M
M32
Vieras
Tuntuu olevan pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että muut tietävät kunkin omat asiat paremmin kuin tämä ihminen itse.
Taidat tietää jotakin, mitä minä en tiedä.
Kannattaa siis olla avaamatta ovea isänpäivänä
V
Vela
Vieras
Sinun velvollisuuksiesi luetteleminen ja esim kommentti "Kyllä mä näkisin, että velvollisuudet on hoidettava." kuulostaa siltä että me "kivan elämän tavoittelijat" kuten kommentoimasi M32 ja minä emme hoitaisi velvollisuuksiaan, tai että meidän ei tarvitsisi ikinä siivota, käydä kaupassa tai tehdä ruokaa. Jos se ei ollut pointtisi, niin en oikein minäkään ymmärrä mikä sitten oli. Ehkä se, että aikuisen elämä on 100% velvollisuuksia joka tapauksessa, ja kivan mahduttaminen elämään on mahdotonta? Vai mikä?
Eli: oli se että sinulle iloa tuo lapset, joillekin muille lapsettomuus. Yllättävän monelle tämä ajatus on ongelma.
M
M32
Vieras
Välillä sitä unohtaa, että lapsiperheen näkökulmasta se yhden kommentoijan luonnehtima "rento ja vapaa elämä", jossa voi "toteuttaa itseään, bilettää ja nauttia vapaudesta", onkin usein ristiidassa "pysyvyyden/merkityksellisyyden" kanssa. Itse kun on nähnyt aika paljon vaivaa järjestääkseen asiat toisin, ei aina ymmärrä, millaisia kompromisseja suurin osa ihmisistä joutuu tekemään. Olen myös kuullut tuon kommentin siitä, miten elämän ei kuulukaan olla hauskaa, ja se on minusta aina yhtä ihmeellinen. Ei kaikissa kulttuureissa suinkaan ole tällaista mielihyvän ja merkityksellisyyden vastakkainasettelua.
V
Vela
Vieras
Kyllä täällä kotomaassamme yhä tuomitaan, jos joku esimerkiksi palkkaa kotiinsa siivoojan. Luepa aiheesta olevia keskusteluja, niin puolet kommentoijista on leimaamassa palkkaajaan laiskaksi idiootiksi ja orjuuttajaksi.
Tai juurikin tämä lapsiasia, jossa lapsia haluamaton leimataan epäkypsäksi hedonistiksi, jos hän uskaltaakin mainita että elämä ilman lapsia on (hänelle) helpompaa ja kivempaa kuin lapsellisuus. Jo tässäkin ketjussa on kommentoitu, että eikös sitä aikuisen pitäisi jo huolehtia tärkeämmistä asioista kuin hauskan pidosta.
Samalla lailla usein yhä leimataan ulkonäöstään huolehtiminen, muut liikuntaharrastukset kuin ne vanhat perinteiset, matkustelu muualle kuin perinnekohteisiin... Viiniharrastukset, laatuautot, you name it.
Onneksi nämä asenteet ovat hiljalleen väistymässä ja esim. "leppoistaminen" on jo edes jonkin verran hyväksyttyä, mutta silti ihan liian usein vielä todellakin kuulee sitä mielipidettä että aikuiselämään ei hauskanpito kuulu, ja elämän ei kuulu olla kivaa. Ole iloinen jos et ole moiseen törmännyt!
M32: "Välillä sitä unohtaa, että lapsiperheen näkökulmasta se yhden kommentoijan luonnehtima "rento ja vapaa elämä", jossa voi "toteuttaa itseään, bilettää ja nauttia vapaudesta", onkin usein ristiidassa "pysyvyyden/merkityksellisyyden" kanssa. "
Jep. Ja useimmille ei taida tulla edes mieleen, että on olemassa ihmisiä jotka eivät aseta "pysyvyyttä" kovinkaan korkealle tärkeysjärjestyksessään, tai jopa heitä joille elämä on merkityksellistä vaikkei siinä perinteisillä mittareilla olisi mitään merkityksekkääksi luokiteltavaa! Esim. minä en näe siinä yhtään mitään negatiivista, että en "jätä tänne maapallolle jotain jälkeeni". Se on itse asiassa minulle positiivinen asia. Joillekin se on taas yksi tärkeimmistä syistä lisääntyä, ja eivät usein voi käsittää miten joku ei halua tehdä jotain niin (heidän mielestään) merkityksellistä.
Taannoin juttelin vanhempieni kanssa siskostani, joka on "jo" 24-vuotias eikä "vieläkään" äiti eikä edes parisuhteessa. "Huitelee" maailman turuilla töissä ja opiskelemassa eikä osoita pienintäkään merkkiä vakiintumisesta. Kyllä tuo hauskanpito pian loppuu ja tulee se hetki, että asetutaan aloilleen, vanhempani lohduttelivat itseään. Menköön nyt vielä hetken, eihän sillä kiire ole. Kunhan ei liian kauan mene, sitten kaduttaa.
Minä koetin sanoa, etten olisi lainkaan yllättynyt, jos siskoni jäisi maailmalle loppuiäkseen ja valitsisi olla hankkimatta yhtäkään lasta. Olisi äärettömän ihana täti minun lapsilleni mutta ei koskaan haluaisi omia. Löytäisi ehkä miehen, tai naisen. Hankkisi ehkä kissan ja asuisi vakituisesti Rio de Janeirossa. Ajatus tyrmistytti vanhempiani, mikä surullinen kohtalo se olisikaan! Ei mitään pysyvyyttä ja jatkuvuutta, ei merkityksellistä elämää, yksinäinen vanhuus! Kyllä varmasti vielä kaduttaisi kun ympärillä kaverit saavat perheen ja hän jää yksin!
Voidaan kyllä sanoa, ettemme todellakaan ymmärtäneet toisiamme...
Minä koetin sanoa, etten olisi lainkaan yllättynyt, jos siskoni jäisi maailmalle loppuiäkseen ja valitsisi olla hankkimatta yhtäkään lasta. Olisi äärettömän ihana täti minun lapsilleni mutta ei koskaan haluaisi omia. Löytäisi ehkä miehen, tai naisen. Hankkisi ehkä kissan ja asuisi vakituisesti Rio de Janeirossa. Ajatus tyrmistytti vanhempiani, mikä surullinen kohtalo se olisikaan! Ei mitään pysyvyyttä ja jatkuvuutta, ei merkityksellistä elämää, yksinäinen vanhuus! Kyllä varmasti vielä kaduttaisi kun ympärillä kaverit saavat perheen ja hän jää yksin!
Voidaan kyllä sanoa, ettemme todellakaan ymmärtäneet toisiamme...
?
-
Vieras
Eli: oli se että sinulle iloa tuo lapset, joillekin muille lapsettomuus. Yllättävän monelle tämä ajatus on ongelma.[/QUOTE]
Ihan justiinsa kuten sanoin... edelleen.
Vaikka se on joillekkin vaikea ymmärtää, niin se ei edelleenkään ole mulle. Mua ei vois vähempää kiinnostaa haluaako joku muu lapsia vai ei. Eikä mua edes kiinnosta miten ne elämäänsä elää tai aikansa kuluttaa.
Mä en ehkä käsitä sitä, että miksi sä vänkäät mun kanssa asiasta, kun mä olen ymmärtääkseni koko ajan sanonut, etten epäile hetkeäkään sitä, etteikö joku voisi olla onnellinen tekemättä yhtäkään lasta tähän maailmaan.
Toiseksi, mun pointti luetellessa velvollisuuksia, ei sunkaan tarkoittanut sitä, että elämä olisi tai pitäisi olla pelkkiä velvollisuuksia täynnä. Se oli lähinnä muistutus, että vaikka sä nyt torvet pauhuten kerrot, miten siistiä ja vapaata sulla on koko ajan, niin et säkään ilman niitä velvollisuuksien hoitamisia oikein voi elää. Eli meillä kaikilla on niitä velvollisuuksia hoidettavana, oli lapsia tai ei. Se, miten kukin oman aikansa järjestää niiden velvollisuuksien jälkeen, onkin ihan jokaisen oma asia. Tosi hienoa, jos itse kukin pystyy silloin tekemään jotain sellaista, joka tuo iloa ja onnea omaan elämään.
Ihan justiinsa kuten sanoin... edelleen.
Vaikka se on joillekkin vaikea ymmärtää, niin se ei edelleenkään ole mulle. Mua ei vois vähempää kiinnostaa haluaako joku muu lapsia vai ei. Eikä mua edes kiinnosta miten ne elämäänsä elää tai aikansa kuluttaa.
Mä en ehkä käsitä sitä, että miksi sä vänkäät mun kanssa asiasta, kun mä olen ymmärtääkseni koko ajan sanonut, etten epäile hetkeäkään sitä, etteikö joku voisi olla onnellinen tekemättä yhtäkään lasta tähän maailmaan.
Toiseksi, mun pointti luetellessa velvollisuuksia, ei sunkaan tarkoittanut sitä, että elämä olisi tai pitäisi olla pelkkiä velvollisuuksia täynnä. Se oli lähinnä muistutus, että vaikka sä nyt torvet pauhuten kerrot, miten siistiä ja vapaata sulla on koko ajan, niin et säkään ilman niitä velvollisuuksien hoitamisia oikein voi elää. Eli meillä kaikilla on niitä velvollisuuksia hoidettavana, oli lapsia tai ei. Se, miten kukin oman aikansa järjestää niiden velvollisuuksien jälkeen, onkin ihan jokaisen oma asia. Tosi hienoa, jos itse kukin pystyy silloin tekemään jotain sellaista, joka tuo iloa ja onnea omaan elämään.
V
Vela
Vieras
Äläs nyt viitsi olkiukkoilla, (oletettavasti) aikuinen ihminen. En ole todellakaan väittänyt että minulla on "siistiä ja vapaata koko ajan". Eikä kukaan muukaan. Tuollainen ajatushan on täysin naurettava, ei kenelläkään voi olla siistiä ja vapaata koko aikaa!
Mutta onhan siinä ero onko niitä velvollisuuksia 24h vuorokaudesta (kuten lasten vanhemmilla on) vai 8-10h. Ainakin minulle se ero on merkittävä. Töiden lisäksi velvollisuuksiin (siivoaminen, kaupassa käynti jne) menee minulla arviolta tunti päivittäin. Minulla on (häiriöttömien) 8h yöunien lisäksi siis noin 7 tuntia joka ikinen arkipäivä ja 17 tuntia vapaapäivinä, jotka voin käyttää iiiiihaaaan niinkuin haluan. Veikkaanpa että yksikään hyvä vanhempi ei pysty yhtä paljoa vapaa-aikaa itselleen hommaamaan, ainakaan ekaan ~12-15 vuoteen lasten elämästä.
?
-
Vieras
Mä en tiedä miksi sä oletat, että lapsiperheen elämä on täynnä velvollisuuksia 24h vuorokaudesta? Musta ei ainakaan tunnu sille. Mä en tiedä miten sä asiat näet tai koet, mutta mulle mun lapset ei ole velvollisuus, vaan etuoikeus. Mulla on velvollisuuksia ihan yhtäpaljon nyt, kuin mitä niitä oli sinkkuna ollessani.
Mä käytän tällä hetkellä kaiken velvollisuuksista vapaan aikani IIIIIHAN niinkun mä haluan. Mulla on kaksi maailman ihaninta lasta, joiden kanssa mä nautin ajastani.
Enkä mä oikein ymmärrä tota sun pointtia "vapaa- ajasta"? Onko omien lasten kanssa vietetty aika kaikkea muuta, kuin vapaa aikaa? Mua kiinnostais, että mitä aikaa se lasten kanssa vietetty aika sitten on?
Alkaa tuntua sille, että muut kyllä ymmärtää sun lapsettomuuden ja sun valinnat, mutta jostain syystä sä et oikein ymmärrä meidän lapsellisten valintoja.
Mä valitsin lapseni ja siksi mä nautin yli kaiken niiden seurassa olemisesta, mitä se sitten on, ellei mun vapaa- aikaa?
Tai ehkä meidän käsitykset vapaa- ajasta eroaa täysin. Mulle vapaa aika on sitä, kun mä saan tehdä mitä mä haluan ja pistää aikani johonkin sellaiseen, joka tekee mut onnelliseksi.
Ja edelleen... mun puolesta jokainen voi käyttää sen vastuusta vapaan aikansa ihan miten tykkää. Oli lapsia tai ei tai halusiko niitä vai ei.
H
"Huhhuh"
Vieras
Samaa mieltä. Moni äiti passaa poikalapset avuttomiksi, ja poika sitten odottaa aikanaan vaimoltaan samanlaista passaamista. Eivät joudu koskaan aikuistumaan.
Ei j........ Taas yritetään laittaa naisten viaksi kaikki.
Ei j........ Taas yritetään laittaa naisten viaksi kaikki.
O
Ootte outoja
Vieras
[QUOTE="Huhhuh";30699926]Samaa mieltä. Moni äiti passaa poikalapset avuttomiksi, ja poika sitten odottaa aikanaan vaimoltaan samanlaista passaamista. Eivät joudu koskaan aikuistumaan.
Ei j........ Taas yritetään laittaa naisten viaksi kaikki.[/QUOTE]
En sitten ikinä lakkaa ihmettelemästä että joku nostaa vuosia vanhan ketjun ja vastaa siihen kuin ketju olisi aloitettu minuutti sitten.
Ei j........ Taas yritetään laittaa naisten viaksi kaikki.[/QUOTE]
En sitten ikinä lakkaa ihmettelemästä että joku nostaa vuosia vanhan ketjun ja vastaa siihen kuin ketju olisi aloitettu minuutti sitten.
J
"jani"
Vieras
Minäkin kyllä tiskaan, pesen pyykkiä, siivoan useamman kerran viikossa (tosin eri osia asunnosta, en koko asuntoa), hoidan pihahommia, lumitöitä jne ja käytän huomattavan ajan lasten hereilläolosta lasten kanssa. Ja kuljetan lapsia aamulla kerhoihin ja ruokatunnilla kotiin. Mutta silti vaimo valittaa etten tee mitään hyödyllistä. Vaikka meillä se vaimo juoksee näissä jumpissa noin neljä kertaa viikossa ja kulkee vaikka missä kerhoissa kavereidensa kanssa. Ja minulla vuorostaan ei ole kesäisin etenkään aikaa harrastaa mitään muuta kuin puhdetöitä. Mutta en valita. Olen onnellinen siitä että saan olla lasten kanssa.
Työnantajan kanssa vielä sovin nuo aikataulut ruokailusta siten, että kuljetus onnistuu. Ja hänellä ei ollut mitään sitä vastaan, kunhan työt tulee tehtyä ja on tarvittaessa joustoa myös minun puolelta.
Työnantajan kanssa vielä sovin nuo aikataulut ruokailusta siten, että kuljetus onnistuu. Ja hänellä ei ollut mitään sitä vastaan, kunhan työt tulee tehtyä ja on tarvittaessa joustoa myös minun puolelta.