Mihin perustuu sukunimen vaihtaminen naimisiinmennessä?

[vieras]

Eli piirit on semmoiset, joissa tehdään toisten elämä mahdollisimman vaikeaksi ja täten pimitetään kaikki olennainen tieto, joka toisiin liittyy.

No ei se ihan niinkään mene. Vaatii nimittään todella paljon vaivaa ensiksikin päästä sisään piireihin ja kun olet viimein päässyt siihen piiriin joka koostuu muutamista sadoista suomalaisista ja menet ja vaihdat nimesi on se sama kuin aloittaisit suhteiden luonnin uudestaan. Ei siinä piirissä monikaan tunne sinua niin henkilökohtaisella tasolla että voisi vain tokaista että tuo Anna Nurmesrinta on muutes Anna Niemi nykyisin. No jos joskus haluat luoda uraa freelancerina ja ryhdyt luomaan sitä kautta uraasi niin kerro miten se tapahtuu B)

 

[Tigrita]

Perustelin nimenvaihtoani sillä, että on helpompi toimia, kun koko perheellä on sama sukunimi. Minä, mieheni ja lapsemme ovat perheeni. Haluan sen osoittaa samalla sukunimellä, tällä kertaa se sattuu olemaan mieheni sukunimi. Hänellä oli nimelleen merkitys, minulla ei ollut omalleni.

Me taas vaihdoimme yhdessä sukunimemme, koska halusimme että koko perheellä on sama sukunimi :saint: Perhe olisimme olleet erinimisinäkin.

Miksi halusitte saman sukunimen?

 

[metsänpeitto]

Meinasinkin kirjoittaa, että Suomessa varmaan tunnettuus säilyykin kutakuinkin helposti, mutta Jose Guatemalasta tai Mubasa Nigeriasta ei välttämättä lue suomalaisia iltapäivälehtiä tai katso suomalaisia tv-kanavia.

Ei välttämättä. Ymmärsin siis kyllä, että mitä tuolla tunnettavuusongelmalla haettiin, mutta onhan se kuitenkin (minun mielestäni) aika rohkea ratkaisu ollut sekä Hirvisaarelta että Snellmannilta muuttaa sukunimeä useamman vuoden uran jälkeen, varsinkin alalla jossa nimi identifioituu aika vahvasti siihen mitä tekee. Vaikka heidän kohdallaan kyse on pienemmistä piireistä.

 

[Mahoton mirri]

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että missä asioissa naiset ovat sinusta alkaneet olemaan liikaa miehiä?

Tämän palstan perusteella ja ihan tuolla "ulkonakin" keskustelut on näitä:

- Minähän en kotiin jää homehtumaan lasten kanssa ja ala kotiorjaksi
- Minähän en miestä päästä varpajaisiin, mikä oikeus hällä siihen on kun ei nainenkaan oo heti synnäriltä lähdössä viettämään mitään "omia" juhlia. Mä tein kaiken työn niin miks miehen sitä pitäis juhlia?
- Minähän en mieheni sukunimeä ota, ottakoon mies minun jne.

Just näitä keskusteluja mitä täällä tulee esiin joka päivä niin pilvin pimein. Ja aina on syynä MIKSI MINUN PITÄISI kun ei mieskään.

Sulla on pelottavat, alistetun naisen mielipiteet :|

Aah, alistetun naisen mielipiteet. Eli se meni nyt tähän et jos suhteessa toimii tasa-arvo niin et molemmilla on ne omat miehiset ja naiselliset juttunsa, ehkä tärkeätkin sellaiset niin täytyy olla alistettu? Mä kyllä arvostan itseäni ja mies arvostaa myös, suhde meillä toimii nimenomaan siksi kun ollaan mies ja nainen. Mun mielestä alistetun naisen nimenomaan täytyy toitottaa tuota feminististä ajatusmaailmaa joka asiassa.

 

[Keittiönoita]

Eli piirit on semmoiset, joissa tehdään toisten elämä mahdollisimman vaikeaksi ja täten pimitetään kaikki olennainen tieto, joka toisiin liittyy.

Ei eikä ne piirit, joita minä tarkoitan, ole edes pieniä. Mä tarkoitan sitä, että jos vaikka se Jose Guatemalasta on lukenut yliopiston kirjastosta jo kaikki Merikallion julkaisut ja menee etsimään seuraavaa, se ei löydä Merikalliolta ( joka täällä kaukauisessa Suomessa meni naimisiin ja muuttui Möttöseksi ) enää yhtään julkaisua ja ajattelee, että Merikallio ei siis enää kirjoita aiheeseen liittyviä julkaisuja. Koska se Jose ei tiedä, että sen pitäisi etsiä Merikallion sijasta Möttöstä.

 

[Tigrita]

Eli piirit on semmoiset, joissa tehdään toisten elämä mahdollisimman vaikeaksi ja täten pimitetään kaikki olennainen tieto, joka toisiin liittyy.

No ei se ihan niinkään mene. Vaatii nimittään todella paljon vaivaa ensiksikin päästä sisään piireihin ja kun olet viimein päässyt siihen piiriin joka koostuu muutamista sadoista suomalaisista ja menet ja vaihdat nimesi on se sama kuin aloittaisit suhteiden luonnin uudestaan. Ei siinä piirissä monikaan tunne sinua niin henkilökohtaisella tasolla että voisi vain tokaista että tuo Anna Nurmesrinta on muutes Anna Niemi nykyisin. No jos joskus haluat luoda uraa freelancerina ja ryhdyt luomaan sitä kautta uraasi niin kerro miten se tapahtuu B)

Minkäköhän alan freeksi alkaisin... hmm..

 

[naisesta tulee miehen]

mitään lähdettä en löydä(vielä ) mut pien kutka ois että nainen siirtyy "miehen omaksi" tjs että naimisiin mennessään morsein jätti oman perheensä ja siirtyi miehen perheeseen tjs.

Mulla sama kutka Nainenhan on aina "miehen oma", ensin isänsä sitten miehensä. Nainenhan on niin hiekko ettei osaa itse päättää omista asioista vaan tarvii suuren, vahvan miehen päättämään puolestaan mitä saa ja kuuluu tehdä :headwall:

 

[vieras]

Meinasinkin kirjoittaa, että Suomessa varmaan tunnettuus säilyykin kutakuinkin helposti, mutta Jose Guatemalasta tai Mubasa Nigeriasta ei välttämättä lue suomalaisia iltapäivälehtiä tai katso suomalaisia tv-kanavia.

Ei välttämättä. Ymmärsin siis kyllä, että mitä tuolla tunnettavuusongelmalla haettiin, mutta onhan se kuitenkin (minun mielestäni) aika rohkea ratkaisu ollut sekä Hirvisaarelta että Snellmannilta muuttaa sukunimeä useamman vuoden uran jälkeen, varsinkin alalla jossa nimi identifioituu aika vahvasti siihen mitä tekee. Vaikka heidän kohdallaan kyse on pienemmistä piireistä.

No en puhuisi noiden kirjailijoiden kohdalla pienestä piiristä. Molemmat ovat kuitenkin koko kansantietoisuudessa mediankin kautta ja ura on kuitenkin molempien kohdalla jatkunut jo vuosikymmeniä.

 

[Mahoton mirri]

mitään lähdettä en löydä(vielä ) mut pien kutka ois että nainen siirtyy "miehen omaksi" tjs että naimisiin mennessään morsein jätti oman perheensä ja siirtyi miehen perheeseen tjs.

Mulla sama kutka Nainenhan on aina "miehen oma", ensin isänsä sitten miehensä. Nainenhan on niin hiekko ettei osaa itse päättää omista asioista vaan tarvii suuren, vahvan miehen päättämään puolestaan mitä saa ja kuuluu tehdä :headwall:

B) :attn: Jotain tällaista olen odottanutkin

 

[Tigrita]

Eli piirit on semmoiset, joissa tehdään toisten elämä mahdollisimman vaikeaksi ja täten pimitetään kaikki olennainen tieto, joka toisiin liittyy.

Ei eikä ne piirit, joita minä tarkoitan, ole edes pieniä. Mä tarkoitan sitä, että jos vaikka se Jose Guatemalasta on lukenut yliopiston kirjastosta jo kaikki Merikallion julkaisut ja menee etsimään seuraavaa, se ei löydä Merikalliolta ( joka täällä kaukauisessa Suomessa meni naimisiin ja muuttui Möttöseksi ) enää yhtään julkaisua ja ajattelee, että Merikallio ei siis enää kirjoita aiheeseen liittyviä julkaisuja. Koska se Jose ei tiedä, että sen pitäisi etsiä Merikallion sijasta Möttöstä.

Onks nyt niin, että kaikki tän sun alan tarkoittamat ihmiset pitävät omat sukunimensä tai vaipuvat unholaan? Mää en nyt oikein usko =)

 

[vieras]

Oikeasti luulevatko ihmiset että suhteidenluominen ja niiden ylläpitäminen on helppoa ja käy vain sormia napsauttamalla Kyllä se suhdeverkko rakentuu suunnittelijan habituksen ympärille ja osa sitä habitusta on nimi.

 

[tota]

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että missä asioissa naiset ovat sinusta alkaneet olemaan liikaa miehiä?

Tämän palstan perusteella ja ihan tuolla "ulkonakin" keskustelut on näitä:

- Minähän en kotiin jää homehtumaan lasten kanssa ja ala kotiorjaksi
- Minähän en miestä päästä varpajaisiin, mikä oikeus hällä siihen on kun ei nainenkaan oo heti synnäriltä lähdössä viettämään mitään "omia" juhlia. Mä tein kaiken työn niin miks miehen sitä pitäis juhlia?
- Minähän en mieheni sukunimeä ota, ottakoon mies minun jne.

Just näitä keskusteluja mitä täällä tulee esiin joka päivä niin pilvin pimein. Ja aina on syynä MIKSI MINUN PITÄISI kun ei mieskään.

Sulla on pelottavat, alistetun naisen mielipiteet :|

Aah, alistetun naisen mielipiteet. Eli se meni nyt tähän et jos suhteessa toimii tasa-arvo niin et molemmilla on ne omat miehiset ja naiselliset juttunsa, ehkä tärkeätkin sellaiset niin täytyy olla alistettu? Mä kyllä arvostan itseäni ja mies arvostaa myös, suhde meillä toimii nimenomaan siksi kun ollaan mies ja nainen. Mun mielestä alistetun naisen nimenomaan täytyy toitottaa tuota feminististä ajatusmaailmaa joka asiassa.

Teillä se toimii ja hyvä niin. Mutta ymmärrä se että kaikki ei oikeesti HALUA noita samoja asioita kun sinä. Siksi mä peräänkuulutan naisen oikeutta päättää mitä haluaa tehdä eikä alistua tekemään jotain mitä naisen muka kuuluu tehdä. Jos nainen haluaa olla kotona, hyvä niin mutta ihan yhtä hyvä vaihtoehto on sekin että nainen menee töihin. Siitä mun mielestä tässä on kyse, että jokainen saa itse päättää mitä haluaa tehdä eikä koe että jotain on pakko tehdä vain sen takia että on nainen.

 

[metsänpeitto]

Miksi hakusitte saman sukunimen?

Tähän ei varmaan ole mitään yksinkertaista vastausta, osittain kyse oli perinteistä (siitä, että perhe ottaa uuden nimen, meillä ei tosin sitä tilaa vielä ollut, joten sen mukaan ei nimeä voinut ottaa). Osittain siitä, että muutaman viikon nimipyörittelyn jälkeen tämä vaihtoehto tuntui meistä molemmista yksinkertaisesti paremmalta. Mietimme vaihtoehdot miehen suvun nimi, minun sukuni nimi, meidän suvuistamme otettu nimi, yhdistelmänimi, uusi sukunimi. Meille se oli tavallaan yksi avioliittoon liittyvä seremonia, voisin varmaan sanoa. Se, että valitsimme yhdessä nimen joka meidän mielestämme kuvasti meitä. Ja me kuitenkin siis koimme, että vaikka kyse on vain nimistä, niin yhteinen sukunimi jotenkin korostaa sitä meidän perheen yhteenkuuluvaisuutta, tai siis tavallaan julkistaa sitä enemmän muillekin. Oikeastihan se yhteenkuuluvuus olisi ollut olemassa meillä eri nimilläkin, oli jo ennen avioliittoa.


Siitä huolimatta, että moni tulkitsi sen nimenomaan niin, että minulle ei vaan kelpaa miehen nimi. Tai oma nimeni.

Ja hassua minusta, että tätä joutuu perustelemaan monille, mutta ei sitä jos koko perhe ottaa esimerkiksi miehen suvun nimen

 

[lunacy sioux]

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että missä asioissa naiset ovat sinusta alkaneet olemaan liikaa miehiä?

Tämän palstan perusteella ja ihan tuolla "ulkonakin" keskustelut on näitä:

- Minähän en kotiin jää homehtumaan lasten kanssa ja ala kotiorjaksi
- Minähän en miestä päästä varpajaisiin, mikä oikeus hällä siihen on kun ei nainenkaan oo heti synnäriltä lähdössä viettämään mitään "omia" juhlia. Mä tein kaiken työn niin miks miehen sitä pitäis juhlia?
- Minähän en mieheni sukunimeä ota, ottakoon mies minun jne.

Just näitä keskusteluja mitä täällä tulee esiin joka päivä niin pilvin pimein. Ja aina on syynä MIKSI MINUN PITÄISI kun ei mieskään.

Sulla on pelottavan alistetut mielipiteet :|

Siis miten alistetut mielipiteet? Tottahan tuo on, ihan totta. Miehillä on omat jutut ja naisilla omat jutut. Miksei tasa-arvo voi olla ja säilyä ja suhde toimia jos antaa miehen viettää ne varpajaiset tai ottaa se miehen sukunimi varsinkin jos mies niin toivoisi?

Siksi kun naisellakin voi olla omat toiveet. Mutta sinä leimaat naiset joilla on toveita ja tarpeita heti liian miesmäisiksi.
Kaikki naiset eivät halua jäädä kotiin"orjiksi". Joskus mies saattaa haluta ottaa sen "orjan"paikan.
Synnyttänyt nainen saattaa tarvita miestään kotona enemmän mitä kaverit tarvitsevat miestä ryyppäjäisissä.
Ja nainen saattaa haluta pitää oman sukunimensä osana IDENTITEETTIÄÄN. Aivan kuten mieskin.
Molemmilla sukupuolilla on tarpeita ja toiveita. Jos sinä haluat olla kotiäiti, miehesi sukunimellä ja tulet mainiosti toimeen lapsivuoteessa miehesi dokatessa kavereiden kanssa. Kaikki eivät välttämättä niin toivo.

 

[Keittiönoita]

Onks nyt niin, että kaikki tän sun alan tarkoittamat ihmiset pitävät omat sukunimensä tai vaipuvat unholaan? Mää en nyt oikein usko =)

Mä puhun yleisellä tasolla kaikista aloista. Ja kaikilla aloilla ei tosiaankaan jokainen tee mitään kansainvälistä uraa eikä mene naimisiin kolmevitosena =) Mutta ne, jotka tekee ja menee, saattavat hyvinkin pitää oman sukunimensä juuri tämän takia.

 

[sana]

mitään lähdettä en löydä(vielä ) mut pien kutka ois että nainen siirtyy "miehen omaksi" tjs että naimisiin mennessään morsein jätti oman perheensä ja siirtyi miehen perheeseen tjs.

Mulla sama kutka Nainenhan on aina "miehen oma", ensin isänsä sitten miehensä. Nainenhan on niin hiekko ettei osaa itse päättää omista asioista vaan tarvii suuren, vahvan miehen päättämään puolestaan mitä saa ja kuuluu tehdä :headwall:

B) :attn: Jotain tällaista olen odottanutkin

Ei toi tosin mun mielestä pidä nykypäivänä paikkansa, ennen ehkä. Nyt nainen voi ottaa miehen sukunimen tai olla ottamatta, ennen se oli pakollista. Enkä missään nimessä tarkoita että nykyisin nainen olisi tuollainen jos ottaa miehen sukunimen, syyt siihen voi olla vaikka mitä. Tarkoitin vaan, että ilmeisesti tuosta ajattelutavasta se on lähtöisin tuo että nainen ottaa miehen sukunimen eikä esim toisinpäin tai että perhe ottaa kokonaan uuden nimen tms.

 

[Tigrita]

Miksi hakusitte saman sukunimen?

Tähän ei varmaan ole mitään yksinkertaista vastausta, osittain kyse oli perinteistä (siitä, että perhe ottaa uuden nimen, meillä ei tosin sitä tilaa vielä ollut, joten sen mukaan ei nimeä voinut ottaa). Osittain siitä, että muutaman viikon nimipyörittelyn jälkeen tämä vaihtoehto tuntui meistä molemmista yksinkertaisesti paremmalta. Mietimme vaihtoehdot miehen suvun nimi, minun sukuni nimi, meidän suvuistamme otettu nimi, yhdistelmänimi, uusi sukunimi. Meille se oli tavallaan yksi avioliittoon liittyvä seremonia, voisin varmaan sanoa. Se, että valitsimme yhdessä nimen joka meidän mielestämme kuvasti meitä. Ja me kuitenkin siis koimme, että vaikka kyse on vain nimistä, niin yhteinen sukunimi jotenkin korostaa sitä meidän perheen yhteenkuuluvaisuutta, tai siis tavallaan julkistaa sitä enemmän muillekin. Oikeastihan se yhteenkuuluvuus olisi ollut olemassa meillä eri nimilläkin, oli jo ennen avioliittoa.


Siitä huolimatta, että moni tulkitsi sen nimenomaan niin, että minulle ei vaan kelpaa miehen nimi. Tai oma nimeni.

Ja hassua minusta, että tätä joutuu perustelemaan monille, mutta ei sitä jos koko perhe ottaa esimerkiksi miehen suvun nimen

Ja silti perustelu oli täysin sama, kuin miksi joku ottaa miehensä tai vaimonsa sukunimen =)
Saanko vielä kysyä, miten valitsitte uuden sukunimenne?

 

[Vepasto]

Jos me joskus mennään naimisiin, niin mä otan kyllä miehen sukunimen. Ja ihan vaan sen takia, et tykkään siitä enemmän kuin omastani.

 

[Tigrita]

Onks nyt niin, että kaikki tän sun alan tarkoittamat ihmiset pitävät omat sukunimensä tai vaipuvat unholaan? Mää en nyt oikein usko =)

Mä puhun yleisellä tasolla kaikista aloista. Ja kaikilla aloilla ei tosiaankaan jokainen tee mitään kansainvälistä uraa eikä mene naimisiin kolmevitosena =) Mutta ne, jotka tekee ja menee, saattavat hyvinkin pitää oman sukunimensä juuri tämän takia.

Ah jaa =) Teoriaa siis vain. Anteeksi, en ymmärtänyt. Ajattelin kyseessä olevan omakohtaisen kokemuksen.

 

[metsänpeitto]

No en puhuisi noiden kirjailijoiden kohdalla pienestä piiristä. Molemmat ovat kuitenkin koko kansantietoisuudessa mediankin kautta ja ura on kuitenkin molempien kohdalla jatkunut jo vuosikymmeniä.

En minä kirjoittanut pieni piiri vaan pienempi piiri. Esimerkiksi K2 on pienempi kuin Mount Everest, mutta se ei silti ole pieni. Pienempi on pienempi verrattuna johonkin suurempaan, ei se tarkoita sitä että se on oikeasti fyysisesti "pieni".

 

[Keittiönoita]

mitään lähdettä en löydä(vielä ) mut pien kutka ois että nainen siirtyy "miehen omaksi" tjs että naimisiin mennessään morsein jätti oman perheensä ja siirtyi miehen perheeseen tjs.

Mulla sama kutka Nainenhan on aina "miehen oma", ensin isänsä sitten miehensä. Nainenhan on niin hiekko ettei osaa itse päättää omista asioista vaan tarvii suuren, vahvan miehen päättämään puolestaan mitä saa ja kuuluu tehdä :headwall:

Ei pidä paikkaansa, ainakaan Suomessa. Joku tuolla aiemmin jo tiesi, että sukunimi on määräytynyt aiemmin talon mukaan. Riippumatta siitä, onko tullut taloon miniäksi vai vävyksi.

 

[vieras]

No en puhuisi noiden kirjailijoiden kohdalla pienestä piiristä. Molemmat ovat kuitenkin koko kansantietoisuudessa mediankin kautta ja ura on kuitenkin molempien kohdalla jatkunut jo vuosikymmeniä.

En minä kirjoittanut pieni piiri vaan pienempi piiri. Esimerkiksi K2 on pienempi kuin Mount Everest, mutta se ei silti ole pieni. Pienempi on pienempi verrattuna johonkin suurempaan, ei se tarkoita sitä että se on oikeasti fyysisesti "pieni".

Et muistaakseni kirjoittanut pienempi piiri verrattuna mihin. Ajattelin automaattisesti että tarkoitit pientä piiriä Suomessa enkä verrattuna pieneen piiriin Euroopassa.

 

[Keittiönoita]

Ah jaa =) Teoriaa siis vain. Anteeksi, en ymmärtänyt. Ajattelin kyseessä olevan omakohtaisen kokemuksen.

Ei, mä tuolla aiemmin kirjoitin jo, etten ole koskaan ollut naimisissa ja aloin luoda uraa vasta kuopuksen mentyä kouluun. Ja mun meriittini kansinvälisesti ovat vielä toistaiseksi varsin vaatimattomat.

 

[Tigrita]

Ah jaa =) Teoriaa siis vain. Anteeksi, en ymmärtänyt. Ajattelin kyseessä olevan omakohtaisen kokemuksen.

Ei, mä tuolla aiemmin kirjoitin jo, etten ole koskaan ollut naimisissa ja aloin luoda uraa vasta kuopuksen mentyä kouluun. Ja mun meriittini kansinvälisesti ovat vielä toistaiseksi varsin vaatimattomat.

juu mutta jollakin alalla tuo ura on ja ajattelin sinun kertovan juuri siitä alasta

 

[metsänpeitto]

Ei pidä paikkaansa, ainakaan Suomessa. Joku tuolla aiemmin jo tiesi, että sukunimi on määräytynyt aiemmin talon mukaan. Riippumatta siitä, onko tullut taloon miniäksi vai vävyksi.

Mutta useimmiten ihmiset silti perustelevat sukunimivalintaansa sillä, että se on perinteistä, vaikka perinteikkäämpää olisi valita uusi nimi.