Mies & synnytykseen tuleminen :(

["vieras"]

no jospa se pelkää sitä että käy kuten monelle on käynyt, että kun on nähnyt vaimon
synnyttävän, niin seksihalut on loppuneet siihenm

Joo ja monelle on käynyt niinkin että kun näkee miehen paskalla tai kuulee sen pierevän niin halut on tyssänneet siihenkin. Voi elämä taas. Jos ei kestä elämän realiteetteja niin sit varmaan kannattaa jäädä sinne poikamiesboxiin mutustamaan pizzaa pleikkarin eteen.

 

[Heh heh]

[QUOTE="vieras";25856614]No vaikka ensisynnyttäjälle sanoisi miljoona kertaa että pitele sitä miestä siellä kotona kädestä kiinni, niin synnytysosastolle he ovat viimestään siinä vaiheessa kun kovat supistukset alkavat. Joillakin tosin on niin nopeaa toimintaa että ei ehdi sairaalaan vaikkei tarvisi miestä kotona kädestä pidelläkään, mutta he eivät ole olleet vielä lähdössäkään sairaalaan kun lapsi on syntynyt jo.[/QUOTE]

Sinun jutuistasi saa sen käsityksen, että nuo miesparat pelkäisivät sairaalaa eivätkä itse synnytyksessä mukana oloa.

Omasta puolestani voin sanoa, että minun mieheni tuli erittäin mielellään tukihenkilöksi synnytykseen, ja mainio tukihenkilö hän olikin. Mutta jo raskausaikana hän mainitsi ainoaksi "ehdokseen" sen että sairaalaan lähdetään sitten hyvissä ajoin, jottei hänen tarvitse kätilön hommiin ryhtyä.

Mieheni toki tuntee minut ja kipukynnykseni, joten luulen että hänelle oli helpotus, kun lopulta synnytys päätettiin käynnistää.

 

[Rytkäätys]

Minä olen ollut ennen omien lasten saantia tukihenkilönä ystäväni synnytyksessä ja se kokemus oli järisyttävä kokonaisuudessaan. Olin tosi herkillä ainakin viikon sen jälkeen ja itkukin tuli salissa. Minä näin kummilapseni ennen hänen äitiään Ja sanon suoraan että hullu on se mies, joka ei sitä ihmettä ole todistamassa ja raaka on se mies joka jättää naisensa siinä tilanteessa yksin.
Oma mieheni on halunnut ehdottomasti molempiin synnytyksiin ja minusta hänestä oli enemmän apua kuin kätilöistä, ainakin henkisellä tasolla

 

[hhhhhhhhh]

:O -minkälainen mies jättää oman rakkaan tuollaiseen tilanteeseen?? Huhhuh..

 

[kkkkk]

Käykää tutustumassa sairaalaan yhdessä ja sopikaa, että mies voi poistua, jos hänestä on enemmän haitta kuin hyötyä. Niinkin voi käydä! Ja se kannattaa muistaa, että etukäteen ette voi tietää oikeastaan mitään, että avoimin mielin ja mitä, jos sä itse halua miehesi poistuvan jossain vaiheessa? Mulle suurin apu synnytyksissä on ollut se, että mieheni lukee ääneen kirjaa tasaisen rauhallisesti tapahtui mitä tapahtui. Ja ponnistusvaiheessa hän on isojen poikien syntyessä kylkiasennossa pitänyt toista jalkaani pois tieltä. Eikä napanuoraa ole pakko leikata eikä vauvaa ole pakko kylvettää jne. Kaikki tuo voi tuntua tosi jännittävältä. Jutelkaa rauhassa asiasta, teillä on vielä aikaa kysymyksille.

 

["vieras"]

Sinun jutuistasi saa sen käsityksen, että nuo miesparat pelkäisivät sairaalaa eivätkä itse synnytyksessä mukana oloa.

Omasta puolestani voin sanoa, että minun mieheni tuli erittäin mielellään tukihenkilöksi synnytykseen, ja mainio tukihenkilö hän olikin. Mutta jo raskausaikana hän mainitsi ainoaksi "ehdokseen" sen että sairaalaan lähdetään sitten hyvissä ajoin, jottei hänen tarvitse kätilön hommiin ryhtyä.

Mieheni toki tuntee minut ja kipukynnykseni, joten luulen että hänelle oli helpotus, kun lopulta synnytys päätettiin käynnistää.

Ja jos mies ei olisi halunnut synnytykseen tulla, olisit hänelle nenärenkaan laittanut ja vetänyt perässäsi vai? Kyllä aikuinen ihminen osaa itse päättää, tuleeko mukaan synnytykseen vai ei. Jos on niin typerä kuin ap:n mies että ilmottaa sitten vasta lopullisen halunsa, kun paskat on jo housuissa, ei voi mitään, sillon aikuinen nainen varmasti pystyy sen lapsen sieltä ulos saamaan ilman että sitä miestä nenästä sinne synnärille raahataan, se taas on ap:n oma asia mitä siitä päättelee:luottamus, toisen "pulaan" jättäminen paskat housuissa jne. minä luultavimmin toteaisin että tuskin sinuun pystyy luottamaan muissakaan asioissa loppupeleissä, että tuossa on ovi, en tarvi sinua miehekseni.

 

[no höh]

Ymmärrän että ahistaa ajatus "yksin" synnyttämisestä. Mutta äläpä ap heitä kirvestä kaivoon, todennäköisesti homma menee kuitenkin hyvin. Jos alan tässä ennustamaan, niin luulen, että jos mies lähtee sua viemään sairaalaan niin kyllä se loppuviimein sen synnytyksenkin on mukana tsemppaamassa. Yhtälailla kuin sinua niin miestäkin saattaa hirvittää - miten hän osaa olla avuksi, nähdä sinut tn. kipeämpänä kuin koskaan, ja kestääkö miehen kantti. Tällöin on helpompi etukäteen ilmoittaa ettei tule mukaan. Jos puhutte asiasta, niin sano että haluaisit enemmän kuin mitään miehesi mukaan, mutta jos hänestä tuntuu pahalta, hän voi lähteä salista pois. Näin minä sanoin omalleni, ja hän tuli luottavaisin mielin mukaan kun tiesi että on "lupa" poistua jos tekee pahaa (mies itse on esim. neulakammoinen).

 

[aapee taas]

Oho.. Tännehän on tullut juttua. :O

Mun mielestä, miehellä on kyllä velvollisuus tulla sinne sairaalaan. Vaatiihan se paljon, että siinä synnytyksessä on tukena, mutta eikö mies voi SEN vertaa tehdä, sen lapsen eteen, nainen on sitä ensin 9kk kipujen kanssa kantanut jne ja vielä kärjistetysti sanoen repii paikkansa sitä nyyttiä ulos puskiessaan.. Niin kyllä sitä pitäis sen "sairaalakammoisenkin" miehen olla sen verran tukena että voi kädestä kiinni pidellä, ei sitä naiseltakaan siinä vaiheessa kysellä että onko sulla sairaalakammoa tai jotain, kun synnytettävä on kuitenkin. Yhdessä se lapsi on päätetty hankkia niin kyllä se pitäisi olla seurana synnytyksessäkin, se on sen verran iso asia. Ei enää olla kuten ennen vanhaan että naiset viedään saunanlauteille synnyttämään jonkun poppatohtorin kanssa, ja 5min synnytyksestä pitää jo lähteä nyytti kantoliinassa lypsämään lehmiä..

No mutta juteltiin kuitenkin miehen kanssa.. Ja näytin tätä ketjuakin. Myönsihän se sitten että muutama kaveri joilla ei edes itellään lasta ole, oli pelotellut että siellä on tyyliin sellaista että huoneessa ramppaa hoitohenkilökuntaa kuin Teho-osaston hurjimmassa jaksossa konsanaan ja veri ja eritteet lentää ja tuskanhuudot raikaa.. Ja ymmärtää ainakin nyt että mielestäni hänen on velvollisuus tulla mukaan ja tarvitsen häntä siellä..