Mies on seonnut?

[Persoonallisuus häiriö?]

Mistä ihmeestä saan miehelle apua?
Yhdessä ollaan oltu kymmenvuotta, lapsi aloittaa ensimmäisen luokan tänä vuonna.
Kuluneen vuoden aikana mies jäi työttömäksi ( nyt ei kiinnosta hakea uutta työtä), huutaa ja tiuskii joka asiasta, lapsen kanssa ei kiinnosta arkena ulkoilu tai leikki. Narisee jos lapsi pyytää ulos tai leikkimään. Ei osallistu juurikaan koti askareisiin. Valvoo yöt, nukkuu päivät, valittaa rahasta vaikka ei sen eteen mitään tee. Käytös todella arvaamatonta, voi suuttua melkein mistä vain. Lapsen kanssa ollaan koko ajan varpaillaan, lapsi ei tietenkään sitä näytä mutta kyllä lapsi vaistoaa ja pelkää. Viikonloppuisin mielellään lähtee kuitenkin lapsen kanssa vanhemmilleen+ siskolleen ( asuvat samassa piha piirissä), joka hyvä minä saan hieman omaa aikaa ja heillä edes jotain yhteistä tekemistä. Vanhempien mukaan siellä menee ok. Miehellä todettu jo teini vuosina kaksisuuntainen mielialahäiriö johon lääkitys päivittäin. Lääkkeitä ei ole vaihdettu ainakaan 5 vuoteen vaikka mies usein ottanut lääkärissä sen puheeksi. Itse nyt jopa miettinyt josko miehellä sittenkin olisi joku persoonallisuushäiriö, sillä nykyään hän muistuttaa enemmän raivohullua.Mies myöskin puhuu lapsen kuullen mitä mielen tulee, ei välitä yhtään vaikka asia ei olisi lapselle ollenkaan sopiva. Hyvin kylmä ja empatiataidot olemattomat. Olen ihan loppu, enkä tiedä mistä apua voisi hakea ilman pelkoa lastensuojeluilmoituksista. Itse sosiaali alalla työssä ja tiedän että mielenterveystoimistoon ei miehen tässä kohtaa kannata mennä asioimaan, vaikka se olisikin se luonnollisin vaihtoehto.
Ero mielessä koko ajan. Miten miehestä on voinnut tulla tälläinen? Vuosi sitten oli hyvä puoliso ja isä. Pelottaa mihin tässä vielä mennään.

Oli varmasti hyvin sekava tarina, kiitos jos joku jaksoi lukea.

 

[kysyy]

Miksei mielenterveystoimistoon kannata mennä asioimaan?
Estääkö pelko lastensuojeluilmoituksesta avun hakemisen?

Mitä jos mies tilaisi lääkäriajan ja menisitte lääkäriin yhdessä? Jos lääkäri ymmärtäisi silloin paremmin, että lääkitystä pitäisi kenties muuttaa.

 

["allukka"]

Meillä on miehellä vähän samoja piirteitä, tosin käy työssä eikä ole todettu ikinä (?) mielenterveysongelmia. En osaa antaa neuvoa, olen itsekin tosi loppu ja masentunut sen käytöksestä. Halusin vaan kertoa tämän kun tuntui niin tutulta käytökseltä.

 

["Nana"]

Käyttää jotain? Huumeita? Äkilliset muutokset persoonallisuudessa,yökukkuminen, ärsytneisyys jne. on kyllä merkkejä, että joko nappailee sulta salaa jotain...

 

[kysyy]

Jo pelkästään se, että mies on jäänyt työttömäksi, voi aiheuttaa masennuksen ja siitä johtuvan ärtyneisyyden. Jos mies on hoitanut työnsä hyvin, niin irtisanominen vie itsetunnon helposti todella pohjalle. Siitä nouseminen on vaikeaa etenkin, jos lisänä on vielä terveysongelmia.

 

["vieras"]

[QUOTE="Nana";25439623]Käyttää jotain? Huumeita? Äkilliset muutokset persoonallisuudessa,yökukkuminen, ärsytneisyys jne. on kyllä merkkejä, että joko nappailee sulta salaa jotain...[/QUOTE]
No ei, vaan ovat kaksisuuntaisen oireita.

 

["hanna"]

siis mitä, sosiaalialan ammatti mullaki ja todellaki mielenterveystoimistoon kannattaa mennä!

 

[ap.]

En usko miehen käyttävän huumeita, mikäli hänen lääkitystään ei huumeiksi lasketa. Mutta käytös samanlaista kyllä kuin huumeiden käyttäjän. Pääosin on kotona, sängyssään.
Kyllä pelko esää asioimisen ja kunnan mtt:stä tiedän myös työni kautta. Lastensuojelu saa halutessaan sieltä mitä haluaa vaikka vaitiolovelvollisuus sen estäisi. Itse työskentelen lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä parissa mutta nyt itsekkin niin neuvoton etten tiesä mikä olisi järkevää ja mikä ei. Lääkäri aika varattu, vasta maaliskuun lopussa aika ja ens usko että mies minua sinne mukaan ottaa. Viimeeksi kun kävi siellä ennen joulua tuli kotiin mukanaan vai unilääke respa, että näin. Työttömyys ahdistaa miestä kyllä, mutta ei saa aikaiseksi kuitenkaan hakea minnekkään. Ja varmasti yksi syy tähän on työttömyys. Kouluun haki ,mutta sinne ei päässyt (ainut minne hakenut). Pelottaa millaiset vtarumat lapsi tästä saa. Erota tietenkin voisin ja lähteä lapsen kanssa mutta aiemmin ovat olleet isänsä kanssa läheisiä joten lapselle ero
kova paikka ja ennen kuin jotain muutosta tapahtuu en antaisi lasta isän luo.

ALLUKKA: Miten teillä alkoi miehen käytös?

 

["Hanna"]

En usko miehen käyttävän huumeita, mikäli hänen lääkitystään ei huumeiksi lasketa. Mutta käytös samanlaista kyllä kuin huumeiden käyttäjän. Pääosin on kotona, sängyssään.
Kyllä pelko esää asioimisen ja kunnan mtt:stä tiedän myös työni kautta. Lastensuojelu saa halutessaan sieltä mitä haluaa vaikka vaitiolovelvollisuus sen estäisi. Itse työskentelen lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä parissa mutta nyt itsekkin niin neuvoton etten tiesä mikä olisi järkevää ja mikä ei. Lääkäri aika varattu, vasta maaliskuun lopussa aika ja ens usko että mies minua sinne mukaan ottaa. Viimeeksi kun kävi siellä ennen joulua tuli kotiin mukanaan vai unilääke respa, että näin. Työttömyys ahdistaa miestä kyllä, mutta ei saa aikaiseksi kuitenkaan hakea minnekkään. Ja varmasti yksi syy tähän on työttömyys. Kouluun haki ,mutta sinne ei päässyt (ainut minne hakenut). Pelottaa millaiset vtarumat lapsi tästä saa. Erota tietenkin voisin ja lähteä lapsen kanssa mutta aiemmin ovat olleet isänsä kanssa läheisiä joten lapselle ero
kova paikka ja ennen kuin jotain muutosta tapahtuu en antaisi lasta isän luo.

ALLUKKA: Miten teillä alkoi miehen käytös?

No nimenomaan työsi kautta sun pitäs myös tietää ettei kukaan sun lasta huostaanota sen takia, että mies on hakenut apua itselleen.

 

[ap.]

Työni kautta nimenomaan sen tiedän. Itse olen ollut selvimässä sotkua kun lääkäri antanut luvan sosiaalityöntekijöille nähdä asiakirjat mitä hoitaja käynneillä kirjannut ja mitä asiakas puhunut. Nyt kyse vanhempien käynneistä , ei alaikäisen lapsen. Sekä tiedän paljon muutakin. Meidän kunnalla ei myöskään tarjota terapiaa /psykologeja vaan ainoastaan hoitajia joilla ei siis muuta kun sh koulutus. Juttelu apu toki hyvästä mutta nyt tarvitaan jotain enemmän.

 

["Hanna"]

Työni kautta nimenomaan sen tiedän. Itse olen ollut selvimässä sotkua kun lääkäri antanut luvan sosiaalityöntekijöille nähdä asiakirjat mitä hoitaja käynneillä kirjannut ja mitä asiakas puhunut. Nyt kyse vanhempien käynneistä , ei alaikäisen lapsen. Sekä tiedän paljon muutakin. Meidän kunnalla ei myöskään tarjota terapiaa /psykologeja vaan ainoastaan hoitajia joilla ei siis muuta kun sh koulutus. Juttelu apu toki hyvästä mutta nyt tarvitaan jotain enemmän.

Jos koet, että vaitiolovelvollisuutta rikotaan, teet tästä ilmoituksen.
Mitä pelkäät? Miksi lastensuojelu ei saisi saada teistä mitään tietoja?

 

[Arew]

"Miehellä todettu jo teini vuosina kaksisuuntainen mielialahäiriö johon lääkitys päivittäin. Lääkkeitä ei ole vaihdettu ainakaan 5 vuoteen vaikka mies usein ottanut lääkärissä sen puheeksi. Itse nyt jopa miettinyt josko miehellä sittenkin olisi joku persoonallisuushäiriö, sillä nykyään hän muistuttaa enemmän raivohullua."

Luulisin, että persoonallisuushäiriöinen henkilö olisi ollut jo varhaisaikuisuudestaan tuollainen, ja pikemminkin iän myötä pers.häiriön oiseet useimmilla lievittyvät. Eli ei ole todennäköistä, että vasta kymmenen vuoden päästä toisen sen aikaa jo tunnettuasi huomaisit hänet pers.häiriöiseksi. Kaksisuuntainen mielialahäiriö sen sijaan saattaa oireilla hyvinkin monella eri tavalla, joskus voi olla sekamuotoisiakin jaksoja tai mieliala vaihdella lamauttavasta masennuksesta hirveisiin ylikierroksiin ja ärtyisyyteen jopa useita kertoja saman päivän aikana.Sehän ei sinänsä ole kummallista, ettei lääkkeitä ole viiteen vuoteen vaihdettu, jos ne aiemmin ovat tepsineet eli pitäneet oireilun kurissa. Minkä takia mies on pyytänyt lääkäriä vaihtamaan lääkkeitä? Onko siis ollut ennen työttömyyttäkin jotain haittaavia oireita? Onko mies käynyt aina samalla lääkärillä ja onko käynyt nimenomaan psykiatrilla? Jos sellaista ei omalta paikkakunnalta löydy, niin vaikka naapurikaupunkiin yksityiselle ja kunnon psykiatri nimenomaan varmasti pyytää saada tavata myös puolisoa/perhettä, jos on kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidosta kyse!

 

["vieras"]

Me käydään psykiatrian polilla usein koko perhe, kun miehelläni on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Kyllä nuo miehesi oireet siitä perussairaudesta+stressistä johtuvat. Sairaushan aiheuttaa matalan stressinsietokynnyksen. Ei se mies sen kummenkin ole seonnut, onhan sairaus diagnosoitu jo kauan sitten. Nyt vaan tuota työttömyyden tuomaa painetta siihen päälle. Suosittelen minäkin sitä mtt:a, miehelläni ei ainakaan yhtään osaa työterveyslääkäri tuota sairautta hoitaa..

 

[ap.]

Miksi haluaisin lapseni lastensuojelun asiakkaaksi?Lapsella hyvä tukiverkosto ympärillään. Ja en halua rekisteriin merkintöjä, vaikeuttaa huomattavasti esim. työtä perhepäivähoitajana / sijaisvanhempi/tukiperhe toimintaa. Ja nyt oli tarkoitus saada miehelle apua. Tietääkö kukaan palveluista yksityisellä puolella?

 

["Hanna"]

Miksi haluaisin lapseni lastensuojelun asiakkaaksi?Lapsella hyvä tukiverkosto ympärillään. Ja en halua rekisteriin merkintöjä, vaikeuttaa huomattavasti esim. työtä perhepäivähoitajana / sijaisvanhempi/tukiperhe toimintaa. Ja nyt oli tarkoitus saada miehelle apua. Tietääkö kukaan palveluista yksityisellä puolella?

Mutta eihän lapsestasi mitään lastensuojelun asiakasta tule jos miehesi käy mielenterveystoimistolla hakemassa apua itselleen! Olisi tässä maassa aika paljon enemmän lastensuojelun asiakkaita jos näin olisi.

 

["allukka"]

Meillä alkoi se ihan fyysisestä kivusta.

 

[Arew]

Ensisijaisena pitäisin miehen lääkityksen tarkastuttamista pätevällä psykiatrilla (googleta vaikka, löytyykö joku kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä jotain julkaissut, Suomen Psykiatriyhdistyksen sivuilta saattaisi löytyä jotain tietoa) ja mikäi mies on motivoitunut jonkinlaiseen psykoterapiaan, niin psykoterapeutti sitten vaikka erikseen ja Kelan korvaustahan siihen kannattaa hakea.

 

["suru"]

onko jotain kriisikeskusta lähellä tai kaukaa? mielenterveysyhdistyksen tai -seuran palveluja? liikunta harrastuksia, auttava puhelin, elämäntapavalmentaja...
Paras olisi kun saisi työn. On varmasti masentunut ja elämän rutiinit menneet rikki. Se työ on miehille "kunnian asia". Harmi kun nyt ei voi edes luonnollisesti kotona saada arvostusta oman käytöksen takia. Olisiko seurakunnallakaan mitään apua? No parasta on kun ei joudu olla autettava, vaan itse kokea jonkunlaista osaamista, joka rakentaa kadonnutta itseluottamusta ja itsearvostusta, jotta taas voi käyttäytyä muitakin kohtaan paremmin.

 

["hoitaja"]

Voi olla myös mahdollista että nuoruus vuosina tehty diagnoosi väärä. Monet epäselvät tapaukset ovat kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Psykiatrille mars. Ymmärrän hyvin ettei kunnan mielenterveyspalvelut kiinnosta. Jonot pitkät ja hyvää hoitoa vaikea saada. Sekä mielenterveystoimistohan tekee nimenomaan lastensuojelun kanssa yhteistyötä, eli kaikki asiakirjat niin kuin ap sanoi mahdollista saada. Edelleen on olemassa myös näitä huostaan otetaan lapset soskuja. Ja nyt vielä enemmän varpaillaan kun perhesurmia sattuu joka viikko. Tietenkin hyvä että puuttuvat tilanteeseen, mutta se ei aina ole parhain apu että lapset viedään. Ja jos ap perheelle aiemmin ls taustaa , ymmärrän pelon.

 

[ap.]

Psykiatrille varaan ajan maanantaina jos jostain hyvän löydän ja katsotaan mitä suosittelee. Ehdotan myös jos muuttaisi joksikin aikaa pois. Menisi vaikka vanhemmilleen lepäämään.

 

[yksinkertaisella logii]

Rahan puute=ei ole varaa käydä lääkärissä, ei ole varaa ostaa lääkkeitä eli ei ole miehellä lääkitys kohdillaan=oireet pahenevat

 

[Tarjoushaukka]

minun mielestä noi oireet on monessa perheessä varmaan tuttua käytöstä. se että jää työttömäksi on miehelle kova paikka. ei jaksa huvita tehdä mitään ja epävarmuus stressaa.
siihen kun liitetään kaksisuuntainen mielialahäiriö niin voi korostua enemmmän
uskon että miehesi tila poistuu kun päivään tulee säännöllisyyttä työ/opiskelu ym. tiuskiminen voi jäädä päälle jos ei ole tyytyväinen elämään, ehkä kannattaisi tuota selvitellä vaikka mielenterveystoimiston kautta

 

[nöppäri]

Miksi haluaisit kotiisi vielä vieraitakin lapsia kun jo olet omasi traumatisoitumisesta huolissasi.

Mielenterveystoimistoon vaan keskusteluapua hakemaan, vaikka sitten yksityiselle, jos et kunnallista halua käyttää.

 

["vieras"]

Jos mies ei tosiaan saa aikaiseksi, niin mitä jos pyytäisit siltä tarvittavat tiedot ja hakisit joko yhdessä tai ominpäin sille työtä?

 

["anna"]

Tietääkö miehesi mitä ajattelet tilanteesta? Tietääkö, että mielestäsi käyttäytyy lapsen seurassa ja lasta kohtaan niin kuin et haluaisi sun perheessä käyttäydyttävän? Jostain syystä mies osoittaa ja purkaa turhaumiaan/masennustaan (ehkä) yms. ilmeisesti lähinnä siellä kotona, jos kerran muussa ympäristössä (vanhemmillaan) menee kivemmin. Tosin omasta muinaisesta masennuksesta tiedän, että usein se koti ja arki siellä tuntuukin raskaimmalta ja tavallaan kaikki kulminoituu kotiin, vaikkei se tosiasiassa edes olisi ongelman ydin.

Miten paljon ootte jutelleet tilanteesta? Ainakin on nyt hyvä, jos olet päättänyt varata sen psykiatrin. Oot tehnyt sillon jotain konkreettista, johon tukeutua.