Mihinkään ei mennä yhdessä..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vaimo"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vaimo"

Vieras
Miestäni ei kiinnosta tulla mihinkään mun sukuni juhliin, oli sitten synttärit, valmistujaiset, ristiäiset tai mitä vaan. Usein jääkin jollain tekosyyllä kotiin tai sanoo suoraan että ei jaksa lähteä, varsinkin jos pitää lähteä vähänkin kauemmaksi (siis esimerkiksi 50km päähän edes). Sama juttu jos jollain ystävälläni on jotkut juhlat. Menen aina melkein yksin lasten kanssa.

Eipä tuota kiinnosta muuten vainkaan tulla kyläilemään kenenkään sukulaiseni luokse. Välit ovat kyllä ihan hyvät eikä heillä ole mitään riitoja ollut, mutta muuten vain ei näköjään kiinnosta. Omien sukulaisten juhliin kyllä menee ja vierailee ihan huvikseenkin välillä. Mutta aika paljon haluaa olla kotona. Ei kiinnosta mun kanssani lähteä yleensä ulkoilemaankaan, ei kaupungille, ei viettämään kahdestaan aikaa mihinkään vaikka olisi mahdollisuus... Minä käyn lasten kanssa ulkoilemassa yksin, ei mies halua ikinä tulla mukaan, eikä lähde yksin lasten kanssa ulos että saisin olla hetken rauhassa.

Mistä tuo voi johtua? Eikö häntä vaan kiinnosta? Ei tunnu miltään perheeltä tämä tämmönen, että yksi ei ikinä ole mukana. Tuntuu ettei se enää kuulu tähän perheeseen. Parasta varmaan suunnitella omia teitä muutenkin..?
 
No millainen se oli ennen lapsia? Eikö tapa häirinnyt silloin vai onko tavat muuttuneet?
Meillä ei tulis kuuloonkaan, ettei mentäis perheenä perhejuhliin. Sairastumiset ja työmatkat on sitten poikkeuksia tietysti.
 
Meillä on vähän sama juttu. (avo)Miestä kiinnostavat kyllä oman suvun ja kavereiden juhlat, mutta ei minun sukuni tai kavereideni. Ja minun on taas aivan "pakko" osallistua näihin hänen sukunja ja kavereidensa juhliin koska olisi törkeää olla niistä poissa, mutta hänen ei kyllä tarvitse minun sukulaisteni juhliin osallistua ja oikeastaan hänen mielestään ei minunkaan.
Isoin syy tähän kyllä taitaa olla välimatka, joka on useita satoja kilometrejä minun sukulaisteni luokse. Kavereita kyllä on lähempänä, mutta niihin hän keksii aina tekosyitä.

Minä olen sentään yrittänyt hänen kavereihinsa tutustua, mutta hän ei ole suurinta osaa minun kavereistani edes koskaan tavannut.

Asiasta on kyllä keskusteltu, mutta ei ole oikein ratkaisuun päästy. Ei tämä minusta mikään syy eroon ole, mutta kyllähän se välillä harmittaa.
 
Mun mielestä näissä voisi kyllä kumpikin joustaa, että johonkin kompromissiin päästäisiin. Siis että kotioloissa viihtyvän ei tarvitsisi koko ajan juosta kissanristiäisissä, mutta toisaalta välillä kuitenkin osallistuisi edes johonkin. Ja tämähän onnistuu vain keskustelun ja sopimisen kautta.
 
Samanlainen on oma miehenikin. Muutamissa paikoissa minua varmaan luullaan yksinhuoltajaksi, kun miestä ei ole näkynyt koskaan. Ei vaan halua lähteä. Joskus harmittelen, kun näen perheitä yhdessä jossain kemuissa ja minä saan olla yksin lasten kanssa. Esim. äidilläni mieheni ei ole käynyt 10 vuoteen ja siinä välissä siskokin ehti rakentaa talon ja sielläkään mieheni ei ole käynyt. Kuitenkin miehen suvun puolella ollaan kyläilty. Sukuni kanssa mieheni tulee ihan hyvin toimeen, siitä ei ole kyse, mutta ei vaan osallistu mihinkään sen puolen juhliin.
 
On hän ollut välillä ennen lapsiakin tuollainen mutta nyt enemmän ja enemmän. Ja mua vaan niin ottaa päähän ja kateellisena katson kun muilla perheillä on "ystäväperheitä" joitten kanssa vietetään kaikki yhdessä aikaa, istutaan iltaa jne mutta meillä se on niin että mies menee kavereittensa kanssa joskus omille menoilleen, enimmäkseen kylläkin istuu kotona ja joskus joku saattaa käydä kylässä, ja minä menen omien kavereideni kanssa vaikka kahville ja puistoon. Turha luulla että mies tulisi mihinkään..
 
Tuossa on varmaan käynyt niin, että mies on vaan vähitellen jättäytynyt kaikista menoista, ja sitten ei enää osaa tai ei kehtaa mennä. Jos ei jossain kylässä ole vuosiin käynyt, niin saattaisipa sitä vähän hävettää yhtäkkiä mennä. Ja selitellä, että miksei ole herraa aikoihin näkynyt.
 
[QUOTE="vieras";26249764]Tuossa on varmaan käynyt niin, että mies on vaan vähitellen jättäytynyt kaikista menoista, ja sitten ei enää osaa tai ei kehtaa mennä. Jos ei jossain kylässä ole vuosiin käynyt, niin saattaisipa sitä vähän hävettää yhtäkkiä mennä. Ja selitellä, että miksei ole herraa aikoihin näkynyt.[/QUOTE]

Hyvä pointti!
 

Yhteistyössä