H
hilda hirvi
Vieras
vaikka ei edes tiedä kaikkea,mutta riittävästi kuitenkin.
Ensinnäkin *Tyytymättömyys seksielämään voi hankaloittaa, jopa tuhota parisuhteen, jos intiimielämän ongelmat esimerkiksi ovat jatkuva riidanaihe. Seksuaalisuhteen hyvinvoinnista huolehtiminen on kummankin asia.(lähde Hyvä seksi=hyvä suhde? | Rakkaudeksi.fi).
No mä en ollut meidän seksi elämään tyytyväinen en määrään enkä laatuun, tämä hiersi välejämme,tai siis minua.
toisekseen mies jäi kiinni valehtelusta ja lupausten rikkomisesta(eikä ollut eka kerta,mutta pari vuotta meni välissä edellisiin vastaaviin juttuihin).
Toiset koskettavat vain siten, ettei eroottiselle koskettamiselle jää ollenkaan mahdollisuutta. Pusuja voidaan jaella mutta suudelmia ei. Halauksen saa antaa, mutta sivelyä ei. Kosketukset ovat kaverillisia ja platonisia, samanlaisia hellyydenosoituksia kuin pienelle lapselle, mutteivät sisällä kumppaneiden välistä kipinää.
-Tätäpä.
hellyys puuttui.
ja pahin kaikista Puhumattomuus! josta voi lukea vaikka Puhumattomuus on tuhoavaa - Väestöliitto
ne jotka ei ymmärrä asiassa olevaa ongelmaa.
sitten reagoimattomuus,jos mä puhuin tunteistani mies vaikeni.
Suhteella oli vielä aika vaikea alkukin.
no nykyhetkeen takasin. isäni mielestä minä vaadin liikaa ja olen pelottanut mieheni pois kun oon suuttunut sille. no mitä? eikö mulla ole aihettakin suuttuu jos mikään parisuhteen kannalta tärkeä asia ei toimi,koska mies ei ollut valmis tekee mitään ongelmien eteen/parisuhteen eteen.
itseasiassa me oltiin 4vuotta naimisissa,koko tuona aikana me ei keskusteltu meidän parisuhteestamme ollenkaan,koko tuona aikana ei keskusteltu seksiin liittyvistä ongelmista,ei mun tunteista... tai siis kyllähän mä puhuin,mut mies ei! hän ei koko yhteiselämämme aikana sanonut musta tuntuu.
paitsi sen jälkeen kun oli jättänyt minut: musta tuntuu ettei me selvittäisi yhdessä,en tiedä selvitäänkö erikseenkään mutta pakko yrittää.
tämä on eka kerta kun mies puhuu tunteistaan. (siis onhan se satunnaisesti tekstiviestin loppuun pistänyt että rakastaa mua,viimeksi alle 2viikkoa sitte näin. mutta ei oo oikeesti puhunut tunteista,ei mun eikä hänen).
Mä itken tätäkin kirjoittaessani. isäni syyttää minua erosta yhden lauseen takia koska sanoin kaiken paskan päälle,vuodatettuani miehelle taas syvimpiä tuntojani itku kurkussa ja mies ei reagoinut mitenkään,ei sanonut mitään. karjasin miehelle että tää oli sun vika mahdollisuus painu helvettiin(olin jo aiemmin sanonut että tämä saatta johtaa eroon,koska mua sattuu hänen välinpitämätön asenne ja koska ongelmia ei ratkaista*Nehän vaan sit paisuu).
Mies lähti,eikä palannnu, alko etsii asuntoa samantien. ja anteeksi pyynnöistä ja kotiinpaluu pyynnöistä huolimatta pysyy ero päätöksessä.
jossain vaiheessa aloin miettii tuntien mieheni(ex mieheni) että tässä on nyt jotain hämärää.. sain nyhdettyä mieheltä vähän tietoja, ja tämä vaikuttaa siltä että tuo suutuksissani karjaisema lause oli miehelle hyvä tekosyy lähteä(on vähä sellanen ettei uskalla ite toimia,tehä päätöksiä yms) oli tainnut ite miettiä eroamista, sillä lähti ku ohjus... eikä sillä ole mitään omantunnon tuskia asiasta.
ja mun isä rutkuttaa mulle kuinka mun ois pitänyt sitä ja tätä..ettö kyllähän miestä ny pitää ymmärtää,mun ois vaan pitäny olla hiljaa ja kärsiä! :O ei se musta ihan niin mee,minusta suhde toimii niin että sä voit olla oma ittes että sä voit tuoda omat tunteesi/tarpeesi esille ja ne otetaan huomioon,niistä voidaan keskustella jos ollaan erimieltä jostain yms. ja yleisesti ottaen keskustellaan asioista
Ensinnäkin *Tyytymättömyys seksielämään voi hankaloittaa, jopa tuhota parisuhteen, jos intiimielämän ongelmat esimerkiksi ovat jatkuva riidanaihe. Seksuaalisuhteen hyvinvoinnista huolehtiminen on kummankin asia.(lähde Hyvä seksi=hyvä suhde? | Rakkaudeksi.fi).
No mä en ollut meidän seksi elämään tyytyväinen en määrään enkä laatuun, tämä hiersi välejämme,tai siis minua.
toisekseen mies jäi kiinni valehtelusta ja lupausten rikkomisesta(eikä ollut eka kerta,mutta pari vuotta meni välissä edellisiin vastaaviin juttuihin).
Toiset koskettavat vain siten, ettei eroottiselle koskettamiselle jää ollenkaan mahdollisuutta. Pusuja voidaan jaella mutta suudelmia ei. Halauksen saa antaa, mutta sivelyä ei. Kosketukset ovat kaverillisia ja platonisia, samanlaisia hellyydenosoituksia kuin pienelle lapselle, mutteivät sisällä kumppaneiden välistä kipinää.
-Tätäpä.
hellyys puuttui.
ja pahin kaikista Puhumattomuus! josta voi lukea vaikka Puhumattomuus on tuhoavaa - Väestöliitto
ne jotka ei ymmärrä asiassa olevaa ongelmaa.
sitten reagoimattomuus,jos mä puhuin tunteistani mies vaikeni.
Suhteella oli vielä aika vaikea alkukin.
no nykyhetkeen takasin. isäni mielestä minä vaadin liikaa ja olen pelottanut mieheni pois kun oon suuttunut sille. no mitä? eikö mulla ole aihettakin suuttuu jos mikään parisuhteen kannalta tärkeä asia ei toimi,koska mies ei ollut valmis tekee mitään ongelmien eteen/parisuhteen eteen.
itseasiassa me oltiin 4vuotta naimisissa,koko tuona aikana me ei keskusteltu meidän parisuhteestamme ollenkaan,koko tuona aikana ei keskusteltu seksiin liittyvistä ongelmista,ei mun tunteista... tai siis kyllähän mä puhuin,mut mies ei! hän ei koko yhteiselämämme aikana sanonut musta tuntuu.
paitsi sen jälkeen kun oli jättänyt minut: musta tuntuu ettei me selvittäisi yhdessä,en tiedä selvitäänkö erikseenkään mutta pakko yrittää.
tämä on eka kerta kun mies puhuu tunteistaan. (siis onhan se satunnaisesti tekstiviestin loppuun pistänyt että rakastaa mua,viimeksi alle 2viikkoa sitte näin. mutta ei oo oikeesti puhunut tunteista,ei mun eikä hänen).
Mä itken tätäkin kirjoittaessani. isäni syyttää minua erosta yhden lauseen takia koska sanoin kaiken paskan päälle,vuodatettuani miehelle taas syvimpiä tuntojani itku kurkussa ja mies ei reagoinut mitenkään,ei sanonut mitään. karjasin miehelle että tää oli sun vika mahdollisuus painu helvettiin(olin jo aiemmin sanonut että tämä saatta johtaa eroon,koska mua sattuu hänen välinpitämätön asenne ja koska ongelmia ei ratkaista*Nehän vaan sit paisuu).
Mies lähti,eikä palannnu, alko etsii asuntoa samantien. ja anteeksi pyynnöistä ja kotiinpaluu pyynnöistä huolimatta pysyy ero päätöksessä.
jossain vaiheessa aloin miettii tuntien mieheni(ex mieheni) että tässä on nyt jotain hämärää.. sain nyhdettyä mieheltä vähän tietoja, ja tämä vaikuttaa siltä että tuo suutuksissani karjaisema lause oli miehelle hyvä tekosyy lähteä(on vähä sellanen ettei uskalla ite toimia,tehä päätöksiä yms) oli tainnut ite miettiä eroamista, sillä lähti ku ohjus... eikä sillä ole mitään omantunnon tuskia asiasta.
ja mun isä rutkuttaa mulle kuinka mun ois pitänyt sitä ja tätä..ettö kyllähän miestä ny pitää ymmärtää,mun ois vaan pitäny olla hiljaa ja kärsiä! :O ei se musta ihan niin mee,minusta suhde toimii niin että sä voit olla oma ittes että sä voit tuoda omat tunteesi/tarpeesi esille ja ne otetaan huomioon,niistä voidaan keskustella jos ollaan erimieltä jostain yms. ja yleisesti ottaen keskustellaan asioista
