Mikähän mun miehellä oikein on?

["vieras"]

Pelkääköhän se, että jättäisin sen vai miksi se syyllistää minua kaikesta? Jos tulee sanaharkkaa, hänen pitää aina löytää se syyllinen (no eli minä) ja syytellä. Oon muutaman kerran kysynyt miksi aina pitää syyllistää minua mutta eipä tuo vastannut mitään.

Mies joskus alku aikoina oli hyvin mustasukkainen ja kerran jopa lateli kenen kanssa saa olla ja kenen ei. Mutta lapsen syntymän jälkeen tuntuu että voimistunut tuo syyllistäminen. Puhkesin kirjaimellisesti kukkaan lapsemme syntymän jälkeen ja musta alkoi tulla itsenäinen ja omaa aikaakin vaativa. Miehellä kyllä käy, että lähden ystäviä tapaamaan. Mutta sitten kun minä lähden se vain mököttää ja on kylmänviileä. Takaisin kun tulen antaa sellaisen oudon tilan että mun pitäisi tuntea oloni syylliseksi ja ties mitä..

Mies ei ole hoitanu yöheräilyjä sun muita ja tänään sitten pitkään aikaan aamulla pyysin, että josko hän heräisi vauvan kanssa että minä saisin nukkua vielä vähän kun olin niin väsynyt. Mulla oli tarkoitus herätä reilu puolen tunnin päästä. Alko hirvee kitinä että "niin moneltakos sulla oli mukamas se kello soimassa" :O Ja ylinpäätää tuntuu että koko elämän pitäisi pyöriä hänen menojensa ympärillä. Jos vaikka sanon että lähden huomenna mahdollisesti kaupungilla käymään niin mies tuumaa että pitää katsoa milloin hän haluaa tehdä tuota ja tätä että voinko mennä.

Mikähän sillä oikeen on. :/

 

["otto"]

Pyrkii saamaan sinut kokonaan hallintaansa ja rajoittamaan elämääsi oman itsekkyytensä ja mustasukkaisuutensa takia. Luonnevika.

 

["zxc"]

Se on mies. Jostain syystä miehet suostuvat joskus lapsiansa hoitamaan, jos se heille sattuu sopimaan. Vaimoilla taas ei ole tuota etua, että voisivat sopia omista menoistaan ennen kuin ovat jotenkin järjestäneet lapsenhoidon. Eli lapsi on naisen vastuulla ja poikkeustapauksissa mieskin sitä voi hoitaa, kunhan erikseen sovitaan. Tää on niin väärin.

Samoin meillä minä hoidin yöt ja aamut. Jos joskus viikonloppuaamua mies väkisin nousi ylös lasta hoitamaan, hän oli koko päivän naama nyrpällään. Ei muka kestä väsymystä. Miksi minun oli pakko kestää? Siksi ettei minulla ollut vaihtoehtoa, miehellä muka on!

Sainpas purettua.

 

["vieras"]

Niin tuttua

Me ollaan vanhoilla päivillä hankittu lapsi ja mies oli alkuun innoissaan mutta into kyllä laantui nopeasti kunkävi ilmi miten paljon töitä pieni nyytti teetti. Minähän sitten hoidin kaiken. Miestä varmaan jopa harmitti imetys kun ei päässyt antamaan ruokaa pullosta lainkaan, oli niin imetysinnostunut. Siitä se alamäki sitten lähti. Mies vaihtoi kyllä vaippoja mutta jos tuli kakkavaippa eteen oli se minun tehtäväni. Vähitellen kaikki muutkin kotitehtävät ovat kasaantuneet minulle: ruuan valmistus, kaupassakäynti, pyykkien huolto, siivous, niin, ja tietysti kaikki mitä, nyt jo 4-vuotiaaseen, lapseen liittyy. Kaikki heräämiset aamulla ja mahdollisesti yöllä, kaikki sairastamiset, repun pakkaaminen päiväotiin jne, jne. Kerran kun sanoin miehelle että voisit vähän osallistua näihin hommiin niin mies ihmetteli että osallistuuhan hän, tyhjensi kuivausrummun (jonka jälkeen minä laskostin ne ja vein paikoilleen!). Minä sitten siihen että voisi vähän tasaisemmin jakaa nämä kotityöt jos vaikka laitettaisiin ylös että mitä kukin tekee niin olisi helpompi arvioida tilanne. Siihen mies että tuo sinun tasa-arvosi menee nyt vähän liian pitkälle!! Miten voi tasa-arvo mennä liian pitkälle? Kysyn vaan!

 

["vieras"]

Haluaa kontroloida. Ei tervettä.

 

[Peyote]

Ekä se vaan ei ole kovin mukava ihminen?

 

["nappi"]

Ekä se vaan ei ole kovin mukava ihminen?

kyllä sä oot viisas..