Mikä mun lapsessa on vikana?

[Cassyput]

Laitan nyt oman ketjun, kun en pian enää jaksa. Kirjoitin tätä jo tähän endien ketjuun: http://kaksplus.fi/keskustelu/t1657568

Meillä kans kaikki vaikeudet mitä luettelit, mimmi ollut just tollainen ihan ekoista kiinteiden maisteluista asti. Se olis varmaan ihan mielellään edelleen täysimetyksellä. Ruokaa syö TODELLA vähän ja aina pitää enemmän tai vähemmän pakottaa. Puuro menee onneksi alas. Sille maistuu myös jogurtti, raejuusto, hedelmät, vihannekset ja kaikki mahdolliset sokeriset ja rasvaset herkut. Mutta ruoka on EI, liha varsinkin. Jos sille panee lautaselle useampaa sorttia, niin syö ehkä yhden eikä sitäkään kaikkea. Eli meillä hieman epätyypillisesti ruoka pitäis olla yhtenäistä mössöä mennäkseen alas.

Mimmi on kanssa kauhean hidas, ja kaikki mahdolliset ja mahdottomat temput pitää kokeilla vielä viivyttääkseen syömistä lisää. Ja kylmää ruokaa nyt ei sitten ainakaan syödä. Neuroottinen on myös, banaanissa ei saa olla täpliä, eikä jogurtissa paloja jne. Monesti se alkaa ihan innoissaan syömään jotain, mutta sitten hiipuu into ja tulee "ei haula syödä". Mitään ei syö paljoa. Just ruuan lämpötilakin on hirveän tarkkaa, aina on liian kuumaa tai liian jotaki.

Mekin ollaan tehty kaikki mahdolliset virheet asian kanssa, jee jee.

Sitten se imeskelee yhäkin tuota nokkamukia. Tavallista lasia ei suostu edes koittamaan, alkaa itkemään heti kun tarjotaan vaikka sitä ei olla koskaan pakotettu!?

Nyt tuo vaatejuttu on uusi. Pienikin ryppy tai vastaava niin alkaa huuto 'tuo meni hassustiiiii'. En oo kyllä koskaan osannut yhdistää sitä tuohon syömiseen. Ihan viime aikoina se haluais koko ajan pestä käsiään. Lisäksi heti jos käsi tai varvas tai pää vähänkin kolahtaa johonkin, niin huudetaan pipiä ja äitin pitää sekä puhaltaa että pussata.

Nyt uusin keino välttää syöminen on OKSENTAMINEN. Voi luojan tähden sanon minä... Että näin meillä. Alan olla kyllä ihan finaalissa tän homman kanssa.

Lisäys: Me muutettiin pari viikkoa sitten ja sen jälkeen on taas mennyt aivan täysin mahdottomaksi.

 

[Lunatic]

Pieni Monk.
:hug:

 

[endie]

niin. mä en osaa sanoo onko mitään vikaa ( tuskin onkaan mitään elimellistä ), mutta.. niin,kuten tiiät itsekin niin virheitä olette tehneet ja tiedät varmaan et ei sais liiasti puuttua ja olla huomioimatta pitäs jne jne.
Mutta mä myös tiedän miten vaikeaa se on käytännössä. kun on se oma huoli siinä läsnä vahvasti.

en osaa nyt muuta sanoo sulle kuin, että :hug: KYLLÄ SE SIITÄ.ihan varmasti. vaikka kuinka tuntuu et ei ei tuu mitään ja KUKAAN ei ymmärrä, KELLÄÄN ei ole ollut varmasti tällaista ( itse ajattelen noin :ashamed: )

 

[vieras]

pakkohäiriö...? lueppa netistä.

 

[äitiliini]

Heippa mulla on kolme tyttöä ja kaikki oli samanlaisia. Laita tytölle oma annos ja annat itse syödä et puutu olleskaan siihen ja sit laitat itsellesi myös annoksen ja lautasen tytön lautasen viereen ja annat myös tytön syödä siitä ja et ole huomaavinasi ett syö sun lautaselta ja muista että rajat on oltava ja älä hyppää joka oikun perään sillä lapset osaa tosi hyvin vedättää...lapsi ei kuole jos syö pari päivää huonommin.. tsemppiä.

 

[Silmukka-]

Pieni Monk.
:hug:

Täällä iso Monk :wave:

En osaa selittää mistä omat ruokaneuroosit ja muut älyttömyydet johtuvat mutta niiden kanssa oppii elämään.
Mulla vaikeudet elämässä laukaisevat jatkuvaa ruoan ja lian tarkkailua sekä tietynlaista pikkutarkkuutta.
Mutta välillä on pitkiä kausia kun lähes mikään ei tunnu saastuneelta.

Toivottavasti tytölläsi ei nyt mene tällaiseksi kuin minulla ja kyse on vain nirsoilusta. Älä ainakaan pakota, kuten et varmaan teekään.
Alan omassa pojassani huomata samoja piirteitä kuin itsessäni, hän on sen verran iso että olen asiasta voinut jutellakin ja se tietenkin helpottaa kun voi heti alkuunsa purkaa asiaa.

Voimia :hug:

 

[Cassyput]

No en mä nyt anna omalta lautaseltani syödä, saa vielä hammasbakteerin mikä hitto nyt olikaan nimeltään. Eihän se kuole ei, mutta hitto että nälkäinen ja kiukkunen ja 2-vuotias on sitten rasittava.

Vauvana se ei muuten huolinut pulloa. Mun oli pakko lopettaa imettäminen kun mimmi oli 10kk, sen jälkeen se ei syönyt eikä juonut mitään neljään päivään. Sairaalaanhan me jouduttiin sitten. Ei ole muuten hauska katsoa, kun oma lapsi ei enää pysy ravinnon puutteesta hereillä.

Mä oon vaan niin epätoivoinen.

 

[Cassyput]

Silmukka, kiitos. Mutta kyllä mä välillä pakotan. Tässä on vaan niin loppu, hitto vie. Ja sitten kun pakottaa niin on kaikilla paha mieli. Tänään mä hermostuin ihan tosissani, oon ihan varma että se oli ensimmäinen kerta kun lapsi koki mut oikeasti pelottavana.

:'(

 

[tytöt]

mun mielestä toi kuulostaa ihan normaalilta meillä meni ohi ihan ajan kanssa...

 

[Silmukka-]

Silmukka, kiitos. Mutta kyllä mä välillä pakotan.
:'(

Älä pakota. Ymmärrän kyllä että sisällä kihisee ja mietit että miksi vitussa se vaan ei syö...itellenikin sitä hoen ja välillä inhoan itseäni kun olen niin hankala.
Nytkin istun tässä ja odotan että kone tiskaa minulle sopivan lautasen että saan jätskiä.
Muu perhe söi jo tunti sitten jädensä mutta tosiaan olen tarkka lautasistakin ja ei ollut sopivaa puhtaana minulle.
Jos minut pakotettaisiin syömään "väärältä" astialta niin tuntuisi kuin söisin vaikka oksennusta. Täysin vastenmielistä ja kestämätöntä.

Mutta tosiaan on mennyt pitkiä aikoja että kaikki on o.k, nyt on ollut pari kuukautta vähän vaikeampaa.
Osaan kyllä elää asian kanssa eikä mun älyttömyyksistä tiedä kuin mies ja vanhempani jotka pitävät sitä vain osana minua mikä helpottaa tilannetta valtavasti.

 

[Cassyput]

Tiedäks että tajusin just jotain. Mä oon kanssa tuollainen. Miksen oo tajunnut tätä ennen? Tietyt juomat pitää aina juoda tietynlaisesta lasista jne.

 

[häh]

Kyllä sun pitää pakottaa lapsi syömään ettei jatka ruoalla leikkimistä aikuiseksi.
Ja jos joku astia tuntuu likaiselta niin eikö sitä voi huuhtoa?

 

[illuusia]

Tiedäks että tajusin just jotain. Mä oon kanssa tuollainen. Miksen oo tajunnut tätä ennen? Tietyt juomat pitää aina juoda tietynlaisesta lasista jne.

Niinpä.
Moneen asiaan vaikuttaa myös lapsen temperamentti, esim. jos lapsi on hitaasti lämpenevää sorttia niin vaatii aikaa ja totuttelua uusiin asioihin, paljon enemmän kuin ns. helpon temperamentin omaava lapsi.

 

[katjuza]

Meidän pojalla SI-häiriö ja kuullostaa ihan samalta kuin hän jokunen vuosi sitten, poika siis nyt 8v. ja ei ole enää ihan niin tarkka ruuista, vaatteiden kanssa edelleen todella vaikeeta :/

 

[Cassyput]

Kyllä sun pitää pakottaa lapsi syömään ettei jatka ruoalla leikkimistä aikuiseksi.
Ja jos joku astia tuntuu likaiselta niin eikö sitä voi huuhtoa?

Oot kyllä aika tutkalla. Lapsen syömään pakottaminen on tiedätkö käytännössä mahdotonta. Ainakaan ilman huomattavaa väkivaltaa se ei onnistu jos lapsi todella, todella ei halua syödä.

 

[katjuza]

Kyllä sun pitää pakottaa lapsi syömään ettei jatka ruoalla leikkimistä aikuiseksi.
Ja jos joku astia tuntuu likaiselta niin eikö sitä voi huuhtoa?

Ei todellakaan pidä lähteä pakottamaan, siinä menee viimeinenkin mahdollisuus saada lapsi syömään.

 

[Silmukka-]

Ja jos joku astia tuntuu likaiselta niin eikö sitä voi huuhtoa?

No niin, nyt tämä parikymmentä vuotta kestänyt ongelmani on ratkaistu.

 

[Cassyput]

Ja jos joku astia tuntuu likaiselta niin eikö sitä voi huuhtoa?

No niin, nyt tämä parikymmentä vuotta kestänyt ongelmani on ratkaistu.

Mahtavaa, eikö? Huoh.

Huomenna sitten äitille rauhoittavaa pilleriä naamaan, jotta ei tule pakotettua ja raivottua. Muuta vaihtoehtoa ei tässä vaiheessa taida olla. Elvytän sitten jo katkaistun hoitosuhteen vauvaperhetoiminnan yksikköön...

 

[Beep]

Kuulostaa tutulta. Meidän pojalla SI-häiriöitä, kuuluu myös autismin kirjoon. Meillä syönti on ihan samanlaista. Lisäksi ne vaatteet, uudet varsinkin, kengät jne. Olisin ihan tyytyväinen siihen vaikeaan syömiseen, mutta kun on sitten vielä diabetes ja pakko syödä. Huh. Hyvin on mennyt siitä asti, kun opin relaamaan. Enää ei tapella kuten joskus, syödään mitä syödään. Pääasia että edes joskus jotain järkevääkin saa alas. Aika pienillä inskamäärillä siis elellään. Ja herkkä oksennusrefleksi on täälläkin, oksenneltu siis on!

 

[lai-ne]

luepa tosiaan SI-häiriöstä tai SI-lapsesta. kyse on sensorisen integraation häiriöstä, terapia auttaa ja pukemisestakin tulee ongelmatonta, samoin syömisestä. veikkaan, että sun lapsella on yliherkkä tuntoaisti, ruoassa olevat palat, muodot jne tuntuvat kuin söisi kiviä, vaatteiden rypyt koskevat ja sattuvat. tämä on todellinen juttu ja lasta ei saa syyllistää ja painostaa, lapsi ei ymmärrä miksi häntä pyydetään syömään ja pukemaan asioita, jotka aiheuttavat kipua.

mun mielestä ihan selkeä juttu kun kerroit, että mössöinä menisi ruoat ja on herkkä vaatteiden poimuille ja rypyille, myös kylmä ja kuuma on näillä lapsilla usein todella tarkka. onko lapsi yliherkkä äänille? kerroitkin, että pieninkin kolaus sattuu kovasti eli viittaa myös siihen tuntoon.

mun pojalla oli aliherkkä kipuaisti, ei lapsena koskaan itkenyt vaikka kaatui tai löi päänsä. nousi vaan ylös vaikka polvi olisi ollut auki tai päässä iso nouseva kuhmu. sitten pieni viiltohaava esim paperista sai hänet ihan hysteeriseksi, pelkää myös edelleen neuloja ja ampiaisia eli sen laatuisen kivun tuntee supervoimakkaana.

hae tietoa ja lapsellesi apua!

 

[Beep]

luepa tosiaan SI-häiriöstä tai SI-lapsesta. kyse on sensorisen integraation häiriöstä, terapia auttaa ja pukemisestakin tulee ongelmatonta, samoin syömisestä. veikkaan, että sun lapsella on yliherkkä tuntoaisti, ruoassa olevat palat, muodot jne tuntuvat kuin söisi kiviä, vaatteiden rypyt koskevat ja sattuvat. tämä on todellinen juttu ja lasta ei saa syyllistää ja painostaa, lapsi ei ymmärrä miksi häntä pyydetään syömään ja pukemaan asioita, jotka aiheuttavat kipua.

mun mielestä ihan selkeä juttu kun kerroit, että mössöinä menisi ruoat ja on herkkä vaatteiden poimuille ja rypyille, myös kylmä ja kuuma on näillä lapsilla usein todella tarkka. onko lapsi yliherkkä äänille? kerroitkin, että pieninkin kolaus sattuu kovasti eli viittaa myös siihen tuntoon.

mun pojalla oli aliherkkä kipuaisti, ei lapsena koskaan itkenyt vaikka kaatui tai löi päänsä. nousi vaan ylös vaikka polvi olisi ollut auki tai päässä iso nouseva kuhmu. sitten pieni viiltohaava esim paperista sai hänet ihan hysteeriseksi, pelkää myös edelleen neuloja ja ampiaisia eli sen laatuisen kivun tuntee supervoimakkaana.

hae tietoa ja lapsellesi apua!

Musta taas tuntuu, että mun pojalla sekoittuu yli- ja aliherkkyys, sillä kipuaisti tuntuu olevan toisilla alueilla tosi matalalla, antaa mm. pistää tosi hienosti, mutta tietyt vaatteet häiritsevät sitten kovasti, tai jos peitto on huonosti tai mitä tahansa.

 

[Silmukka-]

Ja jos joku astia tuntuu likaiselta niin eikö sitä voi huuhtoa?

No niin, nyt tämä parikymmentä vuotta kestänyt ongelmani on ratkaistu.

Mahtavaa, eikö? Huoh.

Huomenna sitten äitille rauhoittavaa pilleriä naamaan, jotta ei tule pakotettua ja raivottua....

Koita jaksaa :hug:

Se raivoaminen on kyllä keinoista viimeinen vaikka täysin inhimillinen.

Oltiin muutama viikko takaperin ulkomailla ja ensimmäisen kerran kysäisin pojalta miksi välillä syö leipää niin että leipä ei ole kädessä vaan keikkuu kämmenen päällä, siis väärällä puolella. Osaankohan selittää
Olen vain ajatellut että on joku pojan hassu tapa.
Poika sitten sanoi että näki pulun paskovan ihan lähellä ja hänestä tuntui että kädet ovat ehtineet likaantua ja siksi käyttää kämmenselkää joka on puhdas..tajusin että varmaan on samat ongelmat lapsella edessä kuin minulla ja sydäntä puristi. Sanoin vaan että rakastan häntä ja hän voisi rauhassa miettiä keinon millä voisi syödä leivän tavallisesti.
Eilen sitten oli itse keksinyt ratkaisun=)

Uskon ja toivon että siellä teillä ja täällä meillä mennään jatkossa vain parempaan suuntaan :flower:

 

[vieras]

mun mielestä toi kuulostaa ihan normaalilta meillä meni ohi ihan ajan kanssa...

Ja samaa mieltä. Meilläkin ollut kahdella n. 1,5-3 ikävuoden välissä vastaavaa, tarkkoja joka asiassa olleet Tietääkseni ei ole mitään "vikaa" meillä.

 

[lai-ne]

luepa tosiaan SI-häiriöstä tai SI-lapsesta. kyse on sensorisen integraation häiriöstä, terapia auttaa ja pukemisestakin tulee ongelmatonta, samoin syömisestä. veikkaan, että sun lapsella on yliherkkä tuntoaisti, ruoassa olevat palat, muodot jne tuntuvat kuin söisi kiviä, vaatteiden rypyt koskevat ja sattuvat. tämä on todellinen juttu ja lasta ei saa syyllistää ja painostaa, lapsi ei ymmärrä miksi häntä pyydetään syömään ja pukemaan asioita, jotka aiheuttavat kipua.

mun mielestä ihan selkeä juttu kun kerroit, että mössöinä menisi ruoat ja on herkkä vaatteiden poimuille ja rypyille, myös kylmä ja kuuma on näillä lapsilla usein todella tarkka. onko lapsi yliherkkä äänille? kerroitkin, että pieninkin kolaus sattuu kovasti eli viittaa myös siihen tuntoon.

mun pojalla oli aliherkkä kipuaisti, ei lapsena koskaan itkenyt vaikka kaatui tai löi päänsä. nousi vaan ylös vaikka polvi olisi ollut auki tai päässä iso nouseva kuhmu. sitten pieni viiltohaava esim paperista sai hänet ihan hysteeriseksi, pelkää myös edelleen neuloja ja ampiaisia eli sen laatuisen kivun tuntee supervoimakkaana.

hae tietoa ja lapsellesi apua!

Musta taas tuntuu, että mun pojalla sekoittuu yli- ja aliherkkyys, sillä kipuaisti tuntuu olevan toisilla alueilla tosi matalalla, antaa mm. pistää tosi hienosti, mutta tietyt vaatteet häiritsevät sitten kovasti, tai jos peitto on huonosti tai mitä tahansa.

moikka, munkin pojalla vaihtelee kovastikin eli on tavallaan samoissa aisteissa sekä ali- että yliherkkä. se on tyypillistä si-lapsilla.

 

[Beep]

Poika sitten sanoi että näki pulun paskovan ihan lähellä ja hänestä tuntui että kädet ovat ehtineet likaantua ja siksi käyttää kämmenselkää joka on puhdas..

Niin hellyyttävää... sniif... =)


Tosiaan, se huutaminen ja raivoaminen ei auta yhtään mitään. Lapsi ei tosiaankaan tee sitä pahuuttaan tai testatakseen. Sen eron kyllä huomaa, kunhan lopettaa itse hermostumisen aiheesta.