M
"mie"
Vieras
Taustaa sen verran, että mies seurusteli ennen minua ensirakkautensa kanssa,ja yrittivät vauvaa ennen eroa puolen vuoden ajan.
Seurusteltiin 3 kk ennen kuin mentiin sänkyyn. Käytin pillereitä ehkä kuukauden,kun yhteisestä sopimuksesta jätettiin ne pois.
Tulin raskaaksi melko pian,sain keskenmenon (tuulimuna ilmeisesti).
Ensimmäinen lapsi syntyi vasta 6 v seurustelun jälkeen. Mentiin siinä naimisiin ja haaveiltiin toisesta lapsesta.
Nyt lapsia on 3 kpl, ja ollaan eletty lasten ehdoilla,siis me molemmat!
Kumpikaan ei käytä alkoholia,eikä käy baareissa. rahat laitetaan mieluummin lasten kanssa kotimaassa matkusteluun (käydään tosi usein leirintäalueilla esimerkiksi omalla asuntovaunulla).
Jos ylimääräistä rahaa on,ostetaan AINA jotain trampliineja tai käydään lasten kanssa kylpylässä. Lapsia ei pidetä hoidossa vaan hoidetaan kotona,panostetaan harrastuksiin,opiskeluun jne.
Nyt kolmannen lapsen synnyttyä sovittiin että lapsiluku on täynnä. Otan pillerit taas käyttöön,synnytykset ovat olleet vaikeita, ja näissä lapsissa on ´kädet täynnä työtä´.
Mies pudotti siinä aikamoisen pommin sitten
´- Hän ei edes ole lapsirakas! lapset on tullut hommattua ja ovat toki hänelle rakkaita´.
Jäin miettimään tuota lausahdusta ja olen tavallaan tarkkaillut meidän perhe-elämää siitä asti.ja tosiaan,mies leikkii lasten kanssa tosi harvoin,en ole sitä ennen edes huomannut,kun itse olen koko ajan lasten kanssa. Ei ole tarvinnut kysellä miestä ´lapsenvahdiksi´.
Meillä ei kuitenkaan riidellä,ja parisuhde on hyvä.
Ei vaihda vaippoja,oikeastaan vaan harrastaa omia juttujaan,korjailee autoa ym...
Olisin toivonut että tuo ´lapsirakkaus´olisi selvinnyt mulle aikaisemmin.Miksi niitä lapsia piti ´tehdä´? Luulen että molemmat sokaistuttiin tuosta alkuvaiheen lapsettomuudesta.
Olen miettinyt olisiko elämä parempaa jonkun lapsirakkaan miehen kanssa.Sellaisen joka mielellään harrastaisi täällä kotonakin,leikkisi ja hoitaisi.
Seurusteltiin 3 kk ennen kuin mentiin sänkyyn. Käytin pillereitä ehkä kuukauden,kun yhteisestä sopimuksesta jätettiin ne pois.
Tulin raskaaksi melko pian,sain keskenmenon (tuulimuna ilmeisesti).
Ensimmäinen lapsi syntyi vasta 6 v seurustelun jälkeen. Mentiin siinä naimisiin ja haaveiltiin toisesta lapsesta.
Nyt lapsia on 3 kpl, ja ollaan eletty lasten ehdoilla,siis me molemmat!
Kumpikaan ei käytä alkoholia,eikä käy baareissa. rahat laitetaan mieluummin lasten kanssa kotimaassa matkusteluun (käydään tosi usein leirintäalueilla esimerkiksi omalla asuntovaunulla).
Jos ylimääräistä rahaa on,ostetaan AINA jotain trampliineja tai käydään lasten kanssa kylpylässä. Lapsia ei pidetä hoidossa vaan hoidetaan kotona,panostetaan harrastuksiin,opiskeluun jne.
Nyt kolmannen lapsen synnyttyä sovittiin että lapsiluku on täynnä. Otan pillerit taas käyttöön,synnytykset ovat olleet vaikeita, ja näissä lapsissa on ´kädet täynnä työtä´.
Mies pudotti siinä aikamoisen pommin sitten
´- Hän ei edes ole lapsirakas! lapset on tullut hommattua ja ovat toki hänelle rakkaita´.
Jäin miettimään tuota lausahdusta ja olen tavallaan tarkkaillut meidän perhe-elämää siitä asti.ja tosiaan,mies leikkii lasten kanssa tosi harvoin,en ole sitä ennen edes huomannut,kun itse olen koko ajan lasten kanssa. Ei ole tarvinnut kysellä miestä ´lapsenvahdiksi´.
Meillä ei kuitenkaan riidellä,ja parisuhde on hyvä.
Ei vaihda vaippoja,oikeastaan vaan harrastaa omia juttujaan,korjailee autoa ym...
Olisin toivonut että tuo ´lapsirakkaus´olisi selvinnyt mulle aikaisemmin.Miksi niitä lapsia piti ´tehdä´? Luulen että molemmat sokaistuttiin tuosta alkuvaiheen lapsettomuudesta.
Olen miettinyt olisiko elämä parempaa jonkun lapsirakkaan miehen kanssa.Sellaisen joka mielellään harrastaisi täällä kotonakin,leikkisi ja hoitaisi.
