Olen tässä nyt jo jonkun aikaa mietiskellyt ja ajatellut ihmisten käyttäytymistä täällä palstalla. Paljon
olen lukenut monenmoisia ketjuja. Aiheita on moneen lähtöön. On iloisia, surullisia, höpsöjä, asiallisia. Mikä
onkin palsta rikkaus. Kuten myös ihmiset jotka täällä kirjoittelevat. Tuovat monenlaisia näkökulmia asioihin.
Nyt on kuitenkin alkanut harmittamaan toisinaan jopa suututtamaan aikuisten ihmisten käyttäytyminen toisinaan.
Viittaan nyt kaikenlaiseen toisten ihmisten mollaamiseen ja haukkumiseen. Kuitenkin (ainakin oletan), että suurin
osa palstalla kirjoittelivista on kuitenkin aikuisia. Joten monesti on alkanut ihmetyttämään miksi sitten käyttäydytään
niinkuin täällä toisinaan kirjoitellaan. Toisia leimataan, vähätellään ja haukutaan surutta. Miksi?
Ehkä jotkut kyselevät toisille päivän selviä asioita. Ehkä vilaus toisen elämästä nähtynä, ei ole sitä mitä se
todellisuudessa on.
Moni kuitenkin tuntuu olevan täällä palstalla sitä mieltä, että lapsista pitää kasvattaa suvaitsevia, empaattisia,
ystävällisiä ja ymmärtäväisiä persoonia. Mutta miksi sitten toisinaan aikuiset käyttäytyvät niin vasten omia kasvatusperiaatteita
vastaan. Eikö se ole hieman ristiriitaista?
Jokaisella pitää ja saa olla oma mielipiteensä asioista. Nuo mielipiteet tottakai saa tuoda esille vaikka olisikin
eri mieltä asiosta. Ei todellakaan tarvitse mielistellä. Mutta eikö sen esim eriävän mielipiteen voisi tuoda
esille asiallisesti. Eikö silloin kun jonkun teksti suututtaa äärettömästi, voisi vaikka laskea kymmeneen. Ja
sitten kirjoittaa vastauksen, jos vielä tuntee tarvetta vastata. Eikö sitä voisi lukea tekstinsä ennenkuin
painaa lähetä nappia. Silloin voisi joskus jäädä joku paha sana pois. Tai voisi huomata toisen asiallisemman
tavan tuoda mielipiteensä esille.
Tuli vain tarve kirjoittaa esiin omia ajatuksia. Nyt kun, mitä luultavimmin juuri tämä palsta on tulluyt julkisuuteen
muutamaankin otteeseen ilkeistä kirjoituksistaan.
Sanonta "Se joka leikkiin lähtee, se leikin kestäköön" on vähän heikko selitys käyttäytymiselle. Tv-sarjoissakin
se on todella pieni osa ihmisen elämää mitä siinä näytetään. Se ei luultavammin koskaan anna täyttä kuvaa kenenkään
elämästä. Joten esim sen perusteella on mielestäni väärin, että toisen koko elämä tuomitaan sen mukaan.
Niin suoraa haukkumista mihin täällä on törmännyt. Surettaa toisinaan. Jos äidistä sanotaan, ettei hänestä ole
äidiksi, tai jos teiniä haukutaan julkisesti täällä läskiksi. Onko se oikeutettu. Oli tilanne mikä tahansa.
toisille sanoilla voi olla isokin merkitys elämään. Se voi toisia oikeastikkin satuttaa. Vaikka olet tosi-tv
ohjelmassa, on sinulla ihan samanlailla tunteet kuin ihan kenellä tahansa.
Sama koskeen palstalla olevia.
Sitten saa lukea toisinaan, kuinka joku äiti tai isä tai siskon kaima on pahoittanut kovin mielen, kun esim
omalle lapselle toinen on sanonut pahasti, katsonut pahasti jne. Silti joskus samatkin ihmiset (luulisin näin ainakin)
hakkuvat vieraita ihmisiä, tuntematta heitä välttämättä, mitä värikkäämpiä ilmaisua käyttäen.
Olisiko tässä nyt itse kullekkin. Minulle myös jonkinlainen miettimisen paikka? Pitäisikö meidänkin jotka olemme
tulevalle sukupolvelle esimerkkinä. Opetella ilmaisemaan omia mielipiteitämme rakentavasti ja asiallisesti.
Netissähän jne on liiankin helppo sortaa, haukkua ja mollata toisia. Siitä harvemmin joutuu kohtaamaan kasvotusten.
Joten näin perjantain kunniaksi. Pidetään positiivinen vkonloppu
Kiitos jos jaksoit lukea ajatuksiani.
olen lukenut monenmoisia ketjuja. Aiheita on moneen lähtöön. On iloisia, surullisia, höpsöjä, asiallisia. Mikä
onkin palsta rikkaus. Kuten myös ihmiset jotka täällä kirjoittelevat. Tuovat monenlaisia näkökulmia asioihin.
Nyt on kuitenkin alkanut harmittamaan toisinaan jopa suututtamaan aikuisten ihmisten käyttäytyminen toisinaan.
Viittaan nyt kaikenlaiseen toisten ihmisten mollaamiseen ja haukkumiseen. Kuitenkin (ainakin oletan), että suurin
osa palstalla kirjoittelivista on kuitenkin aikuisia. Joten monesti on alkanut ihmetyttämään miksi sitten käyttäydytään
niinkuin täällä toisinaan kirjoitellaan. Toisia leimataan, vähätellään ja haukutaan surutta. Miksi?
Ehkä jotkut kyselevät toisille päivän selviä asioita. Ehkä vilaus toisen elämästä nähtynä, ei ole sitä mitä se
todellisuudessa on.
Moni kuitenkin tuntuu olevan täällä palstalla sitä mieltä, että lapsista pitää kasvattaa suvaitsevia, empaattisia,
ystävällisiä ja ymmärtäväisiä persoonia. Mutta miksi sitten toisinaan aikuiset käyttäytyvät niin vasten omia kasvatusperiaatteita
vastaan. Eikö se ole hieman ristiriitaista?
Jokaisella pitää ja saa olla oma mielipiteensä asioista. Nuo mielipiteet tottakai saa tuoda esille vaikka olisikin
eri mieltä asiosta. Ei todellakaan tarvitse mielistellä. Mutta eikö sen esim eriävän mielipiteen voisi tuoda
esille asiallisesti. Eikö silloin kun jonkun teksti suututtaa äärettömästi, voisi vaikka laskea kymmeneen. Ja
sitten kirjoittaa vastauksen, jos vielä tuntee tarvetta vastata. Eikö sitä voisi lukea tekstinsä ennenkuin
painaa lähetä nappia. Silloin voisi joskus jäädä joku paha sana pois. Tai voisi huomata toisen asiallisemman
tavan tuoda mielipiteensä esille.
Tuli vain tarve kirjoittaa esiin omia ajatuksia. Nyt kun, mitä luultavimmin juuri tämä palsta on tulluyt julkisuuteen
muutamaankin otteeseen ilkeistä kirjoituksistaan.
Sanonta "Se joka leikkiin lähtee, se leikin kestäköön" on vähän heikko selitys käyttäytymiselle. Tv-sarjoissakin
se on todella pieni osa ihmisen elämää mitä siinä näytetään. Se ei luultavammin koskaan anna täyttä kuvaa kenenkään
elämästä. Joten esim sen perusteella on mielestäni väärin, että toisen koko elämä tuomitaan sen mukaan.
Niin suoraa haukkumista mihin täällä on törmännyt. Surettaa toisinaan. Jos äidistä sanotaan, ettei hänestä ole
äidiksi, tai jos teiniä haukutaan julkisesti täällä läskiksi. Onko se oikeutettu. Oli tilanne mikä tahansa.
toisille sanoilla voi olla isokin merkitys elämään. Se voi toisia oikeastikkin satuttaa. Vaikka olet tosi-tv
ohjelmassa, on sinulla ihan samanlailla tunteet kuin ihan kenellä tahansa.
Sama koskeen palstalla olevia.
Sitten saa lukea toisinaan, kuinka joku äiti tai isä tai siskon kaima on pahoittanut kovin mielen, kun esim
omalle lapselle toinen on sanonut pahasti, katsonut pahasti jne. Silti joskus samatkin ihmiset (luulisin näin ainakin)
hakkuvat vieraita ihmisiä, tuntematta heitä välttämättä, mitä värikkäämpiä ilmaisua käyttäen.
Olisiko tässä nyt itse kullekkin. Minulle myös jonkinlainen miettimisen paikka? Pitäisikö meidänkin jotka olemme
tulevalle sukupolvelle esimerkkinä. Opetella ilmaisemaan omia mielipiteitämme rakentavasti ja asiallisesti.
Netissähän jne on liiankin helppo sortaa, haukkua ja mollata toisia. Siitä harvemmin joutuu kohtaamaan kasvotusten.
Joten näin perjantain kunniaksi. Pidetään positiivinen vkonloppu
Kiitos jos jaksoit lukea ajatuksiani.