MIETTIKÄÄ ENNEN KUN OTATTE KOIRAN

[kypsynyt]

(tai yleensä minkä tahansa lemmikin.) Että se koira elää sitten keskimäärin sellasen 10 vuotta ja oikeesti siitä on jopa hiukan vaivaa ja se tarvitsee aikaa, huolenpitoa, lenkitystä myös huonolla ja kylmällä säällä, eikä se ole mikään lelu joka hylätään sinne laatikon pohjalle sitten kun sillä ei enää jakseta leikkiä!!
Liikaa saa lukea ja kuunnella juttuja kuinka otetaan koiria kun ne on niin kivoja ja söpöjä pentuna, mutta sitten kun ne on aikuisia ja huomataan että niistä on hiukan vaivaa eikä enää jakseta hoitaa, niin ne jätetään ihan heitteille. Tai kun elämäntilanteet muuttuu, niin koira ei enää sovikaan kuvioihin. Miettikää oikeesti ennen kun otatte koiran että oletteko valmis huolehtimaan siitä myös vielä vuosien päästä ja jos ette ole varmoja, niin älkää ottako koko koiraa!!!

 

[tiputintti harmaana]

Tää on ihan totta. Paljon nuoria koiria myydään pitovaikeuksien takia, huomataan ettei se koira opikaan tapoja itsekseen, vaan jonkun on ne sille opetettava. Joskus tietty voi olla oikeesti pätevä syy luopua koirasta, mutta paljon on näitä toisiakin...ajattelemattomia typeryksiä joiden koirat on sitten "mielenvikaisia"...

 

[Champion]

joopajoo... Taitaa olla vähän huono päivä kun on noin hermoon käynyt...
Kaikkea ei ihmiset aina voi ennakoida, esim. lapsien tuloa! Eikö ole parempi antaa koira sitten pois parempaan perheeseen kun pitää itse jos vaikealta tuntuu? Tutustu ensin kunnolla tilanteisiin ennen kun tulet yleistämään koirien heitteille jättöä...

 

[Minä vaan]

Viittasit varmaan munkin aloitukseen. Eli meillä ainakin on harkittu vakavasti koiran hankkimista ja koira kyllä hoidetaan, mutta ei tunteitaan eri elämäntilanteissa voi etukäteen ennakoida. Ja oishan se ihme jos koira olis aina ja iankaikkisesti ykkönen. Kyllähän sitä aviopuolisoihinkin kyllästytään, vaikka luvataan myötä ja jne. Ei se, että välillä koira tuntuu hankalalta tarkoita sitä, että se jätetään heitteille tai että se ois otettu sen söpöyden takia. Ei pidä ylireagoida.

 

[kypsynyt]

en viitannu kenenkään alotukseen, ihan yleisesti vaan.
Ja annetaanko ne lapsetkin sitten pois, kun ne käy hermolle eikä niitä jakseta hoitaa? ilmeisesti jos kerran elämää ei yhtään voi ennakoida, ihme että toisilta se kuitenkin onnistuu mutta toisilta ei! Ja on eri asia erota aviopuolisosta, joka ilmeisesti on aikuinen ihminen ja oletettavasti pystyy huolehtimaan myös itse itsestään, koira ei pysty!! Mutta olishan se jo pitäny palstan tason tietäen arvata kuinka välkkyjä vastauksia täältä tulee tälläiseen aiheeseen

 

[stara]

En voi kuvitella että joku voisi "unohtaa" koiransa, ja ettei se enään sopisi elämään tietyissä tilanteissa!! :'( :'(

 

[stara]

.. nyt tapahtu jotain kummaa.. ei viesti vielä valmis!! Niin, että itse en voisi kuvitellakaan, että koiramme eivät sopisi elämäämme enään joissain tilanteissa!! Ne on hankittu juuri siksi että ovat elämässämme mahdollisimman kauan, ja ovat kuin perheen jäseniä! Miehelläni ja pojallamme on astma, mutta siitäkin on päästy yli, kun on mietitty asiaa, ja keksitty parhaat keinot estää oireiden paheneminen eikä oireita ole edes tullut! Siivoaminen joka pv, imurointi ja lattioiden pesu, on pakollinen. Kyllä koirat työtä tuo, mutta kyllä ne pitäisi ihmisten jo tietää kun koiria hommaa, ei ne itsestään osaa elää, ja ruokaa laittaa!! Meillä aina ollut koiria ja suvussa kenneleitä, joten ehkä sekin tuo jo mukanaan rakkauden eläimiin! Ihmiset on niin erilaisia!! :'( :'( =) =)

 

[vuf]

Ei kai ap:n aloituksesta kukaan voi suuttua?! (Paitsi että voi.) On ihan järkevää muistuttaa, että koiraa hankkiessa pitää miettiä tarkkaan. Ulkoilutukseenkin menee pari tuntia päivässä. Katsokaa kellosta ja ajatelkaa!

On tietty eri asia antaa koira pakottavassa tilanteessa hyvään toiseen kotiin kuin pistää piikille. Meidän koira on kumminkin oikea perheenjäsen - vaikka alimmainen hierarkiassa - ja sen lopettaminen tuntuis yhtä todennäköiseltä kuin miehen lopettaminen...

 

[Minä vaan]

\

en viitannu kenenkään alotukseen, ihan yleisesti vaan.
Ja annetaanko ne lapsetkin sitten pois, kun ne käy hermolle eikä niitä jakseta hoitaa? ilmeisesti jos kerran elämää ei yhtään voi ennakoida, ihme että toisilta se kuitenkin onnistuu mutta toisilta ei! Ja on eri asia erota aviopuolisosta, joka ilmeisesti on aikuinen ihminen ja oletettavasti pystyy huolehtimaan myös itse itsestään, koira ei pysty!! Mutta olishan se jo pitäny palstan tason tietäen arvata kuinka välkkyjä vastauksia täältä tulee tälläiseen aiheeseen

No jos et halunnut ymmärtää niin ei voi mitään. Mä arvasin, että tulee toi vastaus, että aikuinen ihminen pystyy huolehtimaan itsestään jne.! Se oli vitsi!!!! Eikä kukaan ole koiraansa pois antamassa \|O

 

[JaneDoe]

\

\

en viitannu kenenkään alotukseen, ihan yleisesti vaan.
Ja annetaanko ne lapsetkin sitten pois, kun ne käy hermolle eikä niitä jakseta hoitaa? ilmeisesti jos kerran elämää ei yhtään voi ennakoida, ihme että toisilta se kuitenkin onnistuu mutta toisilta ei! Ja on eri asia erota aviopuolisosta, joka ilmeisesti on aikuinen ihminen ja oletettavasti pystyy huolehtimaan myös itse itsestään, koira ei pysty!! Mutta olishan se jo pitäny palstan tason tietäen arvata kuinka välkkyjä vastauksia täältä tulee tälläiseen aiheeseen

No jos et halunnut ymmärtää niin ei voi mitään. Mä arvasin, että tulee toi vastaus, että aikuinen ihminen pystyy huolehtimaan itsestään jne.! Se oli vitsi!!!! Eikä kukaan ole koiraansa pois antamassa \|O

Hei, mutta monethan antaa koiran pois jo siinä vaiheessa kun saavat tietää olevansa raskaana Näitä tapauksia on valitettavan paljon ja ap:hän sanoikin, ettei hän viittaa aloituksellaan kenenkään toisen aloitukseen =)

 

[tiputintti]

Hei, mutta monethan antaa koiran pois jo siinä vaiheessa kun saavat tietää olevansa raskaana Näitä tapauksia on valitettavan paljon ja ap:hän sanoikin, ettei hän viittaa aloituksellaan kenenkään toisen aloitukseen =)


Tää on totta, ja en tajua että miks ei voi pitää koiraa jos tulee vauva??? Ymmärrän joira tosiaan ei siedä lapsia tai jotain, mutta en usko kaikki koirat ihan on tämmösiä... Mulle oo tullu mieleenkään luopua koirasta jos oon raskaana ollu!

 

[Justiinax]

Kannattaa todellakin miettiä..itsekkin pitkään harkitsin mutta myönnän kyllä että ison koiran lenkkeilyttäminen vauvan ollessa pieni oli aika kova homma kun isäntä ei koiranhoitoon osallistunut!Mutta kunnialla ja selvittiin ja lähtipä ne ylimääräiset kilotkin... =)
Tiedän kyllä myös sen älyttömän väsymyksen ja voimattomuuden ja en tuomitse niitäkään jotka koiran antaa "parempaan"kotiin mikäli eivät itse jaksa...Parempihan se on koirallekkin jos saa hyvän kodin!
Ja allergioita yms.ei kukaan voi ennakoida...joten huono mennä toisia moralisoimaan!Mutta harkita kannattaa tarkkaan mihin itse jaksaa venyä lapsikatraan lisäksi!

 

[taustalla]

Me luovuimme koirastamme lapsen tulemisen vuoksi. Löydettiin sille hyvä ja harrastava koti. Päätös vaati monet itkut, mutta tosiasia oli pakko hyväksyä, työssä käyvä isä ja vaikeaa sairautta poteva äiti, vauva ja erittäin vilkas koira eivät sopineet yhteen. Kaikkea ei osaa ennakoida, ikävä kyllä.

 

[Sarahya]

Meilläkin harkittiin koiran ottaminen hyvinkin tarkkaan... Annettiin koti pari kuukautta sitten löytökoiralle (virosta), se ei ole pentu, mutta söpö ja rakas silti. Ennen koiraa meillä oli jo 3 kissaa. Ja kaikkia elukoita rakastetaan samanarvoisesti ja aika riittää niin ihmisille, elukoille ja vielä omallekkin ajalle.