää ettei ole koskaan mitään väärää tehnyt minkä vuoksi pitää selitellä. Ap:han on sen selittelyn jo aloittanut, joten homma etenee niinkuin nämä tarinat aina.

Suhde alkaa sitten tuntua taakalta ja se toinen riippakiveltä. Mies toki "rakastaa", mutta se oma rakkaus on haalistunut kun tiskirätti.
 
Ei kukaan oleta ap:n tekevän niin tai näin täällä annettujen ohjeiden mukaan. Mutta saahan sitä ihmetellä avoimesti, jos juttu vaikuttaa omasta mielestä oudolta. Tokihan toivomme, että aloittajan ja miehen suhde paranee ja luottamus tulee ja lässynlässynlää. Mutta kyllä jokainen silmänsä käteen ottanut tajuaa, että on OUTOA aikuisten ihmisten kesken raportoida joka liikahduksesta. Ja pidemmän päälle pahimmillaan voi mennä niin, että ap kaivaa itselleen sellaisen poteron, josta ei olekaan ulospääsyä. Kuten edellä tuossa kommentoi: pidemmän päälle oman itsensä jatkuva puolustelu voi käydä raskaaksi, kun on kyse normaalista elämästä.

Ehkä ap:n mies tosiaan kasvaa luottamaan, mutta kolikon kääntöpuoli voi ihan yhtä hyvin olla juuri niin nurja kuin täällä on kokemusten syvillä rintaäänillä esitetty. Koskaan ei tiedä ennen kuin tietää.
 
Mitähän se ap:n mies oletti löytävänsä, kun ilkes kaivella likavaatekoppaakin. Jonkun vieraan miehen kalsareita jarrujälkineen, vai onko kenties nuuhkinut kaikki ap:n alushousut, jos sattuisi haiskahtamaan vaikkapa jonkun vieraan sperman odöörit?

Aika kieroutunut yksilö.
On sitten kuinka mustis tahansa, niin jossain se rajakin menee.
Ja että vielä kehtas mennä luvatta ylipäätään toisen asuntoon... jos minulle olisi tehty noin, niin se olisi kyllä ollut suhteen loppu. On tietty yksityisyyden raja, mitä ei saa rikkoa. Vaikka on kuinka vainoharhainen tahansa. Mieshän kuuluu psykiatriseen hoitoon.
 

Yhteistyössä