miks ei vaan voi unohtaa...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Lilja
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

Lilja

Vieras
... ehkä siks ku nähdään joka päivä:/

Mä sekoan ihan kohta! Olen niin ihastunut, ihan liian ihastunut ehkä jopa rakastunut. Voi luoja miten tässä kävikään näin? tiedättekö sen haikean kaipauksen sisällä, perhoset vatsanpohjassa ja aallot jotka kulkevat sisällä kun toinen koskee.

Kun kaipaa toista joka hetki, vaikka toinen on aivan lähellä, voisi vain istua ja pitää toista kädestä, kunhan vaan sais olla lähellä. Ja se epävarmuus siintä mitä toinen tuntee, se pelko jos ei toinen ajattelekkaan samoin.

ja se tieto joka kalvaa rinnassa, tieto siintä et tämä voi satuttaa ja kovaa.. ja pelko siintä että tällä sadulla ei voi todennäköisesti olla onnellista loppua, vai voiko?

Kaikki tunteet ovat niin aitoja, ne vaan ovat ihan ilman mitään yrittämistä. Ne vahvistuvat ilman että teemme niiden eteen mitään. Olemme juttelemme ja katsomme toisiamme silmiin. Joskus pidämme salaa toisiamme kädestä, ja vain joskus vaihdamme suudelman. Ne pienet lyhyet yhteiset hetket ovat niin arvokkaita niin tärkeitä..
 
oooi, tiedän tunteen ja se on ihan ihanan kamalaa. Juuri tuon takia en halua pitää erääseen ihmiseen yhteyttä kun hajotan vain itseni niitten satukuvien takia mitä alan ajattelemaan kun vietän hänen kanssa aikaa. Mutta silti se on NIIN ihanaa ja joka sekunnin arvoista. Huoh.
 

Yhteistyössä