Miesystävän entiset naiset lihoneet huomattavasti suhteen aikana?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ajatus pelottaa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kyllä se tosiaan yleensä aika nopeasti käy ilmi jos miehellä on tarkoitus lihottaa toista. Itsellä oli ensimmäisenä mielessä sama ajatus kun tapaamani mies tarjosi aina nähdessämme jotakin. Sitten joku ilta kysyin ihan suoraan ja hän vain hämmästyi kysymystä. Mutta sen jälkeen ei uskaltanut tarjota mitään.
 
Minulle kyllä osti. Ihan satunnaisia kertoja piti omaa rahaa käyttää. Muuten oli kyllä ruoan suhteen heti kysymässä onko mulla rahaa. Ja puolen vuoden tuntemisen jälkeen avattiin yhteinen tili ja otettiin kortit. Ei tarvinnut huolehtia ruoasta. Vaatteet vaan on se kallein osa tuota. Niitä ei mies maksanut.

Mutta on siinä sekin huono puoli, että sitten saa kestää pyllylle läpsimistä, puristelua, minut halusi valokuvata viikottain tietyissä asennoissa että näkee edistymisen. Raskausarpia tuli runsaasti selkään, reisiin ja mahaan ja muutenkin kun työkaverit ei ymmärrä ollenkaan äkillistä lihomista, omat kaverit sentään kohauttavat vain olkapäitään, eivät välitä niin kun ihminen itsessään ei muutu.
 
Eh?

Kaikkeen sitä törmää palstaa selatessaan.


Ei edellisellä kirjoittajalla käynyt mielessä miten jotkut saattavat kiihottua siitäkin ajatuksesta jos toisella on liian tiukat vaatteet(?).

Näitä omituisia kiihottumisen aiheuttajia kun mahtuu maailmaan. Esimerkiksi siskoni saa jollakin tavalla väreilyjä miehensä selkäkarvoista. Ja hänen miehensä on otettu kun joku kutkuttaa häntä selästä. Siinä on luojalla osunut pari kohdilleen.

Oma mieheni sanoi joskus nauttivansa siitä kun näkee minut vaikeroimassa juuri ennen isoa o:ta. Raskaana ollessani hän vuorostaan sanoi jollain oudolla tavalla pitävänsä minun isosta mahasta ja turvonneista rinnoista. Ja pyysi joskus ihan vaan saada katsoa niitä kun illalla makasin sohvalla.

Mutta jos palaan aloittajan alkuperäiseen ihmettelyn aiheeseen, niin minusta toinen voi kyllä lihoa ihan terveessäkin suhteessa paljon ja nopeasti. Ei siihen aina tarvitse miehen olla se lihottaja.

Toki mies saattaa tuoda herkkuja puolisolleen ja edesauttaa lihomista, mutta pohjimmiltaan se vastuu on kyllä minusta sillä syöjällä. Ei niitä ole pakko syödä.

Sitten oma lukunsa lihomiseen ovat toki lääkkeet ja ymmärtääkseni jotkin lääkkeet tekevät todella pahaa jälkeä. Tähän löytyy omasta tuttavapiiristä anoppi, joka on vähintään kolminkertaistanut kokonsa tänä aikana kun olemme tunteneet (~20 vuotta) ja hänellä on ollut välillä lääkitys aika voimakas. Ja vasta viime vuosina hän on saanut elämänsä hallintaan ja on kutistumaan päin.

Joten omakohtaisella kokemuksella sanoisin, niin kauan kun siihen suhteeseenne ei liity syömään pakottamista, ei miehellä ole luultavimmin mitään tekemistä entisten puolisoidensa lihomisen kanssa. Jos mies on sohvaperuna, ei hänenkään vieressään ole pakko aina sitä aikaansa viettää. Siinä voi itse keskittyä johonkin muuhun.

Kaveripiiriin mahtuu näitäkin tapauksia, joissa toinen on ylipainoinen ja toinen on urheiluhullu ja menisi olomuotonsa puolensa vaikka kalenterimallina.

Joten minusta teidän kannattaa jatkaa tutustumista ja et vaivaa asialla päätäsi enempää. Ja muistat liikkua ja katsoa ruoan perään.
 
Ai jumalauta, siis itsekkään ukon vaimon pitää lasten kaitsemisen, kodinhoidon jne. lisäksi vielä ehtiä lenkille jotta pysyisi hoikkana. "Aina ehtii", oletko työnarkomaanin vaimo?? Jos ukkosi hoitaa viikossa edes yhdet ruokaostokset tai vaipanvaihdon niin olet jo saanut enemmän apua kuin minä.

Mun ukko ei ole kotona KOSKAAN jos ei nuku vaan. Kerro mulle miten lähden lenkille kun vauva rääkyy käsivarressa, esikoinen tekee tihutöitä heti kun selän kääntää ja jokainen ylimääräinen hetki hoidan ukon firman asioita.

Ja vielä pitäisi kiloja tarkkailla, tsiisus.
 
Ei se kolmen lapsen yksinhuoltajalla ole yhtään kummempaa. Mutta jokin vetää liikkumaan. Ulos ei pääse kuin lasten kanssa, mutta sielläkin voi talvella tehdä lumitöitä.

Miestä en meidän yhdessäolon aikaan edes kauppaan päästänyt. Aina toi väärän merkkisiä tavaroita.

Mutta vaikka en minäkään ole kunnon lenkille päässyt, niin en minä silti syö niin paljoa että lihoisin. Hieman toki paino vaihtelee, mutta se on normaalia elämää.
 
Kaveri otti muutama vuosi sitten poikaystävänsä kanssa haasteen siitä kumpi on ennemmin 120 kg painoinen. Ja tämä kaveri voitti melkein 30 kg erolla, vaikka olikin lähtötilanteessa hieman altavastaajan asemassa. Hänellä oli salaisena aseena vatsalaukun venyttäminen juomalla. Tosin yleensä se juoma oli vettä. Tosin hän teki joinakin baari-iltoina vedonlyönnin joidenkin ihmisten kanssa, pystyykö hän juomaan yhdeltä istumalta neljä litraa nestettä. Ja kyllä pystyi. Joskus itsekkin kokeilin, mutta en saanut juotua kuin kaksi litraa ja mahaan koski. Mutta hän sanoi sen neljä olevan sellainen määrä ettei maha vielä kipeydy.

Sillä hän sai lisää tilavuutta ja pystyi syömään puffet ravintoloissa aivan järkyttäviä määriä ruokaa.
 
Tuo äkillinen nesteen juominen saattaa pahimmillaan aiheuttaa aivoböheeman, eli tutummin vesimyrkytyksen, johon liittyy kudosten turpoaminen. Sitä nesteen äkillistä juomista ei kyllä yksin tein kannata kokeilla.

Jos joku nestettä nauttii toistuvasti ja lisää sitä hiljalleen, elimistö oppii silloin tuohon ja se ei ole niin "myrkyllistä". Mutta tällöinkin yleensä on kyse jostakin muusta kuin vedestä. Yleensä se on limsaa tai olutta.

Jotkut psyyke- ja mielialalääkkeet kerryttävät nestettä elimistöön ja ne luovat hyvin nopeasti kuvan lihomisesta. Mutta silloinkin puhutaan enintään jostakin 5-7% painoprosentista maksimissaan. Muuten hoikalla ihmisellä nesteen kertyminen ei ole niin voimakasta.

Mutta aloittajan kysymykseen vastaten, veikkaisin että miehen elämäntavat ovat "ruokkineet" entisten naisystävien lihomista. Tuskin kohottaminen tulee tässä kysymykseen. Pidät huolen omasta syömisestä ja liikkumisesta. Sillä välttää turhan painon nousun. Etenkin jos olet herkkä painon muutoksille. Kaikilla paino ei kerry samalla tavalla.
 
Vanhaksi menevä aihe, mutta vastaanpa kuitenkin kun on kokemusta asiasta.

Löysin netistä ilmoituksen jossa haettiin pyöreää naista/naista, joka haluaa tulla pyöreäksi. Ja jostakin syystä tunsin vetoa tähän profiilin kirjoitukseen ja totta kai vastasin. Varsin nopeasti oltiin käyty useammat trefrit katsomassa ja sitten mielenkiinnosta kysyin mitä mies tarkoitti tällä "nainen, joka haluaa tulla pyöreäksi". Ja mies kertoi pitävänsä hieman pyöreämmistä naisista. Ja miehen tarjous oli että hän toisi herkkuja iltaisin ja istuisimme yhdessä ja söisin näitä ja hän saisi ruoan vastapainoksi hieroa minua. Vähän jotain tämän kaltaista osasin odottaa. Mitään valokuvia ei otettu, hän tyytyi siihen että sai katsoa kun söin ja vietin aikaa hänen kanssaan.

Nopeasti mies alkoi tarjoilemaan herkkujen lisäksi pirtelöitä, jäätelöä ja muuta rasvaista ruokaa, mutta kuten arvata saattaa, meni minulla maha sekaisin. Tähänkin oli miehellä lääke valmiina, immodium. Apteekista saatava ripulilääke. Mutta sitä kun erehdyin yhden tabletin ottamaan, alkoi vuorostaan ummetus ja aivan järkyttävä mahakipu. Ilmaa kyllä tuli, mutta mitään muuta ei.

Muutaman kuukauden tuntemisen jälkeen paino oli noussut 12 kg, maha oli täynnä raskausarpia ja verenpaineet olivat huomattavasti koholla. Tällöin totesin miehelle että ei minusta ole tähän ja tästähän mies suuttui ihan tosissaan ja illan huutamisen ja mesoamisen jälkeen laitoin omat tavarat kasaan ja lähdin miehen asunnolta.

Erouutinen sai vielä hyvin mielenkiintoisen käänteen kun mies laittoi facebook sivuilleni useaan otteeseen miten hyvä olin hänen mielestä ollut ja käänsi kaiken minun syykseni.

Kaverit kiinnittivät minun tapauksessani huomiota huomattavaan pyöristymiseen ja moni kyseli raskaana olosta. Mutta sitä en ollut, onneksi.

Pari kuukautta erosta ja verenpaineet olivat palanneet lähes normaaliksi, jyskyttävät päänsäryt olivat poissa. Mutta jatkoin vielä syömistä ja paino nousi useamman kilon ennen kesää.

Jälkikäteen mietittynä tuossa ei ollut mitään järkeä lähteä itseään lihotuttamaan, vaikka se tuntuikin hyvältä kun mies hiveli ja tarjoili herkkuja. Mutta kaikesta päätellen miehellä oli tiedossa hyvät reseptit, joilla näitä herkkuja teki, koska pirtelönkin jälkeen tuli tunne kuinka maha turposi entisestään.

Jos joku tuohon lihotukseen lähtee, saa kyllä terveytensä puolesta olla varovainen.

Tästä on useampia vuosia aikaa, mutta jäljet mahassa muistuttavat tästä edelleen, vaikka paino onkin pudonnut lähtötilanteeseen.
 
Sen verran pitää aiheella ratsastaa, että nuo lihotus pirtelöt tehdään yleensä näistä voimailijoiden massanlisäys jauheista, tai ainakin sitä on huomattavasti lisätty siihen.

Sitä jauhetta voi lisätä kaikkiin leivoksiin ihan samalla tavalla, mutta maku muuttuu paistettaessa.

Mies naljaili minulle rististä ja siitä miten aina epäonnistun siinä, minä leivokn miehelle parin vuoden ajan tuolla jauheella kyllästettyjä leivoksia. Ja kummasti alkoi mies myöntämään ettei se laihduttaminen ole aivan helppoa kun yritti itse saada paria kymmentä kiloa pois.

Nämä jauheet sisältävät aivan hulluna proteiinia ja hiilihydraatteja. Niillä jos millä yleensä lihotettavia avustetaan. Ja joillakin on tapana syödä hyvin ja kohta juoda useampi litra näitä painonlisäyspirtelöitä. Venyttää vatsalaukkua samalla ja on varsinainen energia pommi myös. Ja lihominen on taattu.

Ja jotkut haluavat ihan lihoa, ei se aina ole toinen joka lihottaa.
 
Kosto käyttää myös tablettia? Tarkoitit varmaan dietistä, etkä rististä? Minulla korjaa oikeinkirjoitus tuon sanan väärin.

Mutta minkä ihmeen takia ujutat miehesi ruokaa. Massanlisääjää? Siis oikeesti? Mieti vähän! Miltä sinusta tuntuisi kun joku salaa syöttäisi sinulle suklaata? Ja lihoisit 20 kiloa? Ei jessus että täällä on sairasta porukkaa.
 
Nuoremmassa polvessa tuon pyöristymisen voi aiheuttaa myös hormonaalisen ehkäisyn aloittaminen -sellaisen havainnon olen tehnyt lähipiiristä ja vähän tuntemattomammistakin.
 
Minä olen huomannut puolisossani tuon ehkäisyn aloituksen lisänneen selkeästi kiloja. Siskolla alkoi puolestaan painon nousu siinä vaiheessa kun hänelle tuli masennuslääkkeet. Kukaan ei varmaksi tiedä miksi, mutta lääkäri suositteli mummin poismenon johdosta ja hänellä ollut käytössä useamman vuoden. Ja niitä ei kuulema uskalla lopettaa kun haitat on pahemmat kuin käyttö.
 
Minä haaveilin murrosiässä raskaudesta ja vauvasta, mutta silloin sentään tajusin sen olevan väärin siinä iässä. Ja jostakin tuli ajatus lihottaa itseään että maha kasvaa ja voisi tuntea sen tunteen kun maha on painava ja pyöreä.

Nyt koko ajatus tuntuu naurattavalta, mutta silloin se oli totista totta.

Lukion jälkeen kun muutin omilleni, kokeilin tätä uudlleen. Viikon ahtamisen jälkeen maha oli kyllä pyöreä ja tuntui raskaalta mutta pelkkä kumartuminenkin sai mahahapot nousemaan suuhun. Silloin ajattelin ettei raskaana olo ole kovin kummoista :D

Mutta onhan se tosin kaksi eri asiaa lihottaa itseään isoksi kuin syödä maha turvoksiin kaikkea mahdollista.
 
Tää on kyllä häröin ketju ikinä. Miksi haluaisi lihota ja vaarantaa terveytensä jonkun äijän fetissin takia? Tai tuo tarina, että joku tunkee jauheita miehensä ruokaan? :O wtf.
 
Minusta tuo on ihan miehen vika, söisi vähemmän. Aika selkeästi tuossa luki että lisää ruokiin, mutta ei syötä miestä. Eiköhän kukin vastaa omasta syömisestään. Ja kokki vastaa ruoasta. En minä ainakaan ala kokilta tenttaamaan energiasisältöä, kunhan maistuu hyvältä.

Ja minun tuttavapiirissä moni tekee tuota. Ravintoarvoltaan muuten tyhjää täytetään lisäravinteilla. Puuro on yksi esimerkki. Lapsille on oma puuro ja vanhemmille terästetty.

Meillä lisätään proteiinijauhetta leivonnaisiin että niistä tulisi terveellisempiä. Molemmat urheilee kuitenkin jonkin verran. Mutta siinä käy helposti että niitä vetelee sitten turhan päiten ja silloin saa liikaa energiaa.

Minulla esim särkyi polvi ja siinä pienessä masiksessa leivoin ja söin näitä proteiinipitoisia kakkuja, pullia, torttuja, mitä milloinkin. Ja kun en kytännyt painoa ja olin kotona verkkareissa, ei edes vaatteiden sopivuudesta olinkin yllättäen kerännyt useamman sairauslomakilon. Niitä kertyi ihan yllättävää tahtia. Mutta itseppä en syömisiäni kytännyt.
 
Jos jonkun mies lihoo 20 kg kahdessa vuodessa ja vaimo ottaa kehut lihomisesta itselleen, niin aika surkeat on ruoat. Kuka tahansa voi lihottaa itseään vuodessa 10 kiloa vaikka söisi pelkkiä diettiruokia. Ja tuo alle kilo kuukaudessa ei tee päivässä kuin alla 300 kcal lisää energiaa. Eli ei juuri mitään. Muutama lasi limsaa ja se on siinä.

Tämä keskustelu on karannut kyllä hakoteille aloittajan alkuperäisestä.

Alkaa muistuttamaan jo sitä "paljonko lihoit raskausaikana" ketjua. Aina vaan isompia ja isompia lukemia tuli esille. Vaikka jos joku ei liikkumaan pääsee niin kyllähän niitä kiloja kertyy helposti. Mutta kyllähän se täysijärkisellä pitäisi jokin äly olla, että ei söisi liikaa. Joskus tullut katsottua puffassa ja pienemmissä puffet ravintoloissa hieman surullisesti joitakin jotka syövät ja syövät eivätkä osaa lopettaa vaikka painoa on jo sitä rataa ettei se vaan voi olla terveellistä. Mutta ei se minulta ole pois, omapahan on jokaisella terveytemme.
 
Minusta tuo on ihan miehen vika, söisi vähemmän. Aika selkeästi tuossa luki että lisää ruokiin, mutta ei syötä miestä. Eiköhän kukin vastaa omasta syömisestään. Ja kokki vastaa ruoasta. En minä ainakaan ala kokilta tenttaamaan energiasisältöä, kunhan maistuu hyvältä.

Ja minun tuttavapiirissä moni tekee tuota. Ravintoarvoltaan muuten tyhjää täytetään lisäravinteilla. Puuro on yksi esimerkki. Lapsille on oma puuro ja vanhemmille terästetty.

Meillä lisätään proteiinijauhetta leivonnaisiin että niistä tulisi terveellisempiä. Molemmat urheilee kuitenkin jonkin verran. Mutta siinä käy helposti että niitä vetelee sitten turhan päiten ja silloin saa liikaa energiaa.

Minulla esim särkyi polvi ja siinä pienessä masiksessa leivoin ja söin näitä proteiinipitoisia kakkuja, pullia, torttuja, mitä milloinkin. Ja kun en kytännyt painoa ja olin kotona verkkareissa, ei edes vaatteiden sopivuudesta olinkin yllättäen kerännyt useamman sairauslomakilon. Niitä kertyi ihan yllättävää tahtia. Mutta itseppä en syömisiäni kytännyt.
 
Meillä on suvussa omena vartaloa ja kuten tuossa aikaisempi kirjoittajakon niin minäkin halusin tuntea sen kasvavan mahan kun en muuten raskaaksi uskaltanut nuorena hankkiutua. Siinä oli kateutta, yksin olemisen tuskaa ja muutenkin tuntui ystävien ja sisarusten elämä olevan omien perheiden parissa.

Yllättävän nopeasti löytyi internetistä ohjeita ja ihan feedee gaining shake hakusanoilla löytyi reseptejä siitä pirtelöstä.

Kesätöiden turvin ahmin silloin ruokaa ja kesän puolivälissä maha oli ihana, mutta loppukesästä paino kertyikin jo muualle ja lopetin idean tyhmänä.

Silloin totesin järkytyksekseni miten suuri ero on olla hoikka ja pyöreä. Siis ihan positiivisessa mielessä. Hoikkana palelin aina, oli päällä mitä tahansa. Hieman pyöreämpänä en enää palellut. Nyt en ole kumpaakaan ja olen ihan tyytyväinen vartalooni, mutta ajatus lämpimästä ja pyöreästä minästä palailee mieleen vuosittain kylmien kelien tultua.
 

Similar threads

J
Viestiä
77
Luettu
4K
M
Ä
Viestiä
11
Luettu
545
Ä
P
Viestiä
6
Luettu
2K
Perhe-elämä
vaahteran lehti
V

Yhteistyössä