Mies perui päätöksensä lapsesta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Karvas kalkki
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Eikös tämä ole aikas selvä tapaus - mies peruu lupauksensa lapsesta - on sinun tehtäväsi perua lupaus hyvästä parisuhteesta. Jos lapsen haluat. Onko nyt miehen oikeus määritellä se, mitä sinä elämältäsi haluat (lapsen ja parisuhteen)? vai otatko itse vastuun tekemisistäsi ja olemisestasi ja lähdet hakemaan sitä mitä haluat? Jos jäät, sinulla ei ole oikeutta katkeroitua, koska jäämällä hyväksyt miehen käytöksen...
 
Alkuperäinen kirjoittaja takavasemmalta:
kylläpä edellinen on, nimimerkkinsä mukaisesti, myrkyllinen!
kaikki sympatia alkuperäiselle! kun on kyse lisääntymisen ja OMAN jälkikasvun kaipuusta, ei tuollaiset ylijärkevät selitykset auta...

Minun täytyy sanoa että olen sumakin kanssa ihan samaa mieltä. Jotenkin kummallista että ihminen joka on "aina halunnut lapsia" alkaa yrittämään niiden tekemistä 38-vuotiaana ja yllättyy kun niitä ei sitten sormia napsauttamalla tulekaan. Luulisi että yritys olisi aloitettu aiemmin tai edes henkisesti valmistauduttu siihen, että niitä ei välttämättä koskaan tule kun ikää alkaa jo olla. Ihmiset takertuvat liikaa näihin "minä haluan" ajatuksiin ja unohtavat katsoa mitä hyvää omassa elämässä kenties nyt on. Perustellaan halua oman jälkeläisen kaipuulla vaikka tosiassa, jos elämäänsä tarkemmin katsoisi, voisi huomata että pystyy olemaan hyvinkin onnellinen ilman omaa jälkeläistä.
 
Siis minusta tässä nyt on peruskysymyksenä se että suhteen alusta lähtien ovat molemmat puolisot ilmaisseet haluavansa lasta ja yrittäneetkin lasta. Tähän asti mies on aina sanonut haluavansa lapsen. Nyt aivan yhtäkkiä mies ilmoittaa että ei haluakaan enää koska naisen rakkauden laadussa onkin jotain vikaa. Hän on siis johtanut naista täysin harhaan suhteen laadusta vuosikaudet antamalla tämän uskoa että haluaa yrittää yhteistä lasta. Kukapa ei siinä tilanteessa tuntisi tulleensa huijatuksi.

Epäilen että joko miehen lapsi on kysynyt jotain miehelle kiusallista mahdollisesta uudesta vauvasta (isi, rakastatko sinä minua sitten enää kun tulee uusi vauva?), tai lapsen äiti ottanut asian puheeksi tavalla joka on saanut miehen tuntemaan syyllisyyttä. Se selittäisi sen että mies vaatii nyt ehdotonta äidinrakkautta lapselle, johon APlla ei ole mitään biologisia siteitä. Kai sen nyt jokaisen pitäisi tajuta että se ei yksinkertaisesti ole mahdollista, eikä edes tarpeellista. Lapselle riittää että äitipuoli kohtelee häntä reilusti ja lempeästi ja että iskän huomio ei kohdistu ainoastaan siihen uuteen vauvaan. Lapsellahan on jo oma äiti ja isä, jotka rakastavat häntä jo ihan tarpeeksi.

Ehkäpä tämän miehen kannattaisi satsata enemmän omaa energiaansa osoittaakseen omalle lapselleen sitä rakkautta kuin nalkuttaa vaimolleen tämän puuttuvasta äidinrakkaudesta lastaan kohtaan.
 
Sinuna kävisin ihan ensimmäisenä yksityisellä gynellä perustutkimuksissa lapsettomuusasiassa, kierron kartoitus, aukiolotutkimus jne eli siinä menee noin 4 vkoa, jona aikana voisit miettiä asiaa. Toivottavasti ei, mutta voihan vuoden tuloksettoman yrittämisen takana olla selvä biologinen syy eli et saa lapsia (esim ilman hoitoja) jolloin miehen vaihtaminen tai jättäminen olisi hyödytöntä.

Mutta tässä siis omat ajatukseni asian selvittämiseksi ja lisäaikaa miettimiseen. Asioita joihin itse voi vaikuttaa, miehen muuttaminen harvoin onnistuu ilman hänen omaa muutoshaluaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja älä pakota:
Unohda lapsihaaveet hetkeksi, rauhoitu, jatka nykyistä elämääsi ja katso, miten elämäsi etenee. Älä vaadi mieheltä mitään. Lakkaa kouristuksenomaisesti takertumasta mieheen ja omaan lapseen. Kun löysäät vähän, saat aivan uusia ajatuksia (ja voit jopa tulla raskaaksi.) Ja anna miehellesi myös enmmän tilaa.

Siis ehdotatko, että hänen pitäisi salaa hankkia lapsi, vaikka toinen on kertonut, ettei lasta halua? Mielestäni huono idea, siinä kärsivät sitten kaikki, lapsi kaikkein eniten.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Karvas kalkki:
Minun olisi hänen mukaansa ollut PAKKO rakastaa kumpaakin lasta, siis tytärtään sekä yhteistä, aivan prikulleen yhtä paljon. Koska hänen mielestään en ole ollut tarpeeksi atiivinen tytärtään kohtaan, ei hän myöskään halua yhteistä lasta.

Mä en puutu sopimusrikkomukseen vaan tähän kohtaan.

Rakkaus ei ole mikään jauhopussi, josta voi annostella sopivia määriä ja joka loppuu joskus. Pikemminkin rakkaus on kuin pullataikina. Oman lapsen kautta olen itse oppinut rakastamaan ENEMMÄN myös muita ihmisiä.

Vauvan kanssa odotus- ja imetysaika voi olla symbioosiin käpertymistä. Mutta sen alkaa nähdä miehen lapsetkin toisella tavalla, äitiyden kautta.

Rakkaus kasvaa rakastamalla, tekemällä rakkauden tekoja. Äitiys (tarkoitan täydellistä vastuuta toisesta, en pelkkää biologiaa) ja äidinrakkaus ei vähene vaikka lapsia olisi kymmenen.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Mies ei toiminut reilusti:
Siis minusta tässä nyt on peruskysymyksenä se että suhteen alusta lähtien ovat molemmat puolisot ilmaisseet haluavansa lasta ja yrittäneetkin lasta. Tähän asti mies on aina sanonut haluavansa lapsen. Nyt aivan yhtäkkiä mies ilmoittaa että ei haluakaan enää koska naisen rakkauden laadussa onkin jotain vikaa. Hän on siis johtanut naista täysin harhaan suhteen laadusta vuosikaudet antamalla tämän uskoa että haluaa yrittää yhteistä lasta. Kukapa ei siinä tilanteessa tuntisi tulleensa huijatuksi.

Tästä löytyi villakoiran ydin. Tunnen, todellakin, itseni huijatuksi. Asioiden piti olla selviä alusta lähtien, mutta sitten toinen osapuoli muuttaakin mielensä. Eihän sillä miehen elämään ole niin suurta vaikutusta, kuin minun. Ja lopullisesti.


Alkuperäinen kirjoittaja Mies ei toiminut reilusti:
Epäilen että joko miehen lapsi on kysynyt jotain miehelle kiusallista mahdollisesta uudesta vauvasta (isi, rakastatko sinä minua sitten enää kun tulee uusi vauva?), tai lapsen äiti ottanut asian puheeksi tavalla joka on saanut miehen tuntemaan syyllisyyttä. Se selittäisi sen että mies vaatii nyt ehdotonta äidinrakkautta lapselle, johon APlla ei ole mitään biologisia siteitä. Kai sen nyt jokaisen pitäisi tajuta että se ei yksinkertaisesti ole mahdollista, eikä edes tarpeellista. Lapselle riittää että äitipuoli kohtelee häntä reilusti ja lempeästi ja että iskän huomio ei kohdistu ainoastaan siihen uuteen vauvaan. Lapsellahan on jo oma äiti ja isä, jotka rakastavat häntä jo ihan tarpeeksi.

Epäilysi osui oikeaan. Tytär on sanonut isälleen, että ei missään tapauksessa halua sisko-/velipuolta, siis ei äitinsä eikä isänsä puolelta. Ei kuulemma halua joutua jakamaan esim perintöä. Hän ei tiedä ylipäätään yrityksestämme raskautua, enkä usko äitinsäkään tietävän.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Rehti:
Alkuperäinen kirjoittaja älä pakota:
Unohda lapsihaaveet hetkeksi, rauhoitu, jatka nykyistä elämääsi ja katso, miten elämäsi etenee. Älä vaadi mieheltä mitään. Lakkaa kouristuksenomaisesti takertumasta mieheen ja omaan lapseen. Kun löysäät vähän, saat aivan uusia ajatuksia (ja voit jopa tulla raskaaksi.) Ja anna miehellesi myös enmmän tilaa.

Siis ehdotatko, että hänen pitäisi salaa hankkia lapsi, vaikka toinen on kertonut, ettei lasta halua? Mielestäni huono idea, siinä kärsivät sitten kaikki, lapsi kaikkein eniten.

Olen samaa mieltä. En missään tapauksessa halua enkä aio hankkiutua salaa raskaaksi. Toisaalta, en aio ehkäistäkään. Avoin peli.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:lle kommentti:
Sinuna kävisin ihan ensimmäisenä yksityisellä gynellä perustutkimuksissa lapsettomuusasiassa, kierron kartoitus, aukiolotutkimus jne eli siinä menee noin 4 vkoa, jona aikana voisit miettiä asiaa. Toivottavasti ei, mutta voihan vuoden tuloksettoman yrittämisen takana olla selvä biologinen syy eli et saa lapsia (esim ilman hoitoja) jolloin miehen vaihtaminen tai jättäminen olisi hyödytöntä.

Mutta tässä siis omat ajatukseni asian selvittämiseksi ja lisäaikaa miettimiseen. Asioita joihin itse voi vaikuttaa, miehen muuttaminen harvoin onnistuu ilman hänen omaa muutoshaluaa.

Done that ja kaikki pitäisi ainakin päällisin puolin olla kunnossa. Seuraava askel olisi aloittaa tarkemmat lapsettomuustutkimukset ja -hoidot, mutta sehän ei nyt miehelle käy.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Karvas kalkki (ap):
Alkuperäinen kirjoittaja Mies ei toiminut reilusti:
Siis minusta tässä nyt on peruskysymyksenä se että suhteen alusta lähtien ovat molemmat puolisot ilmaisseet haluavansa lasta ja yrittäneetkin lasta. Tähän asti mies on aina sanonut haluavansa lapsen. Nyt aivan yhtäkkiä mies ilmoittaa että ei haluakaan enää koska naisen rakkauden laadussa onkin jotain vikaa. Hän on siis johtanut naista täysin harhaan suhteen laadusta vuosikaudet antamalla tämän uskoa että haluaa yrittää yhteistä lasta. Kukapa ei siinä tilanteessa tuntisi tulleensa huijatuksi.

Tästä löytyi villakoiran ydin. Tunnen, todellakin, itseni huijatuksi. Asioiden piti olla selviä alusta lähtien, mutta sitten toinen osapuoli muuttaakin mielensä. Eihän sillä miehen elämään ole niin suurta vaikutusta, kuin minun. Ja lopullisesti.


Alkuperäinen kirjoittaja Mies ei toiminut reilusti:
Epäilen että joko miehen lapsi on kysynyt jotain miehelle kiusallista mahdollisesta uudesta vauvasta (isi, rakastatko sinä minua sitten enää kun tulee uusi vauva?), tai lapsen äiti ottanut asian puheeksi tavalla joka on saanut miehen tuntemaan syyllisyyttä. Se selittäisi sen että mies vaatii nyt ehdotonta äidinrakkautta lapselle, johon APlla ei ole mitään biologisia siteitä. Kai sen nyt jokaisen pitäisi tajuta että se ei yksinkertaisesti ole mahdollista, eikä edes tarpeellista. Lapselle riittää että äitipuoli kohtelee häntä reilusti ja lempeästi ja että iskän huomio ei kohdistu ainoastaan siihen uuteen vauvaan. Lapsellahan on jo oma äiti ja isä, jotka rakastavat häntä jo ihan tarpeeksi.

Epäilysi osui oikeaan. Tytär on sanonut isälleen, että ei missään tapauksessa halua sisko-/velipuolta, siis ei äitinsä eikä isänsä puolelta. Ei kuulemma halua joutua jakamaan esim perintöä. Hän ei tiedä ylipäätään yrityksestämme raskautua, enkä usko äitinsäkään tietävän.

Oliko se kakru 7v, joka ilmoittaa ettei halua jakaa perintöä? En usko.
 
Alkuperäinen kirjoittaja typerä mies.:
Ompas typerä mies!



Jos mies pitää päänsä, niin sitten sinun varmaan kannattaa harkita sitä eroa. Yksineläjänä voit yhtä hyvin saada lapsen. Onhan suomessakin spermapankkeja, ja keinohedelmöityksiä myös yksinäisille.
Älä anna yhden ihmisen romuttaa toiveitasi omasta lapsesta.

Tuo sinun miehesi pitäisi kyllä laittaa johonkin käytöskouluun. En ymmärrä tuollaista.



Ei ole totta.. vielä sanotaan että lapsia tekemättömät ovat itsekkäitä??!?? :o ???
 
Ei vielä 12 vuotiaskaan osaa ajatella sitä perinnön jakamista jollei joku häntä 'aivopese' tähän ajatukseen. Olisiko tämän äiti tai joku muu sanonut tälle että kun hän on ainokainen niin saa koko perinnön itselleen tms? Ei tuon ikäisen lapsen ainakaan kuulu ajatella aikaa jolloin isi ja äiti kuolee niin saa perinnön.. hmm..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Uusi näkökulma:
Olet aikuinen nainen ja vastaat itsestäsi. Hommaa lapsi itsellesi, et sinä tätä miestä siihen tarvitse.

On kyllä katalaa tehdä mukula toisen tietämättä, mutta jos tuleva bio-isä ei isyydestään tiedä, ei hän osaa tätä kaivatakaan! Näinhän naiset ovat kautta aikain tehneet.

Mulla oli työkaveri, joka ratkaisi oman lapsettomuutensa iässäsi täten ja kovasti on ollut onnellinen "teostaan", kivan tytön sai ja loistavasti pärjäsivät kahden. Bio-isä tietää tyttärestään ja on tavannutkin, mutta mitään velvoitteita äiti ei miehelle asettanut. Äitihän toimi toisen tietämättä ja itselleen.

Tytär on äiti jo itsekin ja mummi meni naimisiin vanhoilla päivillään, kun ei aiemmin kohdalle sattunut se oikea. Tytär tietää isänsä, mutta ei ole koskaan sanonut, että tämän pitäisi olla enemmän hänen elämässään. Ei vieraaseen kiinny, äidin isä oli läheinen.

Joopa.. ja samassa lauseessa henkeä vetämättä saatetaan moittia veloja itsekkyydestä. Ketä kohtaan vapaaehtoisesti lapseton on itsekäs, voi kysyä? Niin, ketä? Entäs nämä tällaiset mammat jotka pamahtavat paksuksi käyttäen jotakuta miestä hyväkseen? "äitihän toimi toisen tietämättä ja itselleen" ja "oikeus saada ja haluta lapsia.."..ei, apua...
 
Alkuperäinen kirjoittaja takavasemmalta:
kylläpä edellinen on, nimimerkkinsä mukaisesti, myrkyllinen!
kaikki sympatia alkuperäiselle! kun on kyse lisääntymisen ja OMAN jälkikasvun kaipuusta, ei tuollaiset ylijärkevät selitykset auta...

Oman, Minä, Naisella on Oikeus jne...
 
Tekosyitä nuo perintöasiat esimerkiksi. Mikäs mies se sellainen on, joka raha-asioissa kuuntelee 12-vuotiasta lasta tai antaa lapsen arvottaa tulevien perintöjen mukaan elämäänsä? Jos lapsi olisi oikeasti niin kylmä ja materialisti -sellaiseksi kasvatettu, niin tekisi mieli sanoa (en tietysti lapselle sanoisi), että joskus käy niin, että vanhemmat elävät kauemmin kuin lapsensa, eli se siitä perinnöstä :/ Muutenkin tuon ikäiselle voi kertoa asioista, joita tulee tapahtumaan, ei heiltä kysellä tosissaan haluaako nämä isän tai äidin toimivan uusissa liitoissaan millä tavoin. 12-vuotias on murrosiässä tai sen kynnyksellä ja testaa monin tavoin itsenäisyyttänsä ja vanhempiaan ja heidän rakkauttaan ja välittämistään. Vanhempien kuuluu pitää se maalaisjärki päässänsä.

Voihan se tietty olla niinkin, että mies on ketku kaikin puolin, eli vierittää syyn lapsen harteille jos ei jostin syystä halua tai pysty enää lasten tekoon, esim. on tehnyt vasektomian.
 
Jos et ole vuoden yrittämisen jälkeen tullut raskaaksi, niin miten kuvittelet että tulisitkaan. On hyvin todennäköistä, että et saa koskaan lasta. Viisainta ainakin miehen kannalta olisi se, että laittaisi kortsun munansa päälle ettei sinun kanssa käy vahinkoa.Haluat vain lapsen, mutta et miehesi lasta. Miehesi on aivn oikeassa ja muista sellainen asia, että HÄNELLÄ ON TÄYSI OIKEUS KIELTÄYTYÄ TEKEMÄSTÄ LASTA!!!!! Väärin että edes vaadit sellaista, häpeä!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ajattele vähän:
Jos et ole vuoden yrittämisen jälkeen tullut raskaaksi, niin miten kuvittelet että tulisitkaan. On hyvin todennäköistä, että et saa koskaan lasta. Viisainta ainakin miehen kannalta olisi se, että laittaisi kortsun munansa päälle ettei sinun kanssa käy vahinkoa.Haluat vain lapsen, mutta et miehesi lasta. Miehesi on aivn oikeassa ja muista sellainen asia, että HÄNELLÄ ON TÄYSI OIKEUS KIELTÄYTYÄ TEKEMÄSTÄ LASTA!!!!! Väärin että edes vaadit sellaista, häpeä!

Jaa, jaa. ehkäpä miehellä onkin jo "ikikortsu" päällä.
 
Hanki miehelle kaikenlaisia tutkimuksia sisarusten tärkeydestä. Sillä kun kuolette (tai no miehesi ja eksvaimo), lapselle ei jää muuta lähisukua ellei tytöllä ole sisaruksia. Sisarusten kautta lapsi oppii jakamista ja (todennäköisemmin) lapsesta ei kasva itsekästä ja pilalle hemmoteltua teiniä/aikuista.

Mutta joo, kannattaa käydä tutkimuksissa, sillä jos jotain onkin "pielessä" se voidaan joko hoitaa tai joudut vähitellen hyväksymään ettei lapsia tule ja voitte elää tätä tavallista uusioperhe-elämää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mustaa valkoiselle:
Hanki miehelle kaikenlaisia tutkimuksia sisarusten tärkeydestä. Sillä kun kuolette (tai no miehesi ja eksvaimo), lapselle ei jää muuta lähisukua ellei tytöllä ole sisaruksia. Sisarusten kautta lapsi oppii jakamista ja (todennäköisemmin) lapsesta ei kasva itsekästä ja pilalle hemmoteltua teiniä/aikuista.

Mutta joo, kannattaa käydä tutkimuksissa, sillä jos jotain onkin "pielessä" se voidaan joko hoitaa tai joudut vähitellen hyväksymään ettei lapsia tule ja voitte elää tätä tavallista uusioperhe-elämää.

tuota sen verran realismia, että jos lapsi 13 vuotiaaksi kasvaa ainokaisena, puolisisaruksen saaminen ei mittavasti tilannetta muuta.

Ja tuo ainokainenhan olisi siis 13 vuotta lapsen syntyessä, JOS jollain ihmeen kaupalla ap pamahtaisi paksuksi ilman miehensä yhteistyötä.

Mies ei liene täysin tollo?
 
Kummaa että kaikki kirjoittaa että 39-vuotias olisi jo mahdollisuutensa menettänyt lasten suhten. On sitä synnytetty lapsia vanhempanakin. Toki riskit on olemassa mutta eihän lasten saanti koskaan täysin riskitöntä ole. Äitini esimerkiksi sai minut ja veljeni yli 40 vuotiaana ja me molemmat ollaan ihan terveitä. Varmaan hänkin olisi halunnut lapset nuorempana mutta kun aina sitä sopivaa miestä ei tule vastaan ihan heti.

Varsinkin nykyisin miehet tuntuvat vetkuttelevan lapsiasiaa ikuisuuksiin. Näin oli itselläkin ja lopulta oli vain pistettävä mies selkä seinäävasten ja lyötävä biologiset faktat kehiin. Itse olen vähän päälle 30-vuotias ja raskaana. Onpa minuakin jo vanhaksi moitittu. Lasten saaminen olisi ollut toiveissa jo parikymppisenä mutta sopivaa ja halukasta miestä ei ollut. Tai sitten mies esitti olevansa valmis perheenperustamiseen ja sitten söi sanansa. Muutama vuosi meni sitten nykyisen miehen ylipuhumiseen ja keskenmenokin on koettu. Ei elämää voi käsikirjoittaa siten että parikymppisenä tapahtuu sitä ja kolmikymppisenä tätä.

Toivon sydämestäni että ap saa keskusteltua miehensä kanssa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lillukka-:
Tekosyitä nuo perintöasiat esimerkiksi. Mikäs mies se sellainen on, joka raha-asioissa kuuntelee 12-vuotiasta lasta tai antaa lapsen arvottaa tulevien perintöjen mukaan elämäänsä? Jos lapsi olisi oikeasti niin kylmä ja materialisti -sellaiseksi kasvatettu, niin tekisi mieli sanoa (en tietysti lapselle sanoisi), että joskus käy niin, että vanhemmat elävät kauemmin kuin lapsensa, eli se siitä perinnöstä :/ Muutenkin tuon ikäiselle voi kertoa asioista, joita tulee tapahtumaan, ei heiltä kysellä tosissaan haluaako nämä isän tai äidin toimivan uusissa liitoissaan millä tavoin. 12-vuotias on murrosiässä tai sen kynnyksellä ja testaa monin tavoin itsenäisyyttänsä ja vanhempiaan ja heidän rakkauttaan ja välittämistään. Vanhempien kuuluu pitää se maalaisjärki päässänsä.

Voihan se tietty olla niinkin, että mies on ketku kaikin puolin, eli vierittää syyn lapsen harteille jos ei jostin syystä halua tai pysty enää lasten tekoon, esim. on tehnyt vasektomian.

Heh, tosiaan 12-vuotias suunnittelemassa perintöjään, ja vielä saa faijansa käärittyä pikkurillinsä ympärille ettei tee lisää sisaruksia... heh!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja mustaa valkoiselle:
Hanki miehelle kaikenlaisia tutkimuksia sisarusten tärkeydestä. Sillä kun kuolette (tai no miehesi ja eksvaimo), lapselle ei jää muuta lähisukua ellei tytöllä ole sisaruksia. Sisarusten kautta lapsi oppii jakamista ja (todennäköisemmin) lapsesta ei kasva itsekästä ja pilalle hemmoteltua teiniä/aikuista.

Mutta joo, kannattaa käydä tutkimuksissa, sillä jos jotain onkin "pielessä" se voidaan joko hoitaa tai joudut vähitellen hyväksymään ettei lapsia tule ja voitte elää tätä tavallista uusioperhe-elämää.

Toi on kanssa ihan urbaanilegendaa että ainoat lapset olisi jotain itsekkäitä paskiaisia. Oma puolisoni on ollut omassa perheessään ainoa lapsi, ja niin herttaista, kultaista ja ihmiset huomioon ottavaa ihmistä harvoin muualla tapaa. Todella miellyttävä ihminen.

Samaa ei voi sanoa esim. omista veljistäni, joille tuntuu kaikkein tärkein asia olevan tässä maailmassa oma napa, kaikki muut ihmiset ja asiat tulevat sitten kaukaa perästä.
 

Yhteistyössä