Miksi ei voida rakentaa halvemmin? 200-400t asuntolainat yleisiä.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Heiju"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

"Heiju"

Vieras
Tuntuu, että suurin osa rakentajista ottaa tuon 200-400t asuntolainan riippuen ihan talon sijainnista.
Täällä landella saa 2000 neliön tontin 10tonnilla, keskustan tonteista saa maksaa 30t ja esim. kaupungissa saa pulittaa tontista to 50-100t, Etelä-Suomen hinnoista puhumattakaan.

Jos tulot ovat todella suuret, niin 200t laina ei liene ongelma. Tottakai on myös niitä, joilla on isot perinnöt ja kohtuullisilla tuloilla voivat rakentaakin kalliin talon.
Tämä minun mielipiteni siis koskeekin niitä pieni- tai keskituloisia, joilla ei muutenkaan ole mitään isompaa omaisuutta.

Monet ostavat ja rakennuttavat talon reilusti alle nelikymppisenä. Minun työkavereistani ja kaveripiiristäni moni rakentaa. Monella siis lainat keskimäärin 250t, joka puhtaasti velkaa.

Mielipideasia ehkä, mutta jos on noin JÄRJETÖN velka ilman isoja tuloja, niin kyllä mä yrittäisin tinkiä mahdollisimman paljon. 10t:kin pois lainasta on loppupeleissä aika iso summa. Kymppitonnilla tekee vaikka mitä.

Me joudutaan ottamaan iso laina taloa varten. Siksi minä esimerkiksi kilpailutin maatöiden tekijöitä, enkä todellakaan ottanut ensimmäistä firmaa heti.
Mä olen myös paljon kilpailuttanut materiaaleja yms. Olen myös nähnyt vaivaa paljon ja hakenut tarvikkeita 400km päästä ja tällä olen (matkakulut huomioiden) säästänyt noin 4000e. Pienistä puroista syntyy joki.
Maatöiden tekijöiden kilpailutus on ihan vieras asia suurimmalle osalle. Mun tutuistani ainakin ovat ottaneet sen, joka on ekana luvannut. Moni jopa sanonut "Tiedän että tuo firma oli poikkeuksellisen kallis, mutta haluttiin nyt vaan joku äkkiä"
Koska lainaa on paljon, olen ymmärtänyt, etten voi saada kaikkea mitä haluan. Karu totuus vaan on se. Olen siis tyytynyt halvempaan ratkaisuun esim. saunassa.

Yksi asenne mikä mua ihmetyttää:
Monella rakentajalla on ennestä esim. se rivarikämppä. Suurin osa omista tutuistani myy asunnon pois pilkkahintaan?! "Ei me haluta siitä mitään voittoa, kunhan saataisiin äkkiä vaan pois. Ollaan valmiita myymään se hinnalla millä hyvänsä, kunhan ei vaan tarvisi stressata sen myynnistä". Näin on monta 140t arvoista rivarikämppää ja 160t arvoista kerrostalokämppää lähtenyt uudelle omistajalle reilulla 100tonnilla. MITVIT?!

Me laitettiin asunto ajoissa myyntiin. Tiedettiin, että käypä arvo on noin 145t. Haluttiin aluksi koittaa myydä paljon kalliimmalla, koska tottakai se on lainan lyhennyksissä etu se pienikin etu. Sitkeällä työllä saatiin tästä 151t.
Esim. työkaveri ihmettele ääneen mulle "miten te jaksoitte nähdä vaivaa. Kyllä mä ainakin olisin antanut mennä vaan hinnalla millä nyt vaan lähtee."


Moni rakentaja, joilla tuloihin nähden järjetön velka elää muutenkin yli varojensa.
Vai onko mun tuttavapiirini poikkeuksellinen? Valitetaan hillitöntä lainaa ja samaan hengenvetoon etsiään uutta autoa, kun vanha on jo niin ruma ja mietitään ottaisiko risteilylle sviitin vai tavallisen hytin.

Mikä ihmisiä vaivaa? Kaikkimullehetinyt hinnalla millä hyvänsä?
 
Uusi talo hienolla sisustuksella, uusi auto, kalliit harrastukset, hienot vaatteet, ulkomaanmatkoja, risteilyitä, kylpylöitä shppailureissuja, merkkilaukkuja. Monen on pakko saada nuo kaikki hinnalla millä hyvänsä.
Kun me ostettiin asunto, tiesin, että jostakin on tingittävä. Jos on iso laina ilman isoja tuloja, niin sitten on vaan tyydyttävä vähempään.
 
200 k€ laina ei ole iso kahdelle keskituloiselle. Tosin edellyttää minusta sitä, että taloa ei ole 100 % lainarahalla rakennettu ja että sen arvo olisi vaikkapa noin 320 k€.
 
[QUOTE="rakentaja";28076164]Mä en voi rakentaa ilman 300 000:n lainaa. Jo tonttikin maksaa sen väh 150 000e[/QUOTE]

Millaiset tulot sulla on? Ymmärrätkö olevasi tietyllä tapaa persaukinen? Todella velkaantunut? Ettet voi myöskään taloosi saada kaikkea mitä ikinä haluat ja sen ohella elää leveästi?
Ellei sulla siis ole tosi isot tulot.
 
Mä en tunne tuollaisia ihmisiä. Kaikki rakentaneet on kilpailluttaneet joka vaiheessa kaiken, pyytäneet tarjouksia uudestaan ja uudestaan. Kämpät on myyty niin hyvällä voitolla kuin mahis.

Mutta alle 200 000€:lla ei oikein tönöä pystyyn saa täällä etelä-suomessa.
 
me ollaan kilpailutettu kaikki ja kaikki muu paitsi sähkö/putkityöt tehty ite pitkästä tavarasta ja mä kotiäitinä oon niska limassa juossut kilpailuttamassa yrityksiä ja soitellut varmaan sadalla eurolla firmoihin per kk. Talo nyt valmis. Kokonaisuutena maksoi 200m2 puurunkonen kivipintainen 200m2 talo pk seudulla rakentaa 250 000eur + tontti 100 000eur!
 
[QUOTE="heh";28076180]Mitä sä toisten lainoja ja rahoja mietit. Keskity omaan elämääsi....huh huh....[/QUOTE]

Kyllä mäkin mietin. Väkisinkin tämä johtuu vielää helvettiin monta ihmistä. Mäkin kyllä murehdin ihan yhteiskunnalliselta tasolta ihmisten ylivelkaantumista.
 
No en oo kyllä ketään sellaista tavannut, joka olisi oman asuntonsa valmis myymään pilkkahintaan. Välittäjähän sen myynnin hoitaa korvausta vastaan. Muutenkin kyllä mun tuntemat rakentejat kilpailuttaa. Välillä oli vaan sellainen aika, että tekijöitä (varsinkin vähääkään syrjemmässä) ei vaan ollut. Oli otettava se, jonka sai tekemään homman. Kalliiksi se rakennusprojektin älytön venyttäminenkin tulee, jos ihan viimeiseen asti kilpailuttaa ja odottelee halvempia hintoja. Omassa taloprojektissamme säästimme eniten tekemällä lähes kaiken itse. Näillä näkymin velkavankeus päättyy ennen, kun 40 vuotta tulee mittariin ja sen jälkeen saamme asua halvalla omassa talossa.
 
Mä en tunne yhtään rakentanutta perhettä joka ois rakentanut niin ettei ois kilpailuttanut kaikkea.
Musta tuntuu että ap halusi vaan ite kertoo miten hienosti Hän kaiken hoiti.

btw, On kaksi tapaa rakentaa, vaan toinen on niistä sitä Oikeaa rakentamista. Toinen ottaa valmistalo paketin ja kertoo rakentaneensa sen talon. Toinen perhe kuten tuossa yllä joku kertoi rakentaneensa pitkästä, on sitä Oikeaa rakentamisesta. Me ei rakennettu taloa vaan rakennutettiin. Meistä ei ollut rakentamaan itse. Ylpeänä uskallan myöntää sen. Monessa muussa ollaan hyviä mutta rakentamaan ei oltais pystytty.
 
No en oo kyllä ketään sellaista tavannut, joka olisi oman asuntonsa valmis myymään pilkkahintaan. Välittäjähän sen myynnin hoitaa korvausta vastaan. Muutenkin kyllä mun tuntemat rakentejat kilpailuttaa. Välillä oli vaan sellainen aika, että tekijöitä (varsinkin vähääkään syrjemmässä) ei vaan ollut. Oli otettava se, jonka sai tekemään homman. Kalliiksi se rakennusprojektin älytön venyttäminenkin tulee, jos ihan viimeiseen asti kilpailuttaa ja odottelee halvempia hintoja. Omassa taloprojektissamme säästimme eniten tekemällä lähes kaiken itse. Näillä näkymin velkavankeus päättyy ennen, kun 40 vuotta tulee mittariin ja sen jälkeen saamme asua halvalla omassa talossa.

Me ollaan myyty elämämme aikana yhteensä kuusi asuntoa ja ikinä otettu välittäjää mukaan. Ihan itse myyty.
 
Uusi talo hienolla sisustuksella, uusi auto, kalliit harrastukset, hienot vaatteet, ulkomaanmatkoja, risteilyitä, kylpylöitä shppailureissuja, merkkilaukkuja. Monen on pakko saada nuo kaikki hinnalla millä hyvänsä.
Kun me ostettiin asunto, tiesin, että jostakin on tingittävä. Jos on iso laina ilman isoja tuloja, niin sitten on vaan tyydyttävä vähempään.

Miten voi olla näin todellisuudesta vieraantuneita ihmisiä??? Asutteko jossain susirajan pimeimmässä nurkassa, itse risuista kyhätyssä tönössä, vai miten voi olla noin pihalla Suomen hintatasosta?
Esim. 200 000 asuntolaina ei Helsingissä ole mikään iso. Meillä oli tuloja edellisestä asunnosta, ulkomailla käydään ehkä kerran kolmessa vuodessa ja viikonloput ja kesälomat menevät ihan kotosalla/isovanhemmilla, autoa emme omista, eli ei todellakaan olla mitään tuhlareita, mutta silti lainaa piti ottaa tuo 200 000.
 
Meidän laina on tuon 200t, mikä on järjetön. Koen olevani täysin persaukinen, vaikka lyhennämmekin tulojen mukaan. Elämiseen jää rahaa. Koen olevani persaukinen, koska olen 200t, noin jumalattoman suuren summan VELKAA.
Mutta keskituloisina me voimme lyhentää lainaamme, maksaa laskumme, ostaa ruokaa kaappiin ja vaatettaan itsemme ja lapselle. Lisäksi maksamme lasten harrastukset. Paljon ei säästöön sitten jääkään. Vähän säätetään, koska mun mielestä pitää olla pahan päivän varalle jotakin sukan varressa.
Meillä ei ole nyt varaa tehdä kaikkea mitä haluttaisiin. Voitasiin totakai matkustella, risteilllä, shoppailla ja sisustaa, mutta silloin vedettäisiin tilit piippuun ja visa vinkumaan. Meillä olisi mahdollisuus toki tuohon elämäntyyliin, mutta se olisi järjetöntä.
Jos ei ole rikas tai suurituloinen, niin ei voi saada kaikkea.
 
[QUOTE="cindy";28076219]Mä en tunne yhtään rakentanutta perhettä joka ois rakentanut niin ettei ois kilpailuttanut kaikkea.
Musta tuntuu että ap halusi vaan ite kertoo miten hienosti Hän kaiken hoiti.

btw, On kaksi tapaa rakentaa, vaan toinen on niistä sitä Oikeaa rakentamista. Toinen ottaa valmistalo paketin ja kertoo rakentaneensa sen talon. Toinen perhe kuten tuossa yllä joku kertoi rakentaneensa pitkästä, on sitä Oikeaa rakentamisesta. Me ei rakennettu taloa vaan rakennutettiin. Meistä ei ollut rakentamaan itse. Ylpeänä uskallan myöntää sen. Monessa muussa ollaan hyviä mutta rakentamaan ei oltais pystytty.[/QUOTE]

Näin! Meilläkin tuttavapiirissä rakennettu ja rakennutettu useita taloja. Kilpailutus tuntuu olevat päivän sanaa. Tosin, jokainen rakentanu tietää myös sen, että välillä on otettava tekemään se, joka kerkee, vaikka isommalla hintalapulla. Järkeähän pitää siinäkin asiassa osata käyttää.

OIkeesti pystyy säästämään omalla työllä, mutta se vaatii tietotaitoa. Jos sitä ei ole, niin silloin pystyy materialeissa ja vailoinnoissa säästämään jotain summia, mutta ei niin merkityksellisiä. Vaikka onhan se kymppitonnikin aina iso rahaa :)

Kiinnostaisi, että millaisella lainalla ap itse rakentaa, kun kerran on varaa arvostella muita? Me rakensimme oma talon pitkästä, melkolailla 100% omalla työllä ja pitkälti alle 200te (talon arvo n. 300-350te), pääseekö ap samaan?
 
Tuota kaikkea olen minäkin ihmetellyt. Vanhempani rakensivat 80-luvun alussa 120 neliöisen puutalon, johon me piakkoin muutamme. Neliöt riittävät meille nelihenkiselle perheelle oikein hyvin. Moni tuttavaperheistämme ovat rakentaneet yli 200 neliöisiä taloja, velkaa onkin sitten paljon yli 200 tuhatta 30 vuodeksi. Nämä tuttavat myös kyselevät teemmekö mittavan remontin, nykyaikaisemmaksi. Emme tee, pientä pintaremonttia, maalausta ja lattianhiontaa. Ei meillä tarvitse olla liesituuletinta Ranskasta, eikä kahta suihkua ylisuureen pesuhuoneeseen, eikä paljoa muutakaan hienouden vuoksi. Myös lämmitysjärjestelmä on vanha alkuperäinen, toimii hyvin, työtä se vaatii kun puilla lämmitämme. Siksipä emme tarvitse erillistä kuntohuonetta. Myös velkamme aiomme maksaa, jos työpaikkamme saamme pitää, 10 vuoden aikana. Kaikilla ei tietenkään ole saamaamme mahdollisuutta, mutta jos rakentaisimme uuden talon olisi se paljon pienempi ja vaatimattomampi, kuin monilla tuttavaperheistämme.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tääät;28076247:
Miten voi olla näin todellisuudesta vieraantuneita ihmisiä??? Asutteko jossain susirajan pimeimmässä nurkassa, itse risuista kyhätyssä tönössä, vai miten voi olla noin pihalla Suomen hintatasosta?
Esim. 200 000 asuntolaina ei Helsingissä ole mikään iso. Meillä oli tuloja edellisestä asunnosta, ulkomailla käydään ehkä kerran kolmessa vuodessa ja viikonloput ja kesälomat menevät ihan kotosalla/isovanhemmilla, autoa emme omista, eli ei todellakaan olla mitään tuhlareita, mutta silti lainaa piti ottaa tuo 200 000.

Tuo onkin eri asia. Olette ihan järkeviä. AP:n pointti oli ehkä enemmän se, että jos on niin iso laina (mikä on pakollista juurikin esim. Helsingissä, jos oman haluaa), mutta sen lisäksi on jostakin tingittävä.
Kuten sanoit: Käytte ulkomailla kolmessa vuodessa kerran ja lomat olette kotona tai mummolassa. On ihan eri asia.
Moni teidän tilanteessa kävisi joka vuosi ulkomailla, joka loma kylpylässä, laivalla, lapissa ja shoppailisi merkkivaatteita minkä kerkeää. Ihan sama vaikka olisi tili vähän miinuksella, kun nyky-yhteiskunnassa kaikki on pakko saada heti.
 
En mä tajua tuota hirveetä stressiä siitä lainasta. Talosta pääsee aina eroon jos tilanne menee hankalaksi, kunhan varmistaa että lainaa on vähemmän kuin talon arvo. Ja kuinka joku voisi edes ottaa lainaa enemmän kuin mitä talon arvo on?! En vaan millään ymmärrä tuota mentaliteettiä että mitään ei voi tehdä JOS jotain sattuu tai että eletään jossain kodissa joka on "no joo ihan kiva, vaikka tuo tossa vähän ärsyttää ja ton olisi voinut tehdä toisella tavalla ja itse asiassa tästä on hankala kulkee kauppaan ja kouluun ja ja ja" mutta onneksi lainan maksuaikaa on vain 15 vuotta! Sen sijaan että voisi elää ihan unelmiensa kodissa jossa jokainen nurkka on täsmälleen sellainen minkä haluaa, sijainti on mahtava mutta laina-aikaa on 30 vuotta. Mikä meriitti se on että se on sitten TÄYSIN OMA jos se oma on ihan paska johon ei itsekään ole tyytyväinen?!
 
En mä tajua tuota hirveetä stressiä siitä lainasta. Talosta pääsee aina eroon jos tilanne menee hankalaksi, kunhan varmistaa että lainaa on vähemmän kuin talon arvo. Ja kuinka joku voisi edes ottaa lainaa enemmän kuin mitä talon arvo on?! En vaan millään ymmärrä tuota mentaliteettiä että mitään ei voi tehdä JOS jotain sattuu tai että eletään jossain kodissa joka on "no joo ihan kiva, vaikka tuo tossa vähän ärsyttää ja ton olisi voinut tehdä toisella tavalla ja itse asiassa tästä on hankala kulkee kauppaan ja kouluun ja ja ja" mutta onneksi lainan maksuaikaa on vain 15 vuotta! Sen sijaan että voisi elää ihan unelmiensa kodissa jossa jokainen nurkka on täsmälleen sellainen minkä haluaa, sijainti on mahtava mutta laina-aikaa on 30 vuotta. Mikä meriitti se on että se on sitten TÄYSIN OMA jos se oma on ihan paska johon ei itsekään ole tyytyväinen?!

Olet oikeassa. Mä silti olen AP:n kanssa samaa mieltä siinä, että jos rakentaa "unelmatalon" velkarahalla ilman suuria tuloja, niin silloin pitää ymmärtää, että lainan maksu on oltava niitä "ykkösasioita". Ruoka, laskut, asumiskulut, LAINA, lasten harrastukset ja perustarpeet koko perheelle. Säästöjäkin olisi hyvä yrittää kartuttaa, koska ei tiedä mitä elämä tullessaan tuo.

Tottakai lainasta huolimatta kannattaa kilpailuttaa. Kyllä minäkin tunnen rakentajia ja rakennuttaja, jotka haluavat päästä mahdollisimman helpolla. Nostavat ennemmin lisää lainaa, kuin soittavat pari puhelua. Näin se JOIDENKIN kohdalla menee. Tiedän myös niitä, jotka myyvät asuntonsa pilkkahintaan, kun eivät jaksa miettiä asiaa.

Jos lainaa on se 200t + ilman isoja tuloja, niin onko silloin varaa myös elää leveästi ?
 
Meillä on lainaa rivarikämpästä 150t.
Nettitulot ovat 4200e.

Lainanlyhennys kuussa: 1000e. Tiedän, että on vähän, mutta enempään ei ole varaa.
Asumiskulut (vesi,sähkö,vakuutukset yms) noin: 400e/kk
Muut laskut ja vakuutukset kuussa kesimäärin: 1200e
Ruokaan: 600e
Muut: 200e

= 3200e. Kuukaudessa jää siis yleensä noin tonni yli. Ei se silti tarkoita sitä, että vuodessa jäisi 12t säästöön.

Mies palautti yli 2000e edestä opintotukia, meidän piti hankkia uusi pesukone, ostaa autoon uudet talvirenkaat, korjauttaa takapihan terassia, joulu ja muut juhlat vievät säästöjä ja sitten asennettiin ilmalämpöpumppu, joka maksoi meille aika paljon.

Kun auto pitää uusia, niin menee taas kaikki säästöt. Yritän samalla säästää lapsellekin ajokorttirahoja yms.
 
Olet oikeassa. Mä silti olen AP:n kanssa samaa mieltä siinä, että jos rakentaa "unelmatalon" velkarahalla ilman suuria tuloja, niin silloin pitää ymmärtää, että lainan maksu on oltava niitä "ykkösasioita". Ruoka, laskut, asumiskulut, LAINA, lasten harrastukset ja perustarpeet koko perheelle. Säästöjäkin olisi hyvä yrittää kartuttaa, koska ei tiedä mitä elämä tullessaan tuo.

Tottakai lainasta huolimatta kannattaa kilpailuttaa. Kyllä minäkin tunnen rakentajia ja rakennuttaja, jotka haluavat päästä mahdollisimman helpolla. Nostavat ennemmin lisää lainaa, kuin soittavat pari puhelua. Näin se JOIDENKIN kohdalla menee. Tiedän myös niitä, jotka myyvät asuntonsa pilkkahintaan, kun eivät jaksa miettiä asiaa.

Jos lainaa on se 200t + ilman isoja tuloja, niin onko silloin varaa myös elää leveästi ?

No se on suhteellista, kumpaa arvostaa enemmän. Kärjistetty esimerkki, mun olisi vaikeaa kuvitella että yksikään ihminen kuolinvuoteellaan ajattelisi "Kyllä kannatti elää niukasti, pihistellä, jättää ne kokemukset kokematta, kituutella että lainaa on nyt vähemmän jäljellä. Luojan kiitos saatiin sitä lainaa kunnolla lyhennettyä!" tai vastaavasti että toinen ääripää ajattelisi kanssa kuolinvuoteellaan "Kylläpä nyt harmittaa kun tuli laitettua ne rahat etelänmatkoihin, lasten leluihin, kypylöihin, unelmien autoon, laadukkaisiin vaatteisiin. Hitto olisinpa ymmärtänyt lyhentää lainaa enemmän!".

Mun mielestä se on vaan nykypäivänä hyväksyttävä tosiasiana, että omistusasuntona voi HYVIN HARVA saada ilman lainarahaa. Joten tarviiko sitä lainaa jatkuvasti miettiä? Jatkuvasti murehtii kuinka tili on 200 000 miinuksella? Eikö sitä voi pitää vaan "välttämättömänä" pahana? Kuten vaikka vuokran maksua. Eihän kukaan siitäkään tavallaan ajattele, että onpa vielä näin ja näin paljon vuokraa velkaa kun ajatteli asua tässä vielä 5 vuotta. Ja joo, ymmärrän että vertaus vähän ontuu, mutta taisitte kuitenkin ymmärtää pointin?

Ei tarvi älyttömyyksiin mennä, mutta eikö elämästä voi kuitenkin myös nauttia? Käyttää niitä rahoja joihinkin mukaviin kokemuksiin NYT, tässä hetkessä, eikä ajatella että sitten vasta joskus kun ei ole sitä velkaa enää. Sitä velkaakin on huomattavasti mukavampi maksaa pois vaikka vähän pidemmän aikaa kun nauttii täysillä sen hetkisestä elämästä ;)
 
En mä tajua tuota hirveetä stressiä siitä lainasta. Talosta pääsee aina eroon jos tilanne menee hankalaksi, kunhan varmistaa että lainaa on vähemmän kuin talon arvo. Ja kuinka joku voisi edes ottaa lainaa enemmän kuin mitä talon arvo on?! En vaan millään ymmärrä tuota mentaliteettiä että mitään ei voi tehdä JOS jotain sattuu tai että eletään jossain kodissa joka on "no joo ihan kiva, vaikka tuo tossa vähän ärsyttää ja ton olisi voinut tehdä toisella tavalla ja itse asiassa tästä on hankala kulkee kauppaan ja kouluun ja ja ja" mutta onneksi lainan maksuaikaa on vain 15 vuotta! Sen sijaan että voisi elää ihan unelmiensa kodissa jossa jokainen nurkka on täsmälleen sellainen minkä haluaa, sijainti on mahtava mutta laina-aikaa on 30 vuotta. Mikä meriitti se on että se on sitten TÄYSIN OMA jos se oma on ihan paska johon ei itsekään ole tyytyväinen?!

Maailman tilanne muuttuu. Saattaa käydä niin, että jos lama todella tulee (todennäköisesti tulee ainakin jossain kohti), niin talojen arvot romahtaa. Talon arvolla sinänsähän ei ole merkitystä, jos omat tulot pysyy samanlaisena, eli saat maksettua sitä lainaasi. Yleensä kuitenkin lamaa seuraa myös mittava työttömyys. Onko varaa maksaa lainaa yhden ihmisen palkalla?

Kaikkea ei voi jossitella. Kannattaa kuitenkin vähän laskea sitä lainaa tarkemmin, kun "Jos otetaan 30v laina-aika ja ei nyt matkustella, niin saadaan tää unelmien koti ostettua". Jotkut osaa laskea. Jotkut ei.
 

Yhteistyössä