Mies vetäytyy, miksi?

[Dorianna]

Olen tapaillut (tai seurustellut, en todellakaan tiedä) mukavaa miestä kolmisen kuukautta. Sitä aiemmin olimme kyllä tuttuja keskenämme, lähinnä opiskelukaverini kautta, ja mies tekstaili minulle satunnaisesti tavattuamme eräissä pippaloissa. Ennen vuodenvaihdetta hän yllättäen pyysi minua ulos, vaikka asuu 300 km:n päässä. Hän tuli siis luokseni ja vei syömään. Siitä lähtien olemme tavanneet parin viikon välein. Mies erosi exästään (tai siis exän ja hänen yhteisestä kahden vuoden nilkkapallosta eli omistusasunnosta) joku aika sitten ja nyt meillä on vapaampaa olla yhdessä, kun voin käydä hänen luonaan samalla tavoin kuin hän minun luonani.

Aluksi kaikki oli ok; mies piti todella aktiivisesti yhteyttä ja kohteli kuin prinsessaa. Nyt kun olemme olleet pidempään tekemisissä, tuntuu, etten saa hänestä selvää. En kuule hänestä kuin kerran viikossa, viikonloppuisin en juuri koskaan. Mies vetoaa muuttokiireisiinsä, joita on sattumalta itsellänikin, tai harrastuksiinsa. Tiedän, että hän on sosiaalinen ja harrastus vie aikaa, mutta minusta tuntuu, että joku on pielessä. Olen sekä vihjannut että kysynyt suoraan, onko hän vetänyt liinat kiinni. Ei, ei kuulema missään nimessä. Kun käyn hänen luonaan, hän esittelee minut ystävilleen ja haluaa näyttäytyä kanssani ulkona muutenkin. Puhelin ei soi outoihin aikoihin eikä ole äänettömällä ja olen kuulema ainoa, jota hän tapailee. En silti ymmärrä.

Jos huomautan hänelle, että viikonloppuisinkin saa ottaa yhteyttä, hän tekee niin. Jos vihjaan, että olisi mukavaa olla yhdessä vaikka tiettynä juhlapyhänä, hän järjestää tapaamisen. Mutta saan ikäänkuin kädestäpitäen ohjata häntä tekemään "oikein". En jaksa aikuista miestä neuvoa tai pakottaa, tai kertoa, miten nk. suhteessa toimitaan. Itse mies jossain välissä tuumaili kuin ohimennen, ettei oikein tiedä missä mennään eli mietti vitsinomaisesti, voisiko kutsua juttuamme suhteeksi. Nyttemmin asiasta ei ole ollut puhetta. Olen ilmaissut selkeästi, etten tapaile muita enkä harrasta seksiä muiden kanssa. Mies sanoo samaa.

Miksi kuitenkin mies ikäänkuin vetäytyy koko ajan? En osaa tyrkyttää itseäni ja olen jo muutamaan kertaan joutunut kyseleemään, missä mies menee ja mitä hänelle kuuluu eli onko edes hengissä. Hän jättää tavaroita luokseni kuten koirat merkkailevat paikkoja, mutta emme etene missään mielessä. Jos nostan kissan pöydälle, pelkään kadottavani koko könsikään. Mitä tehdä? Toki minulla on omatkin kiireeni, mutta viikonloppuna minulla kyllä on se 3 minuuttia aikaa yhteen tekstariin. Jätänkö miehen omaan arvoonsa vai yritänkö vielä? Leikinkö viileää vai annanko ukaasin tyyliin "ota tai jätä, minun kanssani et pelaa"?
Olen yrittänyt lukea kaikki mahd. signaalit, mutta nyt en kykene siihen enää.

 

[mies1]

Aika nopeasti hän menetti mielenkiintonsa. Minusta tuossa vaiheessa pitäisi olla lähes päivittäin jollakin tapaa yhteydessä.
Siis hän hyppäsi suhteesta toiseen. Olisiko hän kuitenkin halunnut elää sinkkuelämää eronsa jälkeen?
Vaikuttaa hyvin huonolta tulevaisuus tai ainakin hyvin tehokkaasti pystyy tyttöystävänsä unohtamaan, kai sekin jotakin kertoo.
Ehkä ei kannattaisi pitää häneen yhteyttä, vaan katsoa miten hän toimii ja mitä selittää. Jos hänelle riittää, että olette yön yhdessä silloin tällöin.

 

[nadiana]

Kuulostaa kieltämättä siltä, että miehen mielenkiinto on tosiaan kohdentunut jonnekin muualle. Vaikka hän järjestääkin yhteistä aikaa tms. se voi johtua siitä, ettei yksinkertaisesti osaa tai välttämättä ole varma haluaako lopettaa "juttuanne". Hän ikään kuin pitää sinut tyytyväisenä "varmuuden vuoksi". Todennäköisesti, kun parempaa ilmaantuu, jäät kuin nalli kalliolle

 

[neuvoja- iita]

Mies erosi exästään (tai siis exän ja hänen yhteisestä kahden vuoden nilkkapallosta eli omistusasunnosta) joku aika sitten ja nyt meillä on vapaampaa olla yhdessä, kun voin käydä hänen luonaan samalla tavoin kuin hän minun luonani.

Aluksi kaikki oli ok; mies piti todella aktiivisesti yhteyttä ja kohteli kuin prinsessaa. Nyt kun olemme olleet pidempään tekemisissä, tuntuu, etten saa hänestä selvää.

Olen sekä vihjannut että kysynyt suoraan, onko hän vetänyt liinat kiinni. Ei, ei kuulema missään nimessä. Kun käyn hänen luonaan, hän esittelee minut ystävilleen ja haluaa näyttäytyä kanssani ulkona muutenkin. Puhelin ei soi outoihin aikoihin eikä ole äänettömällä ja olen kuulema ainoa, jota hän tapailee. En silti ymmärrä.

Jos huomautan hänelle, että viikonloppuisinkin saa ottaa yhteyttä, hän tekee niin. Jos vihjaan, että olisi mukavaa olla yhdessä vaikka tiettynä juhlapyhänä, hän järjestää tapaamisen. Mutta saan ikäänkuin kädestäpitäen ohjata häntä tekemään "oikein".

Miksi kuitenkin mies ikäänkuin vetäytyy koko ajan? En osaa tyrkyttää itseäni ja olen jo muutamaan kertaan joutunut kyseleemään, missä mies menee ja mitä hänelle kuuluu eli onko edes hengissä. Hän jättää tavaroita luokseni kuten koirat merkkailevat paikkoja, mutta emme etene missään mielessä. Jos nostan kissan pöydälle, pelkään kadottavani koko könsikään. Mitä tehdä? Toki minulla on omatkin kiireeni, mutta viikonloppuna minulla kyllä on se 3 minuuttia aikaa yhteen tekstariin. Jätänkö miehen omaan arvoonsa vai yritänkö vielä? Leikinkö viileää vai annanko ukaasin tyyliin "ota tai jätä, minun kanssani et pelaa"?
Olen yrittänyt lukea kaikki mahd. signaalit, mutta nyt en kykene siihen enää.

Kyse on vastaeronneesta miehestä. Ja asia on niin, että vaikka mies ei sitä osaa kertoa ja myöntää, eron jälkeen tarvitsee tilaa hengähtää.

Miehille on erittäin tyypillistä, se on melkeimpä sääntö, erota uuden suhteen myötä liitostaan. Tarina on tuttu: on ongelmia, on vaikeaa, mutta vasta uusi nainen saa miehen taas ulos kuorestaan, tapahtuu herääminen , asioihin laitetaan vauhtia ja hän eroaa rytinällä. Todennäköisesti kuvioon kuuluu monesti sekin , että vaimo heittää hänet pihalle epäillessään pettämisestä, ja mies kertoo uudelle naiselleen kuinka hän miehekkäästi eroaa koska vaimolla on lian kuiva pillu, tai hän on liian ymmärtämätön ja vihainen ja katkera akka. Uusi prinsessa on täysin "päivastainen ihmisenä", ja mies näkee hänen sieluunsa.

No, vaikka teillä olisikin mennyt tuo vaihe jotenkin hienostuneemmin, niin pähkinänkuoressa se on jotakuinkin useimmiten noin.

Miehet eivät ole kovin oma-aloitteisia noissa asioissa, ja usein muutoksen hakuun ja sen ymmärtämiseen tarvitaan uusi nainen.

Kuitenkin kun ero on tapahtunut, ja siitä alkaa oll ajo vähän aikaakin, niin miehelle herää viimein ahdistuksen ja surun tunteet, ja kysymys siitä "Kuka helvetti tuo uusi muija on?"..Ja ennenkaikkea mies kokee syyllisyyttä kun ei voikaan vastata uuden ja vetreän pimun rakkauteen sillä tavalla, kuin nainen ansaitsisi, pohtiessaan eroaan ja elämäänsä. IHmissuhteen päättymien on aina elämänmuutos, ja vaikka se olisikin vapauttava, siihen liittyy myös ahdistusta.

Ei ole väliä sillä, kuinka kamala tai "hirviö" miehen ex-muija on, tai silläkään rakastaako mies sinua vai onko hänellä toinen... Mies on vaimonsa kanssa ollut jostain syystä, ja myöskin eroaa jostain syystä, ja se ei ole välttämättä helppoa vaikka erosta olisikin "JO muutama viikko".

Tuossa vaiheessa yleensä se uusikin nainen vaihtuu johonkin kolmanteen, koska mies ei osaa välttämättä erota yhtään enempää itsenäisesti, kuin edelliselläkään kerralla.

MIes kyllä saattaa tietää miten suhteessa toimitaan, mutta ei välttämättä nyt halua toimia nin. Siksi häntä ei kannata luulla voivansa opettaa tavoille, hän on luultavasti epävarma omista suunniitelmistaan, ja toimii sen mukaan.

Jos hoputat ja kärtät häntä,tai kyselet, hän saattaa pian tulla siihen tulokseen että on helpompi ilman sinua kuin yrittää kokoajan olla yhtäaikaa etäällä, lähellä ja samalla varoa loukkaamasta tunteitasi.

Yleensäkin, ei kannattaisi KYSELLÄ mieheltä liikoja. Et voi kuitenkaan uskoa mitä hän sanoo. Sinun täytyy kuunnella häntä, ja ajatella asiaa itse.
Miehet sanovat noissa tilanteissa aivan mitä sattuu, ja toimvat sitten päivastaisella tavalla.

Sitäpaitsi se kuulostaa miehen mielestä varmasti aika läheisriippuvaiselta. Ei kukaan hieno nainen kysyä töksäytä elämänsä mieheltä että "Ai ooksä niinku vetämässä LIINAT KIINNI"
Miehenhän pitäisi pelätä sitä, että laitatko sinä "liinat kiinni", eikä toisinpäin.

Höh!Harjoittele hieman tyylitajuasi, ei millään pahalla. Olen itsekin joskus tuohon sortunut kuten kunnon maalaisjuntin kuuluukin, mutta siitä pitää vain opetella pois, jos miehen meinaa saada ristikseen.(ja usko pois, elämässä on parempaakin tarjottavaa kuin miehet. Kun on monta vuotta ollut yhden kanssa, sitä oikein toivoo että miehen retaletta ei näkyisi välillä viikkoon)

Mieti myös sitä, kuinka paljon todella itse haluat miestä, ja mitä hänestä haluat. Ota vastuu tunteistasi,ja anna miehelle vapaus. Jos hän ei tule luoksesi enää, ei tule enää. Mutta et saavuta mitään olemalla huolissaan aikuisen miehen hengissäolemisestakaan, etkä saa häntä itsellesi jos mies ei ole hommaan ryhtyäkseen.

 

[.......]

eix se oo 'nalle kalliolle? =D

 

[muk]

Mielestäni kenenkään ei pitäisi "sekaantua" vasta eronneisiin, heillä elämä on vielä ihan sekaisin edellisestä liitosta, suruineen ja murheineen, ihminen ei ole vielä pitkään aikaan eron jälkeen täysin oma itsensä.

 

[nadiana]

Ei, kyl se on nalli kalliolle

Ja laastarisuhteeksi nyt ei ainakaan kannata alkaa vastaeronneelle. Siitä saa vaan pahan mielen itselleen.

 

[Surutyö]

Ei yksikään ero tapahdu ilman surutyötä. Vastaeronnut käy ihan varmasti vielä ajatuksissaan analyysiä menneestä.

Viisas mies, kun ei halua syöksyä suinpäin uuteen kiinteään suhteeseen, vaan tekee eroprosessin itse sotkematta sinua siihen. Niin siinä käy, jollei välissä ole kunnolla aikaa. Sinusta tulisi likakori, jonne hän purkaisi mielensä sotkut. Vaikka erosta olisikin enemmän aikaa kuin tuon yhteisen asunnon myymisestä, henkinen lopullisuuden tunne alkaa vasta siitä.

Tässä vaiheessa ei todellakaan kannata pitää kiirutta. Annan toiselle aikaa selvittää tilinsä oman itsensä kanssa, hengähtää ja järjestää ajatuksensa. Uusi kunnon suhde alkaa sitten, kun hän on siihen valmis, ei yhtään ennen.

 

[Dorianna]

Pieniä korjauksia: mies ei ollut naimisissa, vaan avoliitossa ja he päättivät lopettaa suhteensa melkein heti yhteen muutettuaan. Myyntivoitto kämpästä oli yli 60 tonnia, joten heidän piti teoriassa asia samassa asunnossa se kaksi vuotta verot välttääkseen, käytännössä mies kuitenkin asui kavereillansa ja vanhemmillaan silloin tällöin.

Olemme tunteneet jo pidemmän aikaa, ja mies oli se joka jatkuvasti teki eforttia suuntaani. Olen nyt antanut hänen olla se, joka ottaa yhteyttä, ja huomaan, että jos en itse sitä tee (soita, tekstaa jne,) niin yhteydenottoja tulee tosiaan kerta viikossa. Hän on töissä päivittäin 9-10 tuntia, joten en todellakaan viitsi ahdistella häntä joka ilta.

Neuvoja-iita; olet ihan oikeassa. En voita mitään huolehtimalla miehen tunteista ja voivottelemalla. Mietin seuraavaksi, mitä minä oikeasti haluan ja kuinka paljon olen valmis sietämään haluamani tähden.Väkisin ei saa mitään, joten teen niin, että "lasken linnun vapaaksi". Jos se lentää takaisin, se on minun. Niinsanotusti.
Ehkä tosiaan mies on saanut kiinni sinkkuelämän "hienoudesta" ja haluaa edetä hitaasti johtuen nopeasta yhteenmuutosta exänsä kanssa. Tai sitten hän ei halua edetä lainkaan Annan nyt ajan kulua ja katson, ottaako mies yhteyttä. Hän kyllä todellakin rehellinen, kaikesta sen huomaa, mutta voihan olla, ettei vain kehtaa sanoa, ettei halua minusta sen vakavampaa.

Elämä on

 

[nadiana]

"Ehkä tosiaan mies on saanut kiinni sinkkuelämän "hienoudesta" ja haluaa edetä hitaasti johtuen nopeasta yhteenmuutosta exänsä kanssa."

Hmm, tai voisiko sitten olla niin, että haluaa tavallaan rauhassa käsitellä tuota eroa, muttei halua menettääkään sinua. Eli etenee siksi hitaasti, että voisi käsitellä erotunteet ja sitten tavallaan aloittaa puhtaalta pöydältä kanssasi. Tai ehkä hän ei itsekään vielä tiedä mitä oikein kanssasi haluaa. Voihan olla, että jos hänen tunteensa ovat sua kohtaan vahvat (esim. yhtä vahvat tai vahvemmat kuin exän kanssa) niin se on saattanut vähän pelästyttääkin hänet. Ettei halua, et käy samalla tavalla kuin exän kanssa.

Teorioita on useita. Parhaiten asiaan saat selvyyden, jos keskustelet hänen kanssaan asian halki, poikki ja pinoon. Mielellään kasvotusten, niin näet hänen reaktionsa ja ilmeensä.

Tsemppiä!

p.s. Jos hän ei tuntisi sua kohtaan yhtään mitään vakavampaa, niin hän tod.näk. pitäisi yhteyttä lähinnä vaan silloin kun haluis seksiä tms.

 

[miesh]

Tykkää susta mutta ei tiedä mitä tuntee. Eli liian aikaista alkaa mitään ihmeempää hänelle. Odota puol vuotta (jos jaksat)... Parempi olis se että annat sen olla. Jos sitten tulee sun luokse, niin hyvä, mutta muuten parempi että pohtii aikansa.

Syy että miehet yleensä lopettaa suhteen vasta kun on uusi katsottuna johtuu siitä, että miehelle seksin häiriötön saatavuus on kovin tärkeää, paljon tärkeämpää kuin naiset luulevat (ei siinä sen isompaa heräämistä tapahdu, vaan pelkkä logistinen käytännön seikka).

 

[jepunsa]

Seksin häiriötön saatavuus on tärkeä pointti - mutta kuka miettii tälläistä 3kk:n tapailun tai seurustelun jälkeen ?? Onko häät suunniteltu, kirkko varattu?

Suhteen pelisäännöt pitää heti laittaa järjestykseen, -jos sitä todella haluaa-
On tärkeää että molemmat tietää milloin seurustelu alkaa, eikä toisen seurassa oleminen ole pelkkää leikkiä...

 

[mies1]

Seksin häiriötön saatavuus on tärkeä pointti - mutta kuka miettii tälläistä 3kk:n tapailun tai seurustelun jälkeen ?? Onko häät suunniteltu, kirkko varattu?

Suhteen pelisäännöt pitää heti laittaa järjestykseen, -jos sitä todella haluaa-
On tärkeää että molemmat tietää milloin seurustelu alkaa, eikä toisen seurassa oleminen ole pelkkää leikkiä...

Todella hyvin sanottu!

 

[Dorianna]

Osuvia huomioita. Tosin tapailimme pitkään, ettei mies tehnyt aloitetta seksiin. Minä tein sen lopulta. Mutta tottakai sitten kun on päästy makuun, niin miehelle varmasti on mukavaa, kun olen tarvittaessa tarjolla. Vaan enpä enää ole

Kai niistä pelisäännöistä pitäisi tosiaan puhua. Mies laittoi kerran viestin (kun olin jotain mumissut hänen entisistä asumisjärjestelyistään), että hän on otettu koska vaikuttaa siltä että muillakin kuin hänellä on tunteita tässä suhteessa. Sitten hän pohti, että ei kyllä ole selvillä, mikä "suhteen" laatu on. Myönsin vain, että olen kiintynyt häneen, muusta ei puhuttu.

Puhumme liian vähän ylipäätään. Kun tapaamme vain parin viikon välein, on niin paljon tehtävää ja vain mukava hengata sylikkäin ja olla, ettemme oikein viitsi pilata tunnelmaa alkamalla jankata vakavia. Mutta nyt se on tehtävä. Tiedän, että tule tälle palstalle itkemään parin viikon päästä läpeensä loukattuna ja dumpattuna, mutta ainakin tiedän silloin, missä mennään.

 

[Tikanpoika puuhun]

Ethän ainakaan elä pää pussissa, Dorianna! Hyvä, kun ymmärrät realiteetit ja sinussa on naista olla itsenäinen. Pari miestä kertoi sinulle ihan rehellisesti, mitä nuo viikon-kahden välein tapahtuvat yhteydenotot ovat. Sen verran olen minäkin elämän varrella miesten kanssa jutellut (kaverina ja elämänkumppanina), että tiedän tuon puolen. Pari aikuista poikaakin minulla on, joten miesten maailma on tullut aika tutuksi! Meillä on tapana jutella niin miesten kuin naistenkin kannalta asioista hyvin avoimesti ja reippaasti.

Jättäydy todellakin tämän suhteen tiimoilta vapaanaiseksi, miehelle sinä olet tuttu, mukava nainen. Muita tunteita hänellä tuskin on, vaikka olisi meinannut joskus ollakin. Vettä ei kannata kaivoon kantaa!

 

[Kokenut kaiken tietää]

Jos mies ottaa etäisyyttä, ota sinä myös hyvän sään aikaan. Minulle kävi niin, että mies otti etäisyyttä ja minä myös. Kun hän huomasi, että alan pakittamaan hän läheni uudelleen. Kunnes sai minut "koukkuun". Aloin ikävöimään ja kaipailemaan häntä ja sitä hän halusikin. Hän huorasi toisten naisten kanssa ja petti minkä ennätti, oli viikkoja teillä tietämättömillä. Aina annoin anteeksi ja hyväksyin selitykset. Kolme viikkoa sitten mittani täyttyi. Riideltiin reilu tunti ja hän latasi täydeltä laidalta kuinka lapsellinen olen ja kuinka määrään kaikesta ja hän on koko ajan halunnut olla vain minun ystävä!!! Sanoin hänelle,että en nai kavereideni kanssa, että meillä on sitten erilainen käsitys ystävyydestä.Tiesin hänestä heti,että uusi vosu on jalat levällään odottamassa ja minusta perkeleestä piti päästä ainakin hetkeksi eroon.Hän luuli, että kerjään ja anelen häntä tulemaan takaisin ja pyytelen anteeksi ja hyväksyn kaikki valehtelut, niin kuin olen aina aiemmin tehnyt.Nyt hän erehtyi.Minua ällöttää koko tyyppi,kaikki välittäminen loppui kuin seinään.Ei mitään tunteita häntä kohtaan enää.Toivon, että hän saa sellaisen huo*an itselleen,joka pettää ja pettää niin paljon kuin ennättä,että hän saa maistaa omaa lääkettään.

Älä tee sitä virhettä ja jää koukkuun siihen mieheen.Ota jalat alle vielä kun ennätät.

 

[Dorianna]

Uhhuh, kyllä oli totuutta päin naamaa ja ihan oikein minulle. Jotenkin en vaan olisi tuosta miehestä milllään uskonut, että hän viitsisi käyttäytyä noin, mutta kai se on kohdattava totuus. Minusta olisi herrasmiesmäistä (hän kun on melko hyvätapainen noin muuten) ilmoittaa nätisti suoraan, että en oikein halua sen kummempaa kun kerran ensin on pyydetty illallisille ja jahdattu oikein kunnolla.

Olo on melko paska. Hän on ollut juuri viikon reissussa (lue=ryyppäämässä pohjoisessa) eikä ole ilmoitellut itsestään kuin kerran. Eiköhän tämä ole tässä. Mietin vain, miten sanoisin asian. Ei liene maksa vaivaa itsekään soitella, laitan mailin ja totean, että vetäydyn hommasta, kiitos ja hei.

 

[Kokenut kaiken tietää]

Tiedän tuon paskamaisen olon, koska ole joutunut kokemaan sen niin monesti. Kun ihastuu ja luulee löytäneensä rakkauden, niin irti pääseminen ei käy hetkessä.Mutta olen varma, että teet itsellesi palveluksen kun heität miehestä irti kokonaan. Ei tule unettomia öitä eikä tarvitse itkeä joka päivä ja murehtia missä se kusipää on.

Minulla oli melkein samanlainen tilanne ja tässä yritän totutella yksinoloon. Kurjaa olla yksin, aina välillä tulee mietittyä sitä kieroa paskaa, mutta lopulta tulen olemaan varsin tyytyväinen kun se pukki joka jakoi kaluaan kaikille naisille ei ole enää minun matkassa.

 

[fgsfgsdfgser]

Parempi olisi, jos et sanoisi/ilmoittelisi yhtään mitään - ainakaan heti.
Korkeintaan vasta sitten, jos mies alkaa häiriöksi asti perään soitella.
Tarjoa hänelle omaa lääkettään: välinpitämättömyyttä!!!

 

[mies1]

Parempi olisi, jos et sanoisi/ilmoittelisi yhtään mitään - ainakaan heti.
Korkeintaan vasta sitten, jos mies alkaa häiriöksi asti perään soitella.
Tarjoa hänelle omaa lääkettään: välinpitämättömyyttä!!!

Samaa mieltä, pidä tilannetta auki. Hän pääsee liian helpolla, jos ilmoitat katkaisemisesta.

 

[Dorianna]

Ahaa...Minä taas ajattelin, että mies pääsee helpoimmalla, jos vaan ei kuule minusta. Näinhän hänen ei tarvitse selitellä mitään eikä itse joutua tekemään likaisia töitä eli sanomaan, että olen pelkkä leikkikalu.

 

[mies1]

Ahaa...Minä taas ajattelin, että mies pääsee helpoimmalla, jos vaan ei kuule minusta. Näinhän hänen ei tarvitse selitellä mitään eikä itse joutua tekemään likaisia töitä eli sanomaan, että olen pelkkä leikkikalu.

Voisithan sinä vähän punnita miestä. Ilmoita hänelle, että sinulla on kuukautiset myöhässä. Itseasiassa et edes valehtele, koska kai ne joskus tulevat? Saat vähän miehelle ajateltavaa ja huomaat hänen motiivinsa.

 

[Tietäjäakka]

Ahaa...Minä taas ajattelin, että mies pääsee helpoimmalla, jos vaan ei kuule minusta. Näinhän hänen ei tarvitse selitellä mitään eikä itse joutua tekemään likaisia töitä eli sanomaan, että olen pelkkä leikkikalu.

Jos mies ei kuule sinusta hän voi aluksi olla helpottunut, mutta kyllä se alkaa ennenpitkää herraa vaivata. Miehet ovat sen verran turhamaisia, haluavat tietää mikä oikein oli kun charmi ei yhtäkkiä enää purrutkaan. Suosittelen että pysyttelet kaukana ja et ota yhteyttä, ja etsit muuta mukavaa tekemistä seuraavien viiikkojen ajaksi ettet vaan istu yksin kotona ja odottele miehen yhteydenottoja. Lähde itsekin lomalle!

Olit luultavasti miehelle vain hyvää ajankulua ja kaveri siksi aikaa että mies pääsi vanhasta suhteestaan yli. Se ylimeno on ilmeisesti nyt tapahtunut, ja siksi teidän suhde on kuivunut kasaan. Tuskin se siitä enää miksikään virkoaa.

 

[tuli.]

Mies1. Jos kuukautiset eivät oikeasti ole myöhässä ja nainen niiden kuitenkin sanoo olevan myöhässä, syystä, että haluaa testata miestä... Kyllä mun mielestä kyse on valehtelusta ja jonkin asteisesta kiristyksestä. Mietipä taas omalle kohdallesi, jos joku nainen sinua niin vedättäisi. Mieti sitä fiilistä, että joutuisit punnitsemaan omia isän tunteita lasta kohtaan jonka äitiin sinulla ei olisi minkäänlaisia tunnesiteitä. Aika julmaa leikkiä.

En usko, että mies on pitänyt ap:ta leikkikalunaan, joskus tunteet eivät vaan kehity samaa tahtia toisen kanssa. Miehet ovat joskus kummallisia, niin kuin naisetkin, kun tahtomattaan loukkaavat toista puhumattomuudellaan ja vetäytymisellään. Ne lopetus sanat on vaan joskus niin vakea lausua ääneen.

Ja vielähän on olemassa vaihtoehto, että teillä kummallakin on samat tunteet, mutta kumpikaan ei tiedä toistensa tunteista ja näin juttu on menossa puihin, vaikka sillä olisi potentiaalia kasvaa. Nosta sinä rohkeana naisena kissa pöydälle, laita vaikka se maili, jossa kerrot fiiliksesi avoimesti. Mitä menetettävää sulla on? Korkeintaan päädytte samaan lopputulokseen johon jo nyt olette mielestäsi päätyneet. Ainakin pähkäily loppuu, sillä jos mies ei saa edes vastattua sinulle, mitä mieltä hän on asioista, on se selkeä signaali.

 

[Tyhjää nyhjää]

Olet ihan liian optimistinen ja romanttinen, Tuli. Edellä muut olivat realistisia, sillä kyllä naisesta kiinnostunut mies pitää yhteyttä. Sitä vaatii jo reviiriään puolustavan uroksen vietti!