mikä näitä äitejä nykyään vaivaa?

[ihmettelen vaan]

heti kun vauva on syntynyt niin kiire baariin, kiire saada se pieni hoitoon..

Lähipiirissä ainakin 4 äitiä, jotka on lähtenyt "juhlimaan" vauvan ollessa ihan oikeasti 2 - 4 viikon ikäinen.. Eikö siinä vaiheessa pitäisi viä parannella ja toipua synnytyksestä sekä ihastella sitä ihmettä mitä oma kroppa on saanut aikaan?

Olenko mä sit ihan kummallinen ja friikki nykyajan standardien mukaan kun ei olisi tullut mieleenkään jättää pientä vaivaa, tai edes vähän isompaakaan hoitoon? ei mulla oo ainakaan ollut ikinä kiire pois vauvan tyköä. Kyllä sitä on sit sen jälkeen kerinnyt vallan mainiosti..

Mikä siinä sit on, onko se niin rankkaa olla vauvan kanssa, vai miksi? kertokaa te, viisaammat?

 

[BootyPeppi]

Vähän hassu juttu sinällään kun ajattelee, että miehille vietetään varpajaisia mahdollisimman pian vauvan sytymän jälkeen, miksi siis nainen ei saisi juhlia sitä?

 

["tavisäiti"]

Mä myös pidän outona. Ainakin omat vaistoni/hormonit huusivat tosi lujaa pysymään vauvan vierellä. Itku olisi tullut, jos joku olisi komentanut baariin vauvan ollessa kuukauden ikäinen.

 

[Lilya]

Mä olen ihmetellyt ihan samaa kans lähipiirin äityleistä. Kyllähän siellä baarissa voi raskausaikanakin käydä jos tykkää, ihme että ei sitten kuukauttakaan pysty olemaan vain kotosalla.

 

["Hilppa"]

En ymmärrä yhtään, en ymmärrä vastaavaa käytöstä kyllä miehiltäkään.

 

["minä"]

Minä lähdin ensimmäisen kerran baariin vauvan ollessa vähän alle 2 kk, koska en ollut juhlinut alkoholin merkeissä/viettänyt iltaa baarissa kavereiden kanssa melkein vuoteen.
Halusin päästä pitkästä aikaa lähtemään.
Kyllähän se sitä oli, ettei uskaltanut paria enempää juoda ja kokoajan mietti että miten se vauva pärjää ja koin hirveää morkkista asiasta.
Minä en kyllä olisi edes fyysisesti kyennyt,saatika että olisi kiinnostanut lähteä baareilemaan vauvan ollessa vain pariviikkoinen.
Olin niin väsynyt ja kipeä ja muutenkin pihalla, vasta sitten lähempänä 2 kk tuli semmoinen olo että voisi lähteäkin.

 

[Bad Virgin-]

No mä en ainakaan siihen tuttavapiiriin lukeudu, en edes muista milloin olisin viimeksi jossain viihteellä käynyt, muutamia vuosia sitten muistaakseni.

 

[olenko nyt huono äiti?]

olen käynyt 3 siideriä juomassa kavereiden kanssa. Lapsi ollut silloin 1,5kk. En noista tullut känniin. Ja olin kotona jo 12 jälkeen.

Ei musta se niin kauheaa ole! Ja ihan oli haluttu ja toivottu lasta. Ei se tehnyt minusta huonoa äitiä. Imetin kuitenkin 7kk saakka, välillä kävin tuulettumassa. Isä hoisi kotona, tuttipullosa maitoa

Tämä riippuu varmasti ihmisestä, toiset kaipaavat hetken eroa lapsesta. Ja oloa ihan aikuisten kanssa

 

[xy]

Se ei vaan kuulu mitenkään kellekää, jos joku käy kerran baarissa. Oli vauva sitten viikon tai vuoden ikäinen.

 

[Lilya]

Vähän hassu juttu sinällään kun ajattelee, että miehille vietetään varpajaisia mahdollisimman pian vauvan sytymän jälkeen, miksi siis nainen ei saisi juhlia sitä?

Ei kyse varmaan ole siitä ettei saisi, mut miksi haluaisi? Ei mun mielestä oikeastaan voi verrata miehen menohaluja naiseen tässä asiassa, sillä eihän miehellä ole mitään fyysistä, biologista tarvetta olla lapsen luona. Mun mielestä äiti on luotu niin että on ihan luonnollinen tarve huolehtia ensimmäiset kuukaudet tosi tiiviisti vauvan tarpeista. Mulla ainakin oli ekan parin kuukauden aikana sellainen olo että olis halunnut pitää vauvan koko ajan vain sylissä, suihkustakin kiiruhdin mahdollisimman nopeaan vauvan luo. Olen ehkä vähän friikki mutta mun mielestä se on ihan luonnollista.

 

["vieras"]

Jos niillä on jääny jotain kesken? Ehkei kuitenkaan olleet valmiita vauva elämään?

Kun esikoinen syntyi mä lähdin käväsee baarissa kun esikoinen 3-4kk ja esikoinen ei ollut suunniteltu lapsi. Mutta erittäin ihana ja maailman paras vahinko. Ja olen hänestä enemmän kuin iloinen. Nykyään ihana reipas 3,5v.

Sit syntyi kuopus. On nyt reilu 1v enkä ole kertaakaan vielä käynyt missään


Että että.. mä sanoisin tuohon et ehkä ne ei oo ollukkaan niin valmiita siihen? Ovatko nuoria? Tai muuten vain eläneet sellaista railakasta elämää ennen vauvaa? Koska raskauden ja syntymän myötä elämä muuttuu todella radikaalisti.

 

["huu"]

Se ei vaan kuulu mitenkään kellekää, jos joku käy kerran baarissa. Oli vauva sitten viikon tai vuoden ikäinen.

Peesi.

 

["minä"]

Niin ja enemmänkin minulla kyse oli siitä, että halusin vain päästä vanhojen kavereideni kanssa ulos, vähän "niinkuin ennenkin", kun edellisestä kerrasta oli aikaa n. vuosi.
Halusin saada muuta ajateltavaa, nähdä ihmisiä, nähdä sen ettei maailma ole pysähtynyt tänä aikana ja vaikka koko minun maailmani on muuttunut, olen silti MINÄ, sama ihminen.
Ennen synnytystä makasin sairaalassa lähemmäs 2 kk ja sitä ennen olin vain kotona vuodelevossa kun pelättiin ennenaikaista synnytystä, aikalailla eristyksissä muusta maailmasta siis.
Lisäksi olin vielä niin nuori, että eipä minulla kauheasti muutenkaan ollut perheellisiä tai raskaana olevia tuttuja eikä tullut niin sitten vietettyä aikaa heidän kanssaan.

 

[nohoon]

[QUOTE="vieras";22255820]Jos niillä on jääny jotain kesken? Ehkei kuitenkaan olleet valmiita vauva elämään?

Kun esikoinen syntyi mä lähdin käväsee baarissa kun esikoinen 3-4kk ja esikoinen ei ollut suunniteltu lapsi. Mutta erittäin ihana ja maailman paras vahinko. Ja olen hänestä enemmän kuin iloinen. Nykyään ihana reipas 3,5v.

Sit syntyi kuopus. On nyt reilu 1v enkä ole kertaakaan vielä käynyt missään


Että että.. mä sanoisin tuohon et ehkä ne ei oo ollukkaan niin valmiita siihen? Ovatko nuoria? Tai muuten vain eläneet sellaista railakasta elämää ennen vauvaa? Koska raskauden ja syntymän myötä elämä muuttuu todella radikaalisti.[/QUOTE]

Olin 22v. kun esikoinen syntyi. Ei jäänyt mitään kesken, oli hyvä aika lapsen tulolle.

Eli ei saa käydä missään, edes keilaamassa/uimassa ym. ? Miten tuo baari niiiin eroaa? Oletaen ettei siellä mitään perseitä ole juomassa... Jos äiti haluaa hetken omaa aikaa, niin miks se on niin kauheaa? Toisilla voi olla vaativa vauva ym. että TARVITSEE sen oman hetken jotta jaksaa...

 

["äiti"]

AP, sinulleko tarkoittaa lapsen syntymä sitä, että äidin elämän tarvitsee loppua kokonaan eikä äitiä enää naisena saa olla olemassa??????

En käynyt minäkään missään "vasta" kuin lapsen ollessa 8 kk ja senkin jälkeen vain jotain elokuvissa käyntejä miehen kanssa joku ilta parin kuukauden välein. Mulle oli antoisia nuo hetket, kun todella allergisen lapsen 24 h/vrk itkuja piti kuunnella. Ja tosiaan sanon, että piti, kun neuvolassa eivät uskoneet minun ja mieheni puhetta allergian mahdollisuudesta

Ole sinä kotona lasten kanssa ja anna muiden mennä. Varo vaan, ettei susta tule sellaista kuin yhdestä tuttavastani, joka holhoaa ja seuraa jokaisen teini-ikäisenkin lapsen liikettä, niin, että lapsilla ei ole mitään vapauksia ja samalla miettii, mitä tekee kun lapset lähtee kohta pesästä. Voi voi

 

["poikia3"]

Kyllä minäkin ihmettelen sellaista käytöstä, että vauvan ollessa ihan pieni lähdetään bilettämään. Mulle ei ole moista tarvetta tulut yhdenkään lapsen kohdalla, ja lapset olen muutenkin hoitanut vauva-aikoina pääsäätöisesti itse miehen kanssa, esikoisen ollessa vauva olen käynyt kerran lätkämatsissa ja kerran konsertissa, pienimmän ollessa vauva, kerra konsertissa. Siinä ovat olleet mun lasten vauva-aikaiset menot. Ehtii sitä myöhemminkin jos haluaa, tosin nykyäänkään en käy kuin muutaman kerran vuodessa jossakin.

 

["vieras"]

Olin 22v. kun esikoinen syntyi. Ei jäänyt mitään kesken, oli hyvä aika lapsen tulolle.

Eli ei saa käydä missään, edes keilaamassa/uimassa ym. ? Miten tuo baari niiiin eroaa? Oletaen ettei siellä mitään perseitä ole juomassa... Jos äiti haluaa hetken omaa aikaa, niin miks se on niin kauheaa? Toisilla voi olla vaativa vauva ym. että TARVITSEE sen oman hetken jotta jaksaa...

Sinä otat tämän nyt turhan henkilökohtaisesti, et selvästikään pysty keskustelemaan aikuismaisesti vaa hyökkäät hyenana kimppuun.
Valitettavasti en voi sulle paremmin selvittään jos et halua asiaa itse oikein ymmärtää.

 

[illuusia]

Mä en näe siinä mitään kovin kummallista ja musta on jopa suotavaa että äitikin saa mahdollisuuden ottaa pienen "tauon" vauvasta ja perheestä, kunhan siihen ei ole mitään pakottavaa tarvetta joka viikonloppu, se onkin sitten eri asia.
Osa äideistä ei taas halua, sekin ok.

Mut se mikä musta taas tuntuu aika hurjalta on muutaman julkimon antama kuva siitä, että töitä tehdään täysillä vauvan ollessa vasta parin kuukauden ikäinen ja mummut ja muut sukulaiset sitten hoitavat, lapsi on milloin missäkin hoidossa ja vanemmat omilla keikoillaan jne.
Se tuntuu musta itsestäni jotenkin pahalta, "kaikki mulle heti nyt" ja lasta hoidetaan sitten kun töiltä ehditään.
Pieni irtiotto arjesta kun kuitenkin on hieman eri asia.

 

[BootyPeppi]

Ei kyse varmaan ole siitä ettei saisi, mut miksi haluaisi? Ei mun mielestä oikeastaan voi verrata miehen menohaluja naiseen tässä asiassa, sillä eihän miehellä ole mitään fyysistä, biologista tarvetta olla lapsen luona. Mun mielestä äiti on luotu niin että on ihan luonnollinen tarve huolehtia ensimmäiset kuukaudet tosi tiiviisti vauvan tarpeista. Mulla ainakin oli ekan parin kuukauden aikana sellainen olo että olis halunnut pitää vauvan koko ajan vain sylissä, suihkustakin kiiruhdin mahdollisimman nopeaan vauvan luo. Olen ehkä vähän friikki mutta mun mielestä se on ihan luonnollista.

Minä taas olen sitä mieltä, että tässä asiassa kuten monessa muussakin laitetaan äidit epätasa-arvoiseen asemaan toisiinsa nähden. Näin ollen nainen ei voi myöskään vaatia minkään valtakunnan tasa-arvoa myöskään naisten ja miesten välille.
Jokainen meistä vaatii sen minkä tarvitsee, toinen tarvitsee sen syntymäjuhlan, toinen juhlii lapsen syntymää lapsi kainalossa. Kumpikaan ei siis ole väärin, väärin on se jos lapsella ei sinä aikana ole turvallista elinympäristöä, oli äiti sitten juhlimassa tai lapsen kanssa kotona.

 

["näin meillä"]

Ehkä eriasia jos vauva viedään mummolle ym. hoitoon, että äiti ja isä lähtevät yhdessä siiderille/kaljalle. Meillä oli esikoinen vasta reilun vuoden vanhana mummolla, ja silloinkin minä odotin jo toista lasta.

On hyvä että isäkin saa harjoitella lapsensa hoitoa, ilman äidin arvostelevaa ja neuvovaa katsetta Pari tuntia, kiva päästä itse hetkeksi kotoa =)

 

["vieras"]

mulla poika reilun vuoden, olen koko tänä aikana käynyt ulkona 3 kertaa, ensimmäisen kerran pojan olessa 5kk. enkä kyllä ole kaivannut minnekään päästä.
en mäkään kyllä ymmärrä, että heti ollaan lähdössä, samoin en ymmärrä kun yhden kaverin alle vuoden ikäinen on ollu jo lukemattomia kertoja yötä hoidossa, koska vanhemmat on halunnut ulos.
mutta en tuomitse, itse toimin vain toisin.

 

[Lilya]

Kyllä mäkin oon sitä mieltä että äiti tarvitsee omaa aikaa yms ja sitä vauva-aikana otin itsekin.. mut en silti tajua mikä kiire on alle 1kk vauvan äidillä lähteä viihteelle, en.

 

["vieras"]

Ite menin ystävän häihin ilman vauvaa ja jätin hänet hyvillä mielin mummon hoitoon.

 

[no joo]

itse kävin juhlimassa ystäväni polttareita vauvan ollessa 7 viikon ikäinen, eikä tuntunut erityisen pahalta, hyvin olivat pärjänneet isänsä kanssa, vaikka toki oli vauva itsellä mielessä koko ajan. Olisi tuntunut ikävältä jäädä kokonaan pois läheisen ystävän tärkeästä juhlasta (olivat aika pienen porukan bileet), toki olin lyhyemmän aikaa. "Muuten vaan" juhlimaan lähteminen ei edes kiinnosta, tuollakaan en ollut baarissa enää mukana vaan olin aikaa sitten lähtenyt vauvan luo. Itse asiassa lapsi on ihana tekosyy kieltäytyä mistään yöpippaloinnista, joka on 99-prosenttisesti lähinnä pitkästyttävää.

Mutta tuo "toipua synnytyksestä" on ärsyttävä stereotypia. Fyysisen oloni puolesta olisin voinut lähteä baariin vaikka suoraan sairaalasta, jos olisin halunnut, ei tullut repeämiä tai muitakaan ikäviä seurauksia. Kaikki sympatiani niille, joilla synnytyksestä toipuminen kestää, mutta tympii kun tuntuu, että Tosinainen on vasta, jos on ollut synnytyksen jälkeen puoli vuotta kyvytön istumaan tai pesemään pyykkiä tai kakkaamaan itse.

 

[Aamuäree]

Niitä vaivaa ns 'oma-aika' ja se että kun kerran isätkin niin miksei äitikin....

Pää täyteen vaan. Ja vaikka vähän vähemmän täyteen sou vat, vauvahan syö pullosta.