X
K
ketuttaa
Vieras
Mies on niin laiska ja mukavuudenhaluinen, että mielummin makaa sohvalla telkkaria tuijotellen tai huitelee omissa harrastuksissaan, ettei hän viitsi vaivautua juurikaan lapsia hoitamaan.
Jos joskus lähtisin vaikkapa viikon lomalle ja jättäisin lapset miehen hoitoon, niin pelkäisin todella jopa lasteni hengen puolesta. Ainakin he olisivat pahasti heitteillä. Mies kun ei tiedä mitään lasten ruokailuista, rytmeistä, vaatteista tai lääkityksistä.
Jos joskus lähtisin vaikkapa viikon lomalle ja jättäisin lapset miehen hoitoon, niin pelkäisin todella jopa lasteni hengen puolesta. Ainakin he olisivat pahasti heitteillä. Mies kun ei tiedä mitään lasten ruokailuista, rytmeistä, vaatteista tai lääkityksistä.
V
"vieras"
Vieras
Eiköhän vaan jätä tekemättä koska voi. Ja sinä siis mahdollistat sen hänelle, eli osittain saat itseäsi syyttää.
V
"Vieras"
Vieras
Jos on kunnon tissitakiaisvauva, niin kyllä se kovasti äidin ja vauvan ajalta saattaa tuntua vaikka isä kuinka vaihtaisi sitä vaippaa ja kylvettäisi (klo 16-21 ja aamulla ennen töihinlähtöä)
Mut samaa mieltä olen, ei siitä sellaista pidä varta varten tehdä!
No, olen huomannut itse tällaisia syitä:
Isää ei kiinnosta, tällöin äiti ei voi luottaa että isä hoitaa.
Oma epävarmuus vanhemmuudessa: pelkää että lapsi rakastaa isää enemmän.
Mustasukkaisuus: pelko siitä että lapsi kiintyy isään enempi.
Halu hallita: jätää toinen yksin-> marttyyri, ei koskaan hoida( miten hoitais, jos ei ole saanu opetella?)
ihan näitä muutamia ja lähiympäristössä...hassua,eikö?
Naisista olen oppinut sen että he haluavat omia lapsensa, tarvitsee tehdä töitä itsensä kanssa että sallii miehen astua reviirille. Toisin on niiden isien kanssa, joita jälkeläiset ei kiinnosta.
Isää ei kiinnosta, tällöin äiti ei voi luottaa että isä hoitaa.
Oma epävarmuus vanhemmuudessa: pelkää että lapsi rakastaa isää enemmän.
Mustasukkaisuus: pelko siitä että lapsi kiintyy isään enempi.
Halu hallita: jätää toinen yksin-> marttyyri, ei koskaan hoida( miten hoitais, jos ei ole saanu opetella?)
ihan näitä muutamia ja lähiympäristössä...hassua,eikö?
Naisista olen oppinut sen että he haluavat omia lapsensa, tarvitsee tehdä töitä itsensä kanssa että sallii miehen astua reviirille. Toisin on niiden isien kanssa, joita jälkeläiset ei kiinnosta.
M
"minttu"
Vieras
Niin - kun toistamme kivikautista kaavaa niin näin voinee olla. Tietenkin äiti sen lapsen kantaa kohdussaan ja näin saa ensimmäiset kosketukset äidin kanssa. Vaan tarviiko tämän jatkua syntymän jälkeen? Voiko lapsi alkaa luoda heti syntymän jälkeen sidettä isään? Miksi se äiti pitää olla ensimmäisen vuoden tuossa roolissa "yksin"? Isän ääni ei liene kuitenkaan lapselle vieras, noin jos parisuhde on mallillaan raskausajan ja vanhemmat toisilleen paljon juttelee.
Onko kukaan tutkinut sitä miten lapsi kehittyy kun hän kokee kahtaalta turvaa ja tukea heti syntymästään saakka? Tuskin, koska se olisi äitimyyttiä vastaan asetus. Olen itse keskosvauvan (kahdenkin sellaisen äiti) ja mieluusti näkisin mitä hienot tutkimukset osoittaa keskosista. Osastolla kun näki niin useita isiä kenguroimassa sen kämmenen kokoisen nyytin kanssa. Vuoroin äidin kanssa. Näin meilläkin, molemmilla keskosilla (ei kaksoset).
Koskaan ei ole itketty isän tai äidin perään meillä. Ei kertaakaan jos toinen lähtee jonnekin. Molemmat tuntuvat luottavan siihen että kun jompi kumpi on kotona, on asiat hyvin. Ei edes vauvana. Ei huuto kohtauksia jos imettäjä lähtee ruokakauppaan tai raivoja siitä kun isä menee töihin. Tasaisen tyytyväisiä lapsi. Toki tämä on liian pieni otanta ja myös persoonasta riippuva juttu. Mutta ei välttämättä tuulesta temmattu.
V
"vieras"
Vieras
Mä nautin siitä, että saan olla lasteni kanssa.
Toki isä osallistuu yhtälailla arkeen. Onhan hän toinen aikuinen tässä perheessä, mutta lapset eivät ole isovanhemmilla hoidossa, koska en koe sitä tarpeelliseksi.
Ehkä kaikki äidit eivät vaan ole väsyneitä.
Toki isä osallistuu yhtälailla arkeen. Onhan hän toinen aikuinen tässä perheessä, mutta lapset eivät ole isovanhemmilla hoidossa, koska en koe sitä tarpeelliseksi.
Ehkä kaikki äidit eivät vaan ole väsyneitä.
A
aa pp
Vieras
En minäkään ole lapsiini väsynyt. Mutta isovanhemmat rikastavat mielestäni lapsen elämää paljon. Ei meilläkään lapset monesti yövy isovanhempien luona, ja 2,5 vuotias onkin sitä mieltä että nukkuu kotona vielä enkä minä lapsiani yökylään laitakkaan ennenkuin itse ovat siihen valmiita, mutta päivisin nuorinkin kyllä tykkää olla isovanhemmillaan. On ihanaa nähdä kuinka molempi osapuoli nauttii toisistaan,eikä se ole minulta pois vaikka toki minäkin nautin lasteni kanssa olemisesta.
Minttu kirjoitti hienosti isyydestä. Kyllä meilläkin lapset luottavat molempiin vanhempiinsa, ei itkuja kun toinen lähtee vaan iloisesti heipataan ja riennetään touhuihin toisen vanhemman kanssa.
Useampi aikuinen rikastuttaa lasten elämää, en koe olevani mikään Jumala omimaan lapsiani vaan on ihanaa että heillä on monia roolimalleja isovanhemmista ja tietenkin myös siitä isästään ja monia ihmisiä opastamassa aikuiseksi.
Minttu kirjoitti hienosti isyydestä. Kyllä meilläkin lapset luottavat molempiin vanhempiinsa, ei itkuja kun toinen lähtee vaan iloisesti heipataan ja riennetään touhuihin toisen vanhemman kanssa.
Useampi aikuinen rikastuttaa lasten elämää, en koe olevani mikään Jumala omimaan lapsiani vaan on ihanaa että heillä on monia roolimalleja isovanhemmista ja tietenkin myös siitä isästään ja monia ihmisiä opastamassa aikuiseksi.
A
aa pp
Vieras
Imetyshetkistä vielä, että minusta oli ihanaa kun mies osallistui tähänkin hommaan, oli ihana tuntea hänen läheisyyttään. Milloin hän makoili vieressä vauvan toisella puolen tai jos istuin niin joka vieressä tai olimme nenätysten jalat solmussa ja vauva välissä, siinä tuli juteltua sen puolisonkin kanssa ja sai itsekkin läheisyyttä. Mieheni läheisyys on minulle ainakin hyvin tärkeää ja saan paljon voimaa ihan niistä arjen halauksista itsekkin, on helpompi jaksaa ja rakastaa kun kokee rakkautta itsekkin ja kun näkee rakkautta perheessään. Meille alkuajan symbioosi ei ole koskenut vain minua ja vauvaa vaan siihen olen kyllä ottanut koko muun perheen mukaan, näin on sitten muutkin perheen lapset kokeneet olevansa yhtä rakastettuja ja ovat päässeet heti tutustumaan vauvaan.
J
"joo"
Vieras
Täällä on tuo mustasukkaisuus noussut esiin, miksi on niin vaikea kyllä ymmärtää tätä. Miksi joistakin äideistä tuntuu, että jos lapsi rakastaa myös isäänsä niin se on äidiltä pois? ...kuulostaa todella oudolta...
Mutta eipä tuokaan estä isää osallistumasta vauvan hoitoon alusta asti.