H
huoh
Vieras
Kolmevuotiaaksi asti sillä oli yöllisiä huutokohtauskia joka helkutan yö, en edes muista mistä asti, tosi pienestä kuitenkin.
Sitten ne jäi, mutta päivisin jatkui edelleen.
Hetkeksi vähän rauhoittui, mutta nyt taas lähempänä viiden vuoden ikää, alkaa pienestäkin asiasta ihan hillitön kiljuminen ja karjuminen. Ei itke koskaan ns. tavallisesti vaan alkaa välittömästi järkyttävän hysteerisen kirkumiskohtauksen.
Huutaa tosiaan ihan ihmeellisistä asioista, tekee johtopäätöksiä asioista itsekseen ja alkaa sitten itkeä niitä.
Ei myöskään mene komennot ekalla kerralla koskaan perille, eikä tunnu aina tajuavan varsinkaan kun on hermona, mitä selitetään.
Tänään autossa ei saanut ikkunaa itse kokonaan auki, ja alkoi sellaisen aivan järkyttävän huudon että meinas ihan tukehtua kun ei saanut vedettyä henkeä. Ei jotenkin hallinnut itseään, ja nyt mulle tuli taas mieleen että onkohan sillä joku "vikana".
Muuten on normaali, älykäs eikä oppimisessa mitään vikaa.
Tulee toimeen muiden lasten kanssa jne.
Yksi asia mihin oon kiinnittänyt huomiota on että tarvii jotenkin tavallista enemmän hellyyttä ja siitä jotenkin huomaa että itsekin yrittää itseänsä hillitä joskus muttei pysty.
Mulla ei meinaa kestää hermot, ja myönnän että kun monta vuotta joka yö huusi hulluna, mulla paloi hihat joskus ja huusin myös. Tyhmää, tiedän.
Neuvolassa ei ookoskaan kiinnitetty sen enempää huomiota kuin sanottu vaan että koita jaksaa jne...
Sitten ne jäi, mutta päivisin jatkui edelleen.
Hetkeksi vähän rauhoittui, mutta nyt taas lähempänä viiden vuoden ikää, alkaa pienestäkin asiasta ihan hillitön kiljuminen ja karjuminen. Ei itke koskaan ns. tavallisesti vaan alkaa välittömästi järkyttävän hysteerisen kirkumiskohtauksen.
Huutaa tosiaan ihan ihmeellisistä asioista, tekee johtopäätöksiä asioista itsekseen ja alkaa sitten itkeä niitä.
Ei myöskään mene komennot ekalla kerralla koskaan perille, eikä tunnu aina tajuavan varsinkaan kun on hermona, mitä selitetään.
Tänään autossa ei saanut ikkunaa itse kokonaan auki, ja alkoi sellaisen aivan järkyttävän huudon että meinas ihan tukehtua kun ei saanut vedettyä henkeä. Ei jotenkin hallinnut itseään, ja nyt mulle tuli taas mieleen että onkohan sillä joku "vikana".
Muuten on normaali, älykäs eikä oppimisessa mitään vikaa.
Tulee toimeen muiden lasten kanssa jne.
Yksi asia mihin oon kiinnittänyt huomiota on että tarvii jotenkin tavallista enemmän hellyyttä ja siitä jotenkin huomaa että itsekin yrittää itseänsä hillitä joskus muttei pysty.
Mulla ei meinaa kestää hermot, ja myönnän että kun monta vuotta joka yö huusi hulluna, mulla paloi hihat joskus ja huusin myös. Tyhmää, tiedän.
Neuvolassa ei ookoskaan kiinnitetty sen enempää huomiota kuin sanottu vaan että koita jaksaa jne...
