S
surullinen toisinaan
Vieras
Mulla on ollut lievä masennus parisen vuotta kun lapsen sain. En ole siihen diaknoosia saanut mutta niin mä luulen sen olleen.
Tein vasta neuvolassa masennustestin niin sen mukaan en ole masentunut, eikä mulla kyllä olekaan sellaista oloa ollut pariin kuukauteen.
Silloin kun oli niin jokaisena aamuna oli vaikea herätä, tuntui elämä niin turhalta.
Tänään mulla ei enää ole niin pahana tuo "ei elämää- tunne".
Toisinaan tulee outo ahdistava tunne, tipun siis korkealta tavallaan. Olen siinä vaiheilla olenko iloinen vai en, en osaa selittää tätä?
Liikunta jokatapauksessa on auttanut minua jaksamaan todella paljon!
Heräilen vauvan kanssa vaihtelevasti öisin imettään. Väsyttää välillä paljon. Ei silti suurta ongelmaa.
Äh, emmä tiedä mikä mua vaivaa.
Tein vasta neuvolassa masennustestin niin sen mukaan en ole masentunut, eikä mulla kyllä olekaan sellaista oloa ollut pariin kuukauteen.
Silloin kun oli niin jokaisena aamuna oli vaikea herätä, tuntui elämä niin turhalta.
Tänään mulla ei enää ole niin pahana tuo "ei elämää- tunne".
Toisinaan tulee outo ahdistava tunne, tipun siis korkealta tavallaan. Olen siinä vaiheilla olenko iloinen vai en, en osaa selittää tätä?
Liikunta jokatapauksessa on auttanut minua jaksamaan todella paljon!
Heräilen vauvan kanssa vaihtelevasti öisin imettään. Väsyttää välillä paljon. Ei silti suurta ongelmaa.
Äh, emmä tiedä mikä mua vaivaa.
Tosin, jos kovasti haittaa elämää, niin kannattaahan sitä hakea apua.
