Niin tylsältä kuin tämä saattaa kuulostaakin niin elimistön toimintoja ohjaavat hormonit. Hormoni, joka on pääasiallisesti vastuussa siitä että rakennuspalikoita siirretään verenkierrosta kudoksiin, on nimeltään insuliini. Insuliinin merkitys tulee ilmi hoitamattomassa tyypin 1 diabeteksessa, jossa insuliinia ei erity siis lainkaan (tai vain hyvin pieniä määriä). Tällöin henkilö voi syödä miten paljon tahansa, mutta insuliinin puutteessa sokeri ei siirry kudoksiin (vaan jää verekieroon aiheuttaen mikro- ja makrovaskulaarikomplikaatioita, ja toisaalta erittyy virtsaan). Koska ravintoaineita ei pääse verestä muihin kudoksiin, henkilö laihtuu. Tämä siis siitä huolimatta että henkilö syö paljon!
Kun kyse on ei-diabeetikosta (T1D) niin ravinnon tekijöistä hiilihydraatit ovat se tekijä joka saa aikaan insuliinin eritystä. Myös proteiinit lisäävät jonkin verran insuliinin eritystä, mutta vähemmän kuin hiilihydraatit. Kun henkilö siis syö runsaasti hiilihydraatteja tätä seuraa insuliinin lisääntynyt eritys. Insuliini siirtää veressä kulkevan sokerin kudoksiin, jonka johdosta verensokeri laskee. Kun verensokeri insuliinin vaikutuksesta laskee, tulee nälkä. Tämä voidaan korjata syömällä. Kun ruoka sisältää hiilihydraatteja, erittyy insuliinia. Insuliini siirtää sokerin kudoksiin. Verensokeri laskee, tulee nälkä....
Tämä jatkuu ja jatkuu. Ajan myötä sokeria siirtyy kudoksiin niin paljon että se alkaa näkymään jo kasvaneena vyötärön ympäryksenä. Sokeri varastoidaan läskinä.
Voit laihtuttaa periaatteessa kahdella tavalla.
1. Laske kaloreita ja syö mahdollisimman vähän. Tässä vaihtoehdossa yleensä siirrytään pienentämään annoskokoa ja vältetään "herkkuja". Homma voi hyvinkin toimia joillakin sillä yleensä annoskoon ja herkkujen vähentäminen tarkoittaa myös hiilihydraattien määrän vähentämistä. Insuliini toimii kuitenkin edelleen niin kuin sen pitääkin toimia, joten mikäli hiilihydraatteja lappaa suuhunsa, varastoa kertyy. Lisäksi insuliinin vaikutuksesta voimakkaasti laskeva verensokeri aiheuttaa näläntunnetta ja syömisen hallinta vaikeutuu.
2. Vältä hiilihydraatteja. Kun pääosa energiasta tulee rasvasta, ei haima reagoi erittämällä insuliinia. Kun insuliinia ei erity, ei varastoihin pääse tavaraa. Insuliinin puutteessa virta itseasiassa kääntyy toiseen suuntaan; varastoista vapautuu tavaraa. Mitä tästä seuraa? Ensinnäkin rasvavarastoista vapautuvat rasvat on käytettävissä elimistön energiantarpeeseen -> ei tarvitse syödä niin paljon kun energiaa on niin sanotusti omasta takaa, ja mikä tärkeintä, ilman insuliinia se saadaan vapautumaan oikeasti KÄYTTÖÖN. Toiseksi kun verensokeri ei heilahtele (eli laske voimakkaasti insuliinin erityksen vuoksi) ei tule sellaista "huutavaa nälkää" mikä on ominaista kun yritetään laihduttaa kituuttamalla sokerijogurteilla ja sämpylöillä.
Nälän puute on ollut minulle suurin yllätys siirryttyäni rajoittamaan hiilihydraattien määrää. Aikaisemmin olin säännöllisen ateriarytmin suuri puolestapuhuja, koska verensokereiden heilahtelusta johtuva huutava nälkä pakotti minut syömään. En uskaltanut lähteä kotoa ilman aamupalaa, koska se oli tietenkin "päivän tärkein ateria". Mikäli en syönyt välipalaa töissä ennen kotiintuloa, sai mieheni "kuulla kunniansa" mitä erinäisimmistä syistä. Rauha palasi toki heti kun sain vähän huikopalaa. Pidin tätä normaalina. Nykyisin selviän päivästä ilman nälkää ja mielialan mielipuolisia heilahteluita jopa vain kahden aterian voimalla. Voin sanoa että en uskonut tämän olevan koskaan mahdollista.