[QUOTE="Kari";30711602]No ainakin tyhmä olet, joten hyvä jos näytät paperillakin hirveältä

Ihan oikeasti nuo sinun jutut. Yliopisto ei kerro mistään mitään, mutta sen esille tuominen on susta hienoa, mutten et olisi sitä sanonut. Vakkarityö ei kerro mistään myöskään mitään. Vakituinen työ on sitä paitsi normaalin lähtökohta, siitä poikkeaminen on epänormaalia. Lapsia saa panemalla ja hyvät tulot on suhteelliset. Joillekin sitä on 5000e/kk ja toiselle 2500e/kk. Ja sä vastannet tähän tyylillesi uskollisena, että ainakin 7000e+auto+puhelin... koska et typeryydessäsi taas tajua, että jokaisella kaupan kassaa pidemmälle päässeellä on se työsuhdekännykkä. Ja se ettei ole velkaa... no ei varmaan niin ole joo, ellei sitä vanhaa ole jäljellä. Luottotiedottomalle harva kun myöntää sitä velkaa lisää... tok, tok, tok (koputus etusormella sun otsaasi)...
Ja sekin että jos nyt saisit lainaa jollain ilveellä, mutta et sitä ottaisi... sekin olisi idioottimaista. Inflaation ja koron suhteessa, se kertoo vain siitä ettet tiedä mistään mitään. Mutta onneksi luet yliopistossa ja provoilet näitä tyhmiä juttujasi.[/QUOTE]
Siis, mä elin huonossa elämässä vuonna 2008, opiskelin hoitajaksi, ja elin todella holtittomasti. Mun äiti ei koskaan opettanut rahasta yhtään mitään. En tiennyt mitä tarkoittaa, jos laskuja ei maksa perinnästä pois, kun ne meni sinne. En koskaan ollut kiinnittänyt näihin asioihin huomioita. Olin 16v kun muutin omilleni, ja otin laskulle vaikka mitä, en osannut budjetoida. Noh, jouduin vaikeuksiin rahojen kanssa, ja samalla loppui työsuhden. En osannut soitella paikkoihin ja pyytää maksuaikaa tai laskun jakamista pariin osaan.. Masennuin totaalisesti ja vain suljin puhelimen ja jämähdin kotiin. Siinä meni monta kuukautta, että pääsin ylös sängystä. Sain työn, ja elämä alkoi taas.. Palkasta lähti aina osa ulosottoon.. Tulin raskaaksi, ja aloin avaamaan silmät ulosotolle. Tajusin että haluan joskus omistaakin jotain, otin toisen työn ja tein kahta työtä koko raskauden, äitiysrahoista maksoin velkojani jatkuvalla syötöllä, tein akordisopimuksia ja soittelin joka paikkaan. Lapsen ollessa muutaman kuukauden aloitin lukion, koska halusin paremman elämän, ja nyt mä olen siellä yliopistossa velattomana, säästän omaan asuntoon rahaa, ei tartte ottaa mistään luottoa, enkä edes vielä haluaisi. Lapset on kyllä panemalla saatu alkuun, työsuhdekännykkää kyllä kenelläkään meillä ole... Tulot tässä perheessä on yhteenä 6000e, ja nousee kun valmistun.
Mä käänsin mun elämän ylösalaisin, mä olen siitä ylpeä, ja mä hakeudun parempaan. Olin 18v kun tein raha mokani, ja hyvä kun tein - en olisi koskaan oppinut. Enkä todellakaan ole provo, vaan elävä todiste, että ihminen voi muuttua, kun vain haluaa.