K
karmen
Vieras
Tämä tapahtui noin 1,5v sitten.
Sain pienen päänsäryn, ihan siedettävissä oleva pieni tykytys ohimolla. Illan mittaan kipu koveni ja silmiin tuli valonarkuus. Käytin illalla kotona ollessa aurinkolaseja, vaikka syksyilta ei niin valoisa enää ollut. Liian valoisa minun silmilleni.
Mitä pidemmälle iltaa mentiin, sitä kovempi päänsärystä tuli. Muistutti ihan migreenikohtausta. Olin loppuillan pimeässä makuuhuoneessa peiton alla, päänsärky oli KARMEA. Mies toi viileää käärettä otsalle, joka jotenkuten helpotti oloa.
Aloin voimaan pahoin ja soitin äidilleni että vie minut päivystykseen. Kipu oli kauhea, olin ottanut maximi annoksen särkylääkettä, mutta sillä ei ollut vaikutusta.
Oksensin sairaalassa ollessa.
Minulle annettiin propaania (?), mutta silläkään ei ollut mitään vaikutusta.
Seuraavana aamuna kaikki oli kuitenkin hyvin. Mitään merkkejä edellis illan ja yön oloista ei ollut. Äitini tuli hakemaan minut sairaalasta, jossa olin yön yli tarkkailussa. Ainoa vaan, että äitini toi veljeni samalla sairaalaan - hänellä oli samat oireet. Ja hänkin sai diagnoosiksi migreenin. Veli kertoi myös että heidän luokkatovereillaan on ollut samaa.
Aivkalvontulehdusta mietimme keskenämme, mutta hyvin epätodennäköistä, sillä hengissä ollaan ja tosiaan noin helpolla se meni ohitse.
Onko kellään ollut mitään samankaltaista? Eihän asialla niin merkitystä varmaan enää ole, mutta tuli vaan tapaus taas mieleen kun aina lääkärissä asioidessa pohditaan lääkkeitä ym. minun "migreenini" vuoksi ja olen joutunut monesti selittämään että migreeniä ei ole olemassakaan. Eivät kuitenkaan kirjoita joitakin lääkkeitä varmuuden vuoksi.
Sain pienen päänsäryn, ihan siedettävissä oleva pieni tykytys ohimolla. Illan mittaan kipu koveni ja silmiin tuli valonarkuus. Käytin illalla kotona ollessa aurinkolaseja, vaikka syksyilta ei niin valoisa enää ollut. Liian valoisa minun silmilleni.
Mitä pidemmälle iltaa mentiin, sitä kovempi päänsärystä tuli. Muistutti ihan migreenikohtausta. Olin loppuillan pimeässä makuuhuoneessa peiton alla, päänsärky oli KARMEA. Mies toi viileää käärettä otsalle, joka jotenkuten helpotti oloa.
Aloin voimaan pahoin ja soitin äidilleni että vie minut päivystykseen. Kipu oli kauhea, olin ottanut maximi annoksen särkylääkettä, mutta sillä ei ollut vaikutusta.
Oksensin sairaalassa ollessa.
Minulle annettiin propaania (?), mutta silläkään ei ollut mitään vaikutusta.
Seuraavana aamuna kaikki oli kuitenkin hyvin. Mitään merkkejä edellis illan ja yön oloista ei ollut. Äitini tuli hakemaan minut sairaalasta, jossa olin yön yli tarkkailussa. Ainoa vaan, että äitini toi veljeni samalla sairaalaan - hänellä oli samat oireet. Ja hänkin sai diagnoosiksi migreenin. Veli kertoi myös että heidän luokkatovereillaan on ollut samaa.
Aivkalvontulehdusta mietimme keskenämme, mutta hyvin epätodennäköistä, sillä hengissä ollaan ja tosiaan noin helpolla se meni ohitse.
Onko kellään ollut mitään samankaltaista? Eihän asialla niin merkitystä varmaan enää ole, mutta tuli vaan tapaus taas mieleen kun aina lääkärissä asioidessa pohditaan lääkkeitä ym. minun "migreenini" vuoksi ja olen joutunut monesti selittämään että migreeniä ei ole olemassakaan. Eivät kuitenkaan kirjoita joitakin lääkkeitä varmuuden vuoksi.